1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka
Mielipide
politiikka

Robert Sundman: Poliitikot käyttävät yhä enemmän aikaa some-videoidensa hiomiseen – ja se muuttaa myös poliittista kulttuuria

Teknologiajättien algoritmit ratkaisevat, millaiset politiikan sisällöt somessa leviävät. Siksi ei pidä ihmetellä, kun eduskunnan salidebatti ja some-keskustelu alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan, kirjoittaa Sundman blogissaan.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen on eduskunnan ahkerin tubettaja.

Hän kertoo usein sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun), kuinka työpäivät venyvät. Täysistuntojen ja valiokuntavelvollisuuksien jälkeen kuvataan ja leikataan videoita.

Tynkkysen YouTube-kanavalle ilmestyy joskus jopa useita klippejä päivässä, joilla hän kertoo eduskunnan käänteistä omasta, perussuomalaisesta näkökulmastaan.

Kymmenet tuhannet katselukerrat tekevät hänestä suvereenin alustalla. Muista kansanedustajista kilpakumppaniksi yltää vain nyt-liikkeen Harry ”Hjallis” Harkimo.

Sosiaalisen median alustoista, niillä vuorovaikuttamisesta ja toimimisesta, on tullut entistä isompi osa poliitikon työtä.

Tynkkysen ja Harkimon tube-videot ovat vain yksi esimerkki siitä, miten sosiaalisen median alustoista ja niillä vuorovaikuttamisesta on tullut entistä isompi osa poliitikon työtä.

Kuntavaaliehdokkaat kokoontuvat koronan vuoksi Instagramissa live-lähetyksiin, joissa haastattelevat toisiaan tai vieraitaan. Kyselytunnilla kysytty kysymys on nopeasti video Facebookissa.

Eduskunnan viestinnästä kerrotaan Ylelle, että talon ylimmän johdon pyynnöstä on tällä vaalikaudella aloitettu myös ”somestudio”-niminen selvitystyö. Tällä tähdätään siihen, että kansanedustajilla olisi entistä paremmat puitteet erilaisten some-postauksien ja videoiden tekemiseen myös Arkadianmäellä.

Edustajat ajattelevat käyttävänsä some-alustoja työnsä tukena, mutta alustat algoritmeineen ”käyttävät” myös edustajia. Teknologiajättien algoritmeilla on valta säädellä sitä, mitkä viestit leviävät ja millainen sisältö saa suosiota.

Sosiaalisen median kasvava rooli muuttaa paitsi politiikan toimintatapoja myös poliitikkojen ajattelua. Tuore Datan alaiset: Kansanedustajien digitaalinen arki -raportti (siirryt toiseen palveluun) piirtää kiinnostavan kuvan 2020-luvun kansanedustajan dilemmasta:

”Mä oon huomannu et mä saatan illallaki ennen ku meen nukkumaan nii viimesenä miettii sitä että miten mä jonkun mielipiteen tuon ulos. Ja mä oon huomannu että mul on nimenomaan tapa miettiä se mielipiteen ilmasu sen kautta että, miten se sopii Facebookiin tai Twitteriin”, pohtii eräs haastateltu edustaja.

Raportin nimi viittaa myös sosiaalisen median raadolliseen puoleen: Edustajat ajattelevat käyttävänsä some-alustoja, mutta alustat algoritmeineen ”käyttävätkin” edustajia.

Teknologiajättien algoritmeilla on valta säädellä sitä, mitkä viestit leviävät ja millainen sisältö saa suosiota.

2020-luvulla politiikka ei enää vain mene someen, vaan some tulee politiikkaan.

Kun some-alustojen arkkitehtuuri alkaa vaikuttaa poliitikkojen työhön ja elämään, muuttaa se samalla poliittista kulttuuria laajemminkin.

Puheita suunnitellaan jo niin, että ne toimisivat hyvin YouTubessa tai Instagramissa. Kestoa, sävyä ja sanavalintoja hiotaan tähtäimenä viraalius.

Kiinnostavalla tavalla politiikan kulttuuri someutuu. 2020-luvulla politiikka ei enää vain mene someen, vaan some tulee politiikkaan.

Siksi ei pidäkään ihmetellä, kun eduskunnan suuren salin puheenvuorot alkavat muistuttaa some-keskustelua. Taustalla ovat samat muovaajat ja algoritmit.

Robert Sundman

Kirjoittaja on Ylen toimittaja, joka seuraa mielellään politiikkaa ja media-alaa. Hän on myös yksi Yle Uutiset Recin toimittajista. (siirryt toiseen palveluun)

Voit keskustella aiheesta huomiseen keskiviikkoon 2. kesäkuuta klo 23.59 saakka.