1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. linnoitukset

Tuhannet miehet rakensivat 200 vuotta sitten linnoituksen, joka olikin tarpeeton – nyt sen korjaaminen on kuin Tetristä: yhtään uutta kiveä ei saa käyttää

Venäläinen sotapäällikkö Aleksandr Suvorov rakensi Kärnäkosken linnoituksen 1700-luvun lopulla suojelemaan Pietaria ruotsalaisten hyökkäykseltä. Ruotsalaisten sijaan ajan hammas on purrut ja linnoituksen muurit kaipaavat korjausta.

Ilmakuva Kärnäkosken linnoituksesta.
Työpäällikkö Pauli Homan näyttää, kuinka Kärnäkosken linnoituksen muurin pahin sortumakohta saatiin korjattua.

Etelä-Karjalan Savitaipaleella on käynnissä harvinaislaatuinen kunnostustyö. Yli 200-vuotiaan Kärnäkosken linnoituksen muureja korjataan tänä kesänä.

Linnoituksen rakentaminen vaati aikoinaan tuhansia työmiehiä, eikä sen kunnostaminen ole nykypäivänä läpihuutojuttu.

Kärnäkosken linnoitusta oli rakentamassa venäläisiä sotilaita, paikallisia talonpoikia ja myös rangaistusvankeja. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kärnäkosken linnoitus rakennettiin vuonna 1793 suojelemaan Pietaria, silloista Venäjän pääkaupunkia, ruotsalaisten hyökkäykseltä. Venäläisen sotapäällikkö Aleksandr Suvorovin rakentama linnoitus oli osa laajempaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää.

Saimaan laivaston tukikohdasta valvottiin sekä maantietä että vettä pitkin kulkevaa liikennettä.

Kärnäkosken linnoitus ei kuitenkaan koskaan päässyt tositoimiin sodassa. Linnoitus hylättiin tarpeettomana, kun Suomi liitettiin jo vuonna 1809 osaksi Venäjää.

Lue lisää: Kuuluisa venäläinen sotapäällikkö rakensi yli 200 vuotta sitten valtavan linnoitusketjun Suomeen – käyttöä sille löytyi vasta nyt

Kivet asetellaan paikoilleen yksitellen

Ruotsalaisten sijaan ajan hammas on päässyt puremaan kivimuureihin. Osa muurista on sortunut ja kiviä on pullistunut pois paikoiltaan.

Linnoitusta ei alunperinkään rakennettu kovin laadukkaasti, sillä Suvorovilla oli kiire saada linnoitus valmiiksi. Rakenteet ovat paikoin epätasaisia ja rakentamisessa on käytetty melko pieniä kiviä.

Työpäällikkö Pauli Homan uskoo linnoituksen kunnostustöiden jatkuvan vielä noin kuukauden ajan. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Muurien korjaaminen on kunnostustöistä vastaavan Mikkelin Kivityö MKT Oy:n työpäällikön Pauli Homanin mukaan kuin tetriksen pelaamista.

–Kun kyseessä on muinaisjäännös, pitää pärjätä niillä mitä on. Jos joku kivi ei käy johonkin paikkaan, se on laitettava muualle.

Kärnäkoski on muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös, johon ei saa lähtökohtaisesti kajota. Uusia kiviä ei siis lähtökohtaisesti käytetä eikä vanhoja kiviä saa muokata tai vaurioittaa millään tavalla.

Kiviä asetellaan paikoilleen yksitellen kaivinkoneen ja kuormaliinojen avulla. Pienempiä kiviä nostellaan myös käsin.

– Pahimmassa sortumakohdassa koko muuri oli tullut alas parin metrin syvyydeltä. Ensin erottelimme mahdolliset naamakivet eli näkyvillä olevat. Loput ovat täytekiviä.

