1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Namibia

Saksa tunnusti siirtomaakauden ajan kansanmurhan Namibiassa

Saksa on tunnustanut syyllistyneensä kansanmurhaan Namibiassa vuosina 1904–1908 ja maksaa siitä korvaukset. Sovittelu kesti viisi vuotta.

Berliner Illustrierte Zeitung -lehdessä julkaistu kuva Saksan siirtomaa-ajalta nykyisestä Namibiasta vuodelta 1911. Kuva: AOP

Saksan ulkoministeri Heiko Maas on pyytänyt Namibialta anteeksi siirtomaakauden ajan julmuuksia ja todennut ensimmäisen kerran, että Saksan teot vastaavat kansanmurhaa.

– Saksan historiallisen ja moraalisen vastuun valossa pyydämme anteeksi Namibialta ja uhrien jälkeläisiltä, Maas ilmoitti lausunnossaan tänään perjantaina.

Saksa surmasi arviolta 65 000 herero- ja 10 000 namakansoihin kuulunutta ihmistä, kun nämä yrittivät nousta kapinaan maa-alueidensa valtauksia vastaan. Kansanmurha tapahtui vuosina 1904–1908. Herero-kansasta tuhottiin 80 prosenttia ja namoista kymmenesosa.

Historioitsijoiden mukaan kyseessä oli tämän vuosisadan ensimmäinen kansanmurha.

Saksa hallitsi nykyistä Namibian aluetta vuosina 1884–1915. Tuolloin maa tunnettiin nimellä Saksan Lounais-Afrikka.

Lothar von Trotha (eturivissä toinen oikealta) toimi Saksan Lounais-Afrikan, nyk. Namibian, kuvernöörinä Saksan siirtomaakaudella. Kuva: Otto Reich / AOP

Saksa maksaa miljardin euron korvauksen

Saksa on jo aiemmin myöntänyt julmuudet, mutta kieltäytynyt maksamasta korvauksia.

Neuvottelut Namibian ja Saksan kesken alkoivat vuonna 2015 ja nyt ne on saatu päätökseen. Saksan maksaa herero- ja nama-kansojen jälkeläisille korvauksia 1,1 miljardia euroa seuraavien 30 vuoden aikana.

Summa käytetään erilaisiin maauudistuksiin, alueiden ostoon, maatalouden kehittämiseen, infrastruktuurin rakentamiseen ja nuorten koulutukseen.

Saksa on ollut tarkka sopimustekstin muotoilussa. Sopimuksessa ei käytetä termejä vahingonkorvaus tai kompensaatio. Tällä Saksa haluaa välttää sen, että sille tulisi vastaavia korvausvaateita muilta alueilta.

Saksalla oli Itä- ja Länsi-Afrikassa sekä Oseaniassa Uuden-Guinean saarella laajoja siirtomaa-alueita ensimmäiseen maailmansotaan asti. Näiltä alueilta on itsenäistynyt parikymmentä valtiota.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Namibiassa ristiriitaiset reaktiot

Namibiassa ensireaktiot sopimuksesta ovat ristiriitaiset, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. (siirryt toiseen palveluun)

Herero-kansan edustajan mukaan korvaussumma on vaatimaton verrattuna kansan kärsimyksiin. Arvostelua on herättänyt myös sopimuksen kieli, jossa puhutaan sovinnosta eikä niinkään vahingonkorvauksesta.

Namibian ja Saksan odotetaan allekirjoittavan sopimuksen ensi kuussa Namibian pääkaupungissa Windhoekissa. Sen jälkeen sopimus on vielä ratifioitava molempien maiden parlamenteissa.

Tämän jälkeen Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier matkustaa Namibiaan esittämään virallisen anteeksipyynnön.

Saksa palautti siirtomaakaudella kuolleiden namibialaisten jäännöksiä seremoniassa Berliinissä elokuussa 2018. Kuva: Hayoung Jeon / EPA

Ranska pahoitteli osuuttaan Ruandan kansanmurhassa

Toinen suuri siirtomaavalta, Ranska, on myös pahoitellut toimiaan Afrikassa.

Presidentti Emmanuel Macron on vierailulla Ruandassa, jossa hän eilen pahoitteli Ranskan toimia Ruandan kansanmurhan aikana 1994. Ranska tuki silloista kansanmurhaan syyllistynyttä hutu-hallintoa. Raaoissa taisteluissa tapettiin 800 000 ihmistä, valtaosin tutseja.

– Seisoessani täällä tänään rinnallanne nöyränä ja kunnioittavana olen tullut tunnustamaan vastuumme, Macron sanoi Ruandan pääkaupungissa Kigalissa. Hän ei esittänyt virallista anteeksipyyntöä.

Presidentin mukaan Ranska ei ollut osallinen kansanmurhaan, mutta sanoi Ranskalla olevan rooli ja poliittinen vastuu Ruandaa kohtaan.

Lue lisää Namibiasta:

Maija-Liisa Tiusanen salakuljetti rajalle ihmisiä, joita Etelä-Afrikan rotusortokoneisto vainosi – "Ajattelin, että eivät ne minua uskalla tappaa tai kiduttaa"

Iina ja Lempi Shivuten kotimaassa setäkerho on ollut vallassa vuosikymmenet – mutta nyt vapaana syntynyt sukupolvi pyrkii huipulle