1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. espanjansiruetana

Espanjansiruetanoiden tuhoamisessa kaikkien apu on tarpeen – ympäristötarkastaja: "Ämpärillinen tulee kerättyä hetkessä"

Kaikkiruokainen vieraslaji, espanjansiruetana, on sopeutunut Suomen ilmastoon aivan liian hyvin. Eniten havaintoilmoituksia on Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Torjunnassa on saatu hyviä kokemuksia erityisistä etanaroskiksista.

Espanjansiruetana kaipaa kovia otteita kumihanskoin
Espanjansiruetana kaipaa kovia otteita kumihanskoin

Espanjansiruetana – tai tutummin tappajaetana – on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi (siirryt toiseen palveluun). Sen tunnistaminen koetaan hankalaksi, sillä sen väritys voi vaihdella paljon.

Toinen haaste on erottaa se ukkoetanasta, joka taas on vaaraton ja joka kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon.

Ukkoetanoista on korkeintaan esteettistä haittaa. Ne viihtyvät enimmäkseen metsässä ja eksyvät puutarhoihin lähinnä vahingossa, kun taas espanjansiruetanat voivat tehdä pahaakin tuhoa puutarhassa, jossa ne usein esiintyvät monilukuisina.

Taistelussa espanjansiruetanoita vastaan on otettu käyttöön erityiset etanaroskikset. Niistä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Riihimäellä, Lahdessa ja Tampereella. Uusimpana kahta etanaroskista kokeillaan nyt Raisiossa, jossa on menossa etanaviikot (siirryt toiseen palveluun).

Espanjansiruetana on Suomen luontoon kuulumaton haitallinen laji. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Miten tunnistat espanjansiruetanan?

  • täysikasvuisena 7–14 senttiä pitkä – ukkoetana on yleensä suurempi, jopa 20 senttiä pitkä
  • väritys vaihtelee paljon: Suomen yksilöt ovat yleensä murretun oranssinpunaruskeita, likaisenruskeita tai mustia
  • selkä on harjaton – ukkoetanalla on selässään pitkittäinen harjanne
  • häntäpää on pyöreähkö – ukkoetanalla häntäpää päättyy terävään kärkeen
  • esiintyy tyypillisesti joukoittain – ukkoetana liikkuu yleensä yksittäin
  • hengitysaukko on kilven puolivälin etupuolella – ukkoetanalla vähän kauempana päästä
  • jalan alapinta on kokovaalea, reunoiltaan antura on keskiosaa tummempi
  • voi liikkua jopa 50 metriä yössä
  • syö yleensä oman painonsa verran vuorokaudessa ja aiheuttaa näin pahaa tuhoa kotipuutarhoissa ja viljelyksillä
  • etanan erittämä lima sisältää bakteereja (muun muassa kolibakteeria ja listeriaa), jotka voivat olla haitallisia sekä ihmisille että kotieläimille
  • voi toimia väli-isäntänä niin sanotulle sydänmadolle, joka on haitallinen koirille

Asukkaiden aktiivisuus torjunnassa on ratkaisevaa

Raisiossa on nyt lähdetty kokeilemaan etanaroskiksia, koska Ihalan ja Tikanmaan alueelta on tullut tietoja laajoista esiintymistä. Ihmiset ovat onnistuneet aamun tunteina keräämään jopa ämpärillisen tappajaetanoita hetkessä.

– Raisiosta kertyy ämpäreittäin espanjansiruetanoita, kertoo kaupungin ympäristötarkastaja Tuija Lojander. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Esimerkiksi Riihimäellä, jossa etanaroskiksia on ollut jo useampia vuosia, on havaittu, että kaupungin voimin etanamäärä ei olisi hallittavissa. Asukkaiden oma aktiivisuus on ratkaisevaa.

Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia. Etana munii kerralla noin 20–30 munaa, ja jatkaa munintaansa pitkin kesää ja syksyä juuri kosteiden kausien aikaan.

Sukukypsät etanat olisi siis syytä tuhota heti keväällä ja aina ennen munintaa.

Miten tappajaetana tapetaan?

Espanjansiruetanaan ei pidä tarttua paljain käsin, sillä sen erittämässä limassa on infektioriski. Kannattaa siis käyttää joko grillipihtejä tai kertakäyttökäsineitä.

Tappajaetanan lopetustapoja on useita. Rapujen tapaan ne voi pudottaa kiehuvaan veteen.

Pään voi myös leikata saksilla pitkittäin, sarvien välistä, jotta pään hermorengas menee poikki. Sama tulos saadaan, jos etanan pään murskaa kivellä kovalla alustalla.

Etanaroskiksiin voi laittaa vain kuolleita etanoita. Ne kannattaa pakata hyvin suljettuun muovipussiin tai maitotölkkiin.

Tapetut etanat voi laittaa myös mihin tahansa poltettavien jätteiden keräysastiaan. Mihin sitten tarvitaan erillisiä etanaroskiksia?

– Erityiset etanaroskikset ovat myös osa viestintäkampanjaamme. Roskikset toivottavasti kannustavat asukkaita etanatalkoisiin. Siksi puhumme myös etanaviikoista, joihin ei tosiaankaan liity mitään kulinaristista ulottuvuutta, toteaa Raision kaupungin ympäristötarkastaja Tuija Lojander.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1. kesäkuuta kello 23.

Lue lisää:

Stoppi jättipalsamin ja espanjansiruetanan leviämiselle – Varsinais-Suomi sai tukirahaa vieraslajien torjuntaan

Polta, katkaise tai hukuta – asiantuntija kannustaa sotaan villisti lisääntyviä tappajaetanoita vastaan: "Nyt on aika toimia"

Kaupunki ottamassa niskalenkkiä tappajaetanasta? Yksinkertaisella keinolla kerätään viikossa jopa satoja litroja tuhottavaa