Yhden pullistuneen kiven ympäriltä jouduttiin purkamaan reippaasti muuria, jotta kivi saadaan takaisin paikoilleen. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kärnäkosken linnoitus on Homanin mukaan kuorimuuri, jossa on julkisivukivet ja niiden takana täytekivet, jotka pitävät muuria paikoillaan. Muurin päällä kasvaa kasvillisuutta.

Myöskään uutta kasvillisuutta ei saa linnoitukseen tuoda, etteivät vieraslajit pääse leviämään alueelle. Muurien sortuessa syntyneet aukkopaikat täytetään olemassa olevalla kuntalla eli muurien päällä olleella metsänpohjalla. Täytettä voidaan ottaa myös linnoituksen lähimaastosta.

Raunioituminen halutaan pysäyttää

Muurien kunnostusprojekti alkoi keväällä arkeologisilla kaivauksilla. Asiantuntijat olettivat, että muurien päällä olisi vesieristeenä tuohikerros tai myöhemmässä vaiheessa lisätty laasti. Arkeologit eivät kuitenkaan löytäneet minkäänlaista vesieristystä.

Sortumien ja pullistumien lisäksi linnoituksen kunnostustöihin kuuluukin vesieristeiden lisääminen korjauskohtiin, etteivät muurit pääse jatkossa routimaan samalla tavalla.

– Raunioihin kuuluu keskeneräisyys ja se, että ne ovat osittain rikkinäisiä. Tarkoitus on pysäyttää raunioituminen tiettyyn pisteeseen. Näin varmistamme, että raunio säilyy tuleville polville ja että se on kävijöille turvallinen, kertoo Metsähallituksen kulttuuriperinnön hankinta-asiantuntijan Hilja Palviainen.

Metsähallitus hoitaa nykyisin puolta Kärnäkosken linnoitusalueesta. Toinen puoli on yksityisessä omistuksessa.

Kärnäkosken linnoitus siirtyi Museoviraston hallinnasta Metsähallitukselle vuonna 2014. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Linnoitusta on korjattu aiemminkin, mutta viimeisimmästä laajemmasta kunnostuksesta on jo hyvä tovi. Kunnostustöitä tehtiin 1980-luvun lopulta vuoteen 1997. Lisäksi vuonna 2008 tehtiin pienempiä kunnostuksia.

Palviaisen mukaan kunnostustyö voitiin vihdoin aloittaa tänä vuonna, kun valtiolta saatu rahoitus suunnitteluun ja toteutukseen varmistui.

– Kuluva vuosi on siinä mielessä poikkeuksellinen, että Kärnäkosken lisäksi tänä vuonna Metsähallitus kunnostaa myös Kajaanin linnaa Kajaanissa ja Svartholman merilinnoitusta Loviisassa.

Kärnäkosken linnoitus on työmaasta huolimatta normaalisti avoinna yleisölle koko kesän. Se onkin suosittu nähtävyys ja yksi Saimaa Geopark -kohteista.

YK:n opetus- ja kulttuurijärjestö Unesco myönsi huhtikuun lopulla Saimaalle Global Geopark -aseman. Järjestö tunnustaa näin, että Saimaalla on kansainvälisesti merkittäviä geologisia ja historiallisia kohteita ja maisemia.

Lue lisää: Muinaisten kulkijoiden kalliomaalaukset ja jylhät maisemat saivat kansainvälisen tunnustuksen – Saimaalle odotetaan runsaasti turisteja

Työpäällikkö Pauli Homanin mukaan turisteista ei ole ollut tähän mennessä minkäänlaista häiriötä.

– Lampaatkin ovat pysytelleet toisella puolella linnoitusta, hän naurahtaa.

Lähes valmiin, korjatun muurinpätkän päältä puuttuu vielä vesieristys ja kunttakerros. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Lue seuraavaksi:

Venäläisen sotataidon mestari laittoi Saimaalla tuulemaan 200 vuotta sitten: Neljä kanavaa, lähes sata tykkilaivaa ja varuskuntia