Hyppää sisältöön

Iäkkäiden määrä kasvaa voimalla, lapsia ei synny, vieraskielisten osuus nousee – tällainen on oman kuntasi arki 20 vuoden päästä

Tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa täysin vieraskielisten määrän kasvuun. Etätyön jatkuessa muuttoliikkeen uusia voittajia ovat suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät.

Järvenpään kaltaiset kehyskunnat imevät asukkaita puoleensa
Järvenpään kaltaiset kehyskunnat imevät asukkaita puoleensa

Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n uudet väestöennusteet (siirryt toiseen palveluun) maalaavat varsin karua tulevaisuutta osalle kunnista parinkymmenen vuoden päästä.

Ennusteiden keskeiset trendit ovat Suomen väestön raju ikääntyminen, lasten, etenkin kouluikäisten määrän väheneminen 2020-luvulla ja vieraskielisten tai taustaltaan ulkomaalaistaustaisten asukkaiden kasvu.

MDI on tehnyt kolme vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta, joissa peilataan koronapandemian erilaisia vaikutuksia muuttoliikkeeseen.

Kaupungistumisessa väestö jatkaisi edelleen muuttamista suuriin kaupunkeihin. Korona-aika olisi poikkeus ja pandemian väistyttyä ihmisten keskittyminen jatkuisi kuten ennen sitä.

Hajautumisessa on huomioitu muutokset, joita korona on aiheuttanut ihmisten tapaan työskennellä ja asua. Suurten kaupunkien kehyskunnat ja maaseutumaiset kunnat ovat saaneet lisää asukkaita pandemian aikana. Ennusteessa oletetaan, että nämä muutokset jäisivät pysyviksi.

MDI:n asiantuntija Rasmus Aro uskoo, että osa koronan muuttoliikkeeseen tuomista muutoksista jää pysyväksi pandemian väistyttyä. Kuva: Stefan Granholm/Yle

– Koronavuonna on haettu asuinpaikkaa hieman kauempaa kuin kaupungin keskustasta. On haettu pientalovaltaisilta alueilta tilavampaa asumista tai sitten muutettu etätyön mahdollistamana syrjempään työpaikasta, ennusteet tehnyt MDI:n asiantuntija Rasmus Aro kuvailee.

Lisäksi näiden välissä on varovaisempi perusskenaario, joka vastaa Väestökeskuksen perinteistä väestöennustetta.

Keskitymme tässä jutussa ääripäiden ennusteisiin, syihin muutoksen takana ja siihen, mitä päättäjien pitäisi tehdä, mikäli kuntien väestönkehitystä halutaan vielä ohjata haluttuun suuntaan.

  • Voit katsoa oman kuntasi tilanteen kahdessa ennusteessa jutun lopussa olevasta taulukosta.

Etätyö mahdollistaa muuton kauemmaksikin

Asukkaiden määrä kasvaisi seuraavina vuosikymmeninä kaikissa ennusteissa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä noin joka kuudennessa kunnassa. Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa.

Tulevan väestökehityksen suurimmat hyötyjät ovat yhä pääkaupunkiseutu ja muut suuret kaupunkiseudut.

– Uutta on se, että aiempaa enemmän näiden kaupunkiseutujen sisällä suurimmat hyötyjät ovat ympäröivät kehyskunnat, kuten Nurmijärvi, Kirkkonummi, Kaarina ja Nokia, eivät enää keskuskaupungit.

Etätyö on mahdollistanut asuinpaikan hakemisen aiempaa laajemmalta alueelta. Pariskunta ei välttämättä tarvitse enää kahta työpaikkaa, kun toinen voi tehdä työt etänä. Aiemmin sopivan työpaikan löytyminen molemmille on voinut olla este muuttamiselle.

Nyt korostuvat kunnan sijainti liikenneyhteyksien varrella ja toimiva tietoliikenne.

MDI:n hajautumisennusteessa voittajia olisivat myös hyvällä sijainnilla olevat suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät ympäri Suomea.

– Näitä ovat etenkin Pohjois-Lapin matkailuvetoiset kunnat sekä osa mökkivaltaisista maaseutumaisista kunnista.

Vastaavasti osasta pienemmistä kunnista lähes kolmannes asukkaista häviäisi kahdessakymmenessä vuodessa. Listalta löytyy ennusteesta riippuen Itä- ja Pohjois-Suomen kuntia, esimerkiksi Enonkoski, Toholampi, Posio ja Kuhmo.

Erityisen heikoilla ovat kunnat, jotka ovat kaukana suurista kaupunkiseuduista, joissa ei ole mökkejä tai vetovoimaista matkailua. Näissä kunnissa väestö supistuu hyvin voimakkaasti tulevien vuosikymmenien aikana.

Suomen väestönkasvu vieraskielisten varassa

MDI:n väestöennusteet esittelevät kuvaa kansainvälisemmästä Suomesta. Koko maan väestönkasvu perustuu seuraavina vuosikymmeninä täysin vieraskielisten määrän lisääntymiseen.

Vieraskielinen väestö kasvaa Suomessa puolella miljoonalla ihmisellä vuoteen 2040 mennessä. Maahanmuuttajataustaisten kuolleisuus on vähäistä, koska he ovat iältään nuorempia ja syntyvyyskin on suurempaa kuin kantaväestöllä. Vieraskielisiä on ennusteiden mukaan 20 vuoden päästä noin 900 000. Nyt heitä on noin 400 000.

Samaan aikaan monessa kunnassa ikääntynyt suomen- ja ruotsinkielinen väestö kuolee, eikä uusia asukkaita synny tilalle.

Lapset ja työikäiset vähenevätkin merkittävästi kaikissa kolmessa skenaariossa.

Rasmus Aron mukaan suomalaisten ikääntyminen, lapsikato ja vieraskielisten kasvu vaikuttavat kunnissa kokonaisvaltaisesti moniin asioihin.

Lasten väheneminen johtaa monessa kunnassa kipeisiin päätöksiin kouluverkosta ja yksittäisten koulujen kohtalosta.

Aron mukaan yli 75-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu monessa kunnassa tarkastelujakson aikana. Yksittäisissä kunnissa iäkkäiden määrän jopa kolminkertaistuu. Samaan aikaan työikäinen väestö vähenee.

– Tämä näkyy etenkin palveluiden tuotannossa. Miten tuotamme tulevaisuudessa laadukkaat palvelut yhä pienemmällä työvoimalla ja huomioimme taloudelliset realiteetit?

Aron mukaan ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu voi osittain ratkaista väen ikääntymisen ongelman tuomalla lisää työvoimaa. Toisaalta vieraskieliset pitää myös ottaa huomioon entistä enemmän palveluissa.

– Miten kotoutamme onnistuneesti vieraskielisiä maahanmuuttajia ja torjumme kaupunkien alueiden eriytymistä eli vieraskielisten keskittymistä tiettyihin kaupunginosiin. Jokaisen alueen tai kunnan pitäisikin pohtia yhä enemmän, onko meidän kunta hyvä paikka asua vieraskielisille? Miten he voivat työllistyä kunnassa ja olla osa yhteisöä?

Aro nostaa myönteiseksi esimerkiksi Pohjanmaan Närpiön, joka on onnistunut kotouttamaan ja työllistämään maahanmuuttajia. Tästä syystä Närpiön väestönkehitys poikkeaakin täysin muista pienistä kunnista.

– Ennusteen mukaan Närpiön väestö kasvaa, työvoimaa löytyy ja työllisyysaste on erittäin vahva. Siellä on ollut laaja-alainen ymmärrys työvoiman tarpeesta ja siihen on haettu ratkaisua maahanmuuton kautta. Kunta ja yritykset ovat panostaneet tulijoihin.

Ennuste ei kiveenhakattu, suuntaa voi muuttaa päätöksillä

Fakta on, että jos syntyvyys ei nouse nykyisestä, Suomen väestö alkaa supistua 2030-luvulla. Osalle kunnista kaikki kolme ennustetta povaavat ankeaa tulevaisuutta. Onko siihen vain tyydyttävä?

Rasmus Aron mukaan Suomessa on paljon kuntia, joiden asukasmäärä ei ole kasvanut koko 2000-luvulla. Kuolleita on ollut moninkertainen määrä syntyneisiin verrattuna.

Aro sanoo, että näissä kunnissa on käytävä kipeä keskustelu siitä, halutaanko tavoitella väestönkasvua ja onko se edes realistista.

– Vai pitäisikö miettiä, miten kunta olisi hyvä paikka asua ja työllistyä nykyisille kuntalaisille. Ehkä tätä kautta luodaan pohja myös uusille kuntalaisille ja tulevalle kasvulle.

Muutaman viikon päästä on kuntavaalit. Mitä tulevien valtuutettujen tulisi tehdä, jotta heidän kuntansa olisi elinvoimainen 20 vuoden päästä?

Aron mielestä jokaisessa kunnassa tulisi pohtia valtuustokautta pidemmälle, miten kunnassa vastataan väestönmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin ja toisaalta myös tartutaan niiden tuomiin mahdollisuuksiin.

– Mitä toimia pitää tehdä, että vuonna 2040 meidän kunta on parempi paikka asua, käydä työssä ja yrittää kuin nyt?

Kunnassa pitää olla tarjolla työtä, palveluja ja ihmisten tarpeita vastaavia asuntoja, jos se aikoo pitää nykyiset asukkaat ja houkutella uusia. Tässä nousee uusia taloja Tampereelle. Kuva: Markku Rantala / Yle

Kunnan pito- ja vetovoima koostuvat esimerkiksi siitä, miten kunnassa on tarjolla työtä ja palveluja, onko sinne kaavoitettu ja rakennettu ihmisten tarpeita vastaavia asuntoja. Myös pehmeämmät tekijät, kuten yhteisöllisyys ja kunnan imago vaikuttavat ihmisten valintoihin.

Aluepolitiikka herättää Suomessa kiihkeitä tunteita. Mitä nykyinen ja tulevat hallitukset voivat tehdä, jos ennusteiden kehityskulkuun halutaan vaikuttaa?

Aron mukaan valtiotasolla pitäisi löytää yhteinen näkemys siitä, miltä haluamme Suomen näyttävän kahden vuosikymmenen päästä ja mitä pitäisi tehdä, että tähän visioon päästään.

– Aluepolitiikassa pitäisi myös huomioida se, että meillä on hyvin erilaisia alueita, on voimakkaasti kasvavia kaupunkeja ja maaseutumaisia kuntia, mutta myös supistuvia kuntia. Nämä kaikki tarvitsevat omanlaisia toimia. Ei voida puhua enää yhdestä aluepolitiikasta, vaan alueiden politiikasta.

Kurkista, miten oman kuntasi käy tulevaisuudessa:

Voit etsiä kuntasi taulukosta tai järjestää kuntia eri ennusteiden mukaan suurimpiin hyötyjiin ja häviäjiin.

Kaupungistumisessa ihmiset jatkaisivat muuttamista suuriin kaupunkeihin. Hajautumisessa on huomioitu koronapandemian vaikutukset muuttoliikkeeseen.

Taulukkoa ladataan

Korjattu 2. 6 klo 11.45: Tohmajärvi Toholammiksi, jonka väestön ennustetaan vähenevän noin kolmanneksella 20 vuodessa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue lisää: