1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vakoilu

Tanska jäi housut kintuissa kiinni USA:n vakoiluavusta – Suomen ja NSA:n yhteyksistä ei juuri puhuta, sanoo NSA:ta tutkinut Petteri Järvinen

Tietoturva-asiantuntija Järvinen pitää hyvin mahdollisena, että NSA on vakoillut myös suomalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä, vaikkei tässä jupakassa ole ilmennyt Suomea koskevia paljastuksia.

Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on kuunnellut liittolaismaiden poliitikkojen ja virkamiesten puheluita ja siepannut tekstiviestejä. Kuva: Nicolas Armer / AOP

Tanskan epäillään avustaneen Yhdysvaltain tiedustelupalvelua eurooppalaisten politiikkojen ja virkamiesten vakoilussa.

Mistä Tanskan ja Yhdysvaltain Kansallisen turvallisuuden viraston NSA:n vakoiluskandaalissa on kysymys? Vastaajana on tietoturva-asiantuntija ja NSA:sta kirjan kirjoittanut tietokirjailija Petteri Järvinen.

Mitä varsinaisesti uutta nyt on paljastunut?

– Tässä on ilmeisesti kyse pitkäaikaisesta toiminnasta, joka ajoittuu Edward Snowdenin paljastusten aikaan eli melkein kymmenen vuoden taakse. Silloin on ilmeisesti alkanut toiminta, jossa on salakuunneltu sekä puolustukseen liittyviä yrityksiä, kuten hävittäjävalintaan liittyviä asevalmistajia että poliitikkoja.

– Yhdysvallat on saanut Tanskalta tiedusteluapua, kuten teknisiä mahdollisuuksia ja pääsyn Tanskan läpi menevään verkkoliikenteeseen. Tämä on avannut portit vakoilulle, joka tuntuu EU-maan mahdollistamana ja auttamana käsittämättömältä.

Onko todennäköistä, että NSA on vakoillut myös suomalaisia poliitikkoja ja viranhaltijoita?

– Kyllä se on hyvin mahdollista. Tässä salakuuntelu on ensisijaisesti kohdistunut ilmeisesti naapurimaihin, joiden tietoliikenne menee Tanskan läpi, mutta kyllähän Suomen liikennettä menee Ruotsin ja Saksan läpi. Tätä kautta sekin on voinut jäädä haaviin.

Meneekö Suomen viestiliikennettä samoja kaapeleita pitkin kuin tässä jupakassa on noussut esille?

– Se varmaan riippuu vähän siitä mihin se viestintä kohdistuu. Jos se on puhelinliikennettä, niin se luultavasti menee Suomesta esimerkiksi Saksaan suoraan. Sen sijaan sähköposti tai tietoliikennepalvelut saattavat kiertää amerikkalaisten palvelimien kautta tai Euroopan datakeskuksessa olevien palvelimien kautta. Silloin reititys voi olla hyvinkin yllättävää ja oikeastaan minkä tahansa maan tietoliikennettä saattaa päätyä Tanskan kaapeleiden läpi, vaikka kohde ja lähde olisivat aivan muualla, Petteri Järvinen sanoo.

Onko olemassa todisteita tai viitteitä siitä, että NSA olisi vakoillut suomalaisia?

– Siitä ei ole todisteita, mutta toisaalta yksi vakoilun kohde liittyi Tanskan hävittäjähankintaan. Siinä oli salakuunneltu ainakin ruotsalaisen Saabin edustajia ja ilmeisesti myös Tanskassa päätöksentekoon osallistuneita. Olisi hyvin todennäköistä ja mahdollista, että Suomen vastaava hanke kiinnostaisi samalla tavalla NSA:ta turvallisuus- ja talouspolitiikan jatkeena. Suomella on toki suhteet Yhdysvaltojen tiedusteluun, mutta ei varmaankaan läheskään niin läheiset suhteet kuin esimerkiksi Ruotsilla ja Tanskalla, jotka ovat Yhdysvaltojen pitkäaikaisia kumppaneita.

– Oppositiopoliitikon salakuuntelu kertoo siitä, että halutaan seurata maan sisäistä toimintaa ja ehkä jopa vaikuttaa siihen. Jos Saksassa pelkästään liittokansleri Angela Merkelin ja ministerien puhelimia olisi salakuunneltu, niin se tuntuisi eri asialta. Jos seurataan myös oppositiopoliitiikkoja, kertoo se laajemmasta toiminnasta. Silloin halutaan vaikuttaa Saksan sisäisiin asioihin ja Saksan valintoihin. Se tuntuu yllättävältä.

Mediatietojen mukaan yksi vakoilun kohteista oli Saksan tuolloinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier. Vuonna 2017 Steinmeier valittiin Saksan liittopresidentiksi. Kuva: AOP

– Viime kesänä EU-tuomioistuin antoi päätöksen, ettei henkilötietoja voida tallentaa amerikkalaisille palvelimille eikä siirtää Yhdysvaltoihin, koska katsottiin, etteivät ne ole riittävän turvallisia. Nyt osoittautuu, etteivät ne ole turvallisia EU-maiden keskenkään, koska paikalliset tiedustelut toimivat samalla tavalla lain ohi ja yläpuolella kuin Yhdysvallat EU:hun nähden, Petteri Järvinen toteaa.

Onko Tanska ollut tietoinen vakoilun kohteista?

– Tämä on spekulointia, mutta kyllä tämä haiskahtaa henkilösuhteisiin liittyvältä asialta. NSA on pystynyt vaikuttamaan Tanskan sotilastiedustelun päällikköön. Useinhan nämä menevät henkilösuhteiden perusteella eli sen perusteella kuka tuntee kenet näissä organisaatioissa. Jos Tanskan sotilastiedustelun päällikkö on saatu tähän hankkeeseen mukaan ja tukemaan sitä, niin silloinhan kaikki on mahdollista. Jotenkin johtaja on saatu myötämieliseksi omassa maassaan laittomalle toiminnalle, mikä on uskomatonta Pohjoismaissa.

Vakoiluskandaali ei suinkaan ole ensimmäinen Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten välejä koetellut. Vuonna 2014 Yhdysvaltain lähetystön seinään Berliinissä heijastettiin teksti "NSA on talossa" vastalauseