1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viimeinen sana

Yle Kioskin Emma Karasjoki median laihdutuspuheesta: "On ongelmallista, että ajatellaan, että laiha on yhtä kuin terve"

Media täyttyy laihdutuslööpeistä ja dieettiotsikoista, vaikka tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia laihduttaneista palaa lähtöpainoonsa tai sen yli. Laihdutuspuheesta keskusteltiin Ylen mediaohjelma Viimeisessä sanassa.

Viimeinen sana ohjelma, vieraina Iltalehden lifestyle-toimituksen esimies Piia Rantio ja videotoimittaja Emma Karasjoki. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

– Ihmiset ovat kyllästyneitä siihen, että joka paikassa tuputetaan laihduttamista. Laihdutusjutut herättävät kyllästymistä, turhautumista ja pahaa mieltä. Vuonna 2021 ihmiset eivät enää jaksa sellaisia. Voisimme vihdoin siirtyä eteenpäin, sanoo Yle Kioskin videotoimittaja Emma Karasjoki.

Yle Kioski julkaisi viime viikolla Karasjoen tekemän "Onko median laihdutusjutuissa mitään järkeä?"-otsikoidun videon (siirryt toiseen palveluun), jossa hän pohti aihetta dosentti Katariina Kyrölän, Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilän ja someaktivisti Emmi Nuorgamin kanssa.

Yle Kioskin videolla näytettiin lukuisia laihduttamista käsitteleviä otsikoita, mutta kommentteja ne julkaiseilta medioilta oli vaikea saada. Miksi aiheesta on vaikea puhua?

– Ajattelen, että medioissa tiedostetaan juttujen ongelmallisuus, mutta ei olla valmiita tekemään niille mitään. On helpompi olla hiljaa ja ottaa klikit, Karasjoki sanoo.

Laihdutuspuheaiheista keskustelua jatkettiin Ylen Mediaohjelma Viimeisen sanan kevätkauden viimeisessä jaksossa, jossa vieraana Karasjoen lisäksi oli Iltalehden lifestyle-toimituksen esimies Piia Rantio.

Rantio kertoo, että Iltalehden toimituksessa puhutaan paljon laihdutukseen ja painonhallintaan liittyvien juttujen taustoista ja tekotavoista.

– Meillä painonhallintaa käsitellään yleensä terveyden ja tieteen näkökulmasta. Katsotaan, että meillä on asiantuntevat asiantuntijat puhumassa, eli lääkärit, professorit ja ravitsemusterapeutit äänessä. Missään nimessä ei uskota siihen pikadieettilaihduttamiseen, Rantio sanoo.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi terveysjuttujen lähtökohdaksi

Rantion mukaan aiempaa rakentavampi tapa tehdä laihdutusjuttuja näkyy siinä, että jutuissa ei puhuta enää ulkonäöstä, vaan niissä korostuvat terveydelliset hyödyt ja psykologinen puoli. Puhutaan elämäntapamuutoksista kuurien sijaan.

Karasjoen mukaan mediakeskustelussa unohtuu monesti se, että laihdutus ja terveys eivät tarkoita samaa asiaa. Omasta syömishäiriötaustastaan avoimesti Yle Kioskin videoissaan puhunut Karasjoki haluaa korostaa, ettei laihduttaminen tarkoita aina terveyden edistämistä.

– Ehkä isoin ongelma on se, kun puhutaan mediassa terveydestä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista niin se keskittyy tosi paljon laihduttamiseen, laihuuden ihannointiin ja lihavuuden pelkoon. On ongelmallista, että ajatellaan, että laiha on yhtä kuin terve ja lihava yhtä kuin sairas. Pitäisi normalisoida sitä, että erilaiset kehot voivat mediassa edustaa terveitä kehoja, Karasjoki sanoo.

Rantio on samaa mieltä. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista uskottavasti kertominen edellyttää myös kokonaisvaltaisempaa mediassa näkyvien ja kuuluvien ihmisten kirjoa.

– Me pyrimme siihen, että meillä olisi tavallisia ja erilaisia ihmisiä oman elämänsä sankareina hyvinvoinnin näkökulmasta, Rantio korostaa.

Iltalehden lifestyle-toimituksen esimiehen Piia Rantion kertoo, että Iltalehdessä pohditaan paljon sitä, mistä näkökulmista laihdutusjutut tehdään. "Meillä painonhallintaa käsitellään yleensä terveyden ja tieteen näkökulmasta", Rantio sanoo. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Jos laihdutusjutuissa ei puhuta enää bikinikunnosta, vaan parantuneista veriarvoista, mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Korvaavatko kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sitä kautta painonhallintaa kestävästi tukevat jutut lööpit terassien piilevistä kaloripommeista tai lomakilojen tiputtamisesta?

– Olen skeptinen, sillä tämä on iso bisnes. Tällähän tehdään rahaa. En puhu pelkästään iltapäivälehdistä vaan pikalaihduttaminen on iso markkina. Sen loppumiseen muutamassa vuodessa en usko. Mutta muutos tulee ja se on jo nyt käynnissä. Me huomataan se sitten myöhemmin, Karasjoki summaa.

Lue myös:

Toimittaja: Israelin ja Palestiinan konfliktista uutisointi saa fundamentalistit liikkeelle – suomalaisilla medioilla ei ole Lähi-idässä pysyviä toimittajia

Miksi kuntavaaliehdokkailta kysytään mielipidettä seksuaalisuudesta ja kasvisruuasta? Moni pitää vaalikonekysymyksiä epäolennaisina