1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. M/s Viking Sally

Vastaaja Viking Sallyn murhaoikeudenkäynnissä: "Olen voittanut tämän jutun" – osapuolet tulkitsevat näyttöä täysin päinvastoin

Oikeudenkäynnin loppulausunnot kuultiin perjantaina. Avainkysymyksiksi jäivät veriset vaatteet, kuonavasara ja vastaajan puheet yhdestä kuolleesta ja yhdestä aivokuolleesta saksalaisesta.

Vastaaja (selin) ei peitellyt kasvojaan missään vaiheessa oikeudenkäyntiä. Kuvassa hän keskustelee tanskalaisen ja suomalaisen avustajansa kanssa ennen syytteiden lukemista maanantaina. Kuva: Tuomas Rimpiläinen / Yle

Viking Sallyn murhaoikeudenkäynnissä syyttäjät ja puolustus tulkitsivat perjantaina loppulausunnoissaan samaa näyttöä täysin eri kanteilta.

Syyttäjän mukaan näyttö osoittaa olevan epäuskottavaa, että kukaan muu kuin vastaaja olisi tehnyt henkirikoksen laivan helikopterikannella 28. heinäkuuta 1987.

Puolustus puolestaan on vakuuttunut, että näyttö osoittaa selvästi vastaajan olevan syytön.

Murhasta ja murhan yrityksestä syytetty tanskalaismies oli tapahtuma-aikaan partiolainen, jota pidettiin vuosikymmeniä uhrien löytäjänä ja auttajana sekä poliisin todistajana.

Henkirikoksen uhrina kuoli 20-vuotias saksalainen opiskelija Klaus Schelkle ja loukkaantui vakavasti 22-vuotias Bettina Taxis.

Tänään omaisten avustajan, asianajaja Timo Engelsin loppulausuntojen jälkeen molemmat Klaus Schelklen siskot saivat puheenvuoron.

– Meille olisi hyvin tärkeää, että tekijä tuomitaan ja rikos tulee sovitetuksi, toinen siskoista sanoi saksaksi.

Heti perään toinen sisko jatkoi niin ikään saksaksi:

– Kysyn teiltä, herra [nimi]: tapoitteko te minun veljeni?

Oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Annika Nygård huomautti heti, että vastaajan ei tarvitse vastata kysymykseen. Vastaaja ilmoittikin heti, että ei aio vastata.

Tunnustus hyödyntämiskiellossa

Erikoissyyttäjä Heidi Röblomin ja aluesyyttäjä Kristian Lehtolan näyttö koki kolauksen jo ennen syytteiden lukemista, kun tuomioistuin määräsi vastaajan tekemän tunnustuksen hyödyntämiskieltoon.

Vastaaja oli kertonut virallisissa kuulusteluissa Tanskassa vuonna 2016, että hän surmasi saksalaismiehen ja haavoitti tämän naisystävää Viking Sallylla tapahtumayönä.

Tuolloin epäiltynä kuultu vastaaja ei halunnut paikalle oikeusavustajaa, mutta tuomioistuimen mukaan sellainen olisi hänelle pitänyt hankkia rikosepäilyn vakavuuden takia.

Kun vastaaja myöhemmin otti oikeusavustajan, hän kiisti tunnustuksensa totuudenmukaisuuden. Tällä linjalla hän jatkoi lopun esitutkintaa ja koko oikeudenkäynnin.

Vastaaja on kiistänyt teon myös Ylelle useissa haastatteluissa. Miehen mukaan hän vain halusi leikkiä poliisin kanssa ja ärsyttää näitä, koska vihasi poliisia.

Vastaaja on Tanskassa tuomittu useista vakavista rikoksista, ja hän on ollut vankeudessa merkittävän osan elämästään. Poliisi on miehen mukaan kohdellut häntä epäasiallisesti.

Ex-vaimo kieltäytyi todistamasta

Erikoissyyttäjä Röblom sanoi Ylelle loppulausuntojen jälkeen, että hyödyntämiskielto oli merkittävä takaisku, mutta liian suurta painoarvoa hän ei sille halua antaa.

Koska vastaaja kiistää syytteen, syyttäjä olisi voinut vedota hänen esitutkintakertomukseen vertailuaineistona. Nyt näitä esitutkintakertomuksia ei saa hyödyntää oikeudenkäynnissä.

Toinen takaisku syyttäjille oli se, että miehen ex-vaimo kieltäytyi todistamasta oikeudenkäynnissä. Tämä tarkoittaa käyttökieltoa myös ex-vaimon esitutkintakertomukselle.

Kun ex-vaimo oli kieltäytynyt todistamasta, vastaaja kommentoi tilannetta Ylen ja muiden paikalla olijoiden kuullen tauolla:

– Olen voittanut tämän jutun.

Syyttäjä voi kuitenkin käyttää kirjallisena todisteena vastaajan ex-vaimolleen kirjoittamia uhkaavia viestejä, sillä ne eivät ole tulleet ilmi ex-vaimon kuulusteluista tässä rikosasiassa.

Niissä vastaaja muun muassa kirjoitti:

”Mutta minä olen tappanut.”

”Sitten minä saan olla ylpeä siitä, että olen selviytynyt murhasta. Olen niitä harvoja, jotka ovat tehneet ratkaisemattoman.”

”Toinen kuollut ja toinen aivokuollut, kaksi saksalaista.”

Miehen murhapuheista todisti oikeudessa myös kaksi henkilötodistajaa. Vastaajan mukaan puheiden oli tarkoitus olla testejä kuulijan luotettavuudesta tai vaarallisen maineen hankkimista. Totta ne eivät hänen mukaansa ole.

Suora näyttö puuttuu

Vastaajan avustaja, asianajaja Martina Kronström korosti monin eri tavoin, että vastaajan syyllisyydestä ei ole mitään konkreettista näyttöä.

Puolustuksen mukaan esimerkiksi uhrit löytäneiden ruotsalaispartiolaisten olisi pitänyt huomata rikospaikalla, että vastaaja on verinen, jos tämä on rikoksen tekijä.

Rikospaikka oli teon jäljiltä verinen. Kuva: Poliisi

Syyttäjien mukaan tällaista havaintoa ei voinut tehdä, koska vastaajan partiopaita oli tummansininen ja rikospaikalla pimeää. Myöhemmin vastaaja auttoi kantamaan naista sairastuvalle, jolloin hänen vaatteensa vereentyivät.

Oikeudenkäynnin kuluessa puolustus esitteli myös useita muita mahdollisia tekijöitä, kuten myöhemmin itsemurhan tehneen kangasalalaismiehen.

Puolustuksen ei tarvitse todistaa vastaajan syyttömyyttä tai osoittaa muita syyllisiä. Vaihtoehtoisten epäiltyjen tarkoitus on korostaa sitä, että joku muu on voinut tehdä henkirikoksen.

Jos vastaajan syyllisyydestä jää niin sanottu järkevä epäily, syyte on hylättävä.

Syyttäjän näyttönä jutussa ovat myös todistajankertomukset, joiden mukaan vastaaja kertoi murhaajan käyttäneen niin sanottua kuonavasaraa. Tällaisia tuokaluja saattoi todistajien mukaan lojua Viking Sallylla siellä täällä.

Poliisin kuvaama kuonavasara, jollaisia todistajien mukaan oli Viking Sallylla. Kuva: Poliisi

Syyttäjän mukaan kuonavasara sopii erittäin hyvin uhrien vammojen aiheuttajaksi. Esitutkinnassa myös taltioitiin vuonna 1987 Schelklen kynnen alta pieni puunpalanen, joka rikosteknisen laboratorion mukaan saattaa olla kuusipuuta.

Klaus Schelklen omaisten avustajaTimo Engels huomautti oikeudenkäynnin aikana, että tämä havainto sopii teoriaan, jonka mukaan suurikokoinen ja vahva Schelkle ehti taistella vastaan, vaikka hän oli unessa, kun surmaaja löi häntä ensimmäisen kerran päähän.

Martina Kronström huomautti, että kuonavasaraa ei ole osoitettu tekovälineeksi.

Lisäksi vastaaja väittää, että poliisi olisi näyttänyt hänelle kuvaa kuonavasarasta jo tekoa seuranneena aamuna tai myöhemmin Sauvossa, jonne tanskalainen meni partioleirille. Tämä selittäisi, miksi vastaaja on osannut kertoa tekovälineestä, joka sopii uhrien vammojen aiheuttajaksi.

Esitutkinnasta tai todistajanlausunnoista ei kuitenkaan ilmene, että poliisi olisi missään vaiheessa tutkintaa ajatellut, että tekoväline olisi kuonavasara saati näyttänyt kuvaa sellaisesta.

Tuomio kuukauden kuluttua

Viisi päivää kestänyt oikeudenkäynti kärsi ajoittain tulkkausongelmista ja ongelmista etäyhteyksissä, mutta lopulta se saatiin päätökseen määräajassa.

Tuomion Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa 30. kesäkuuta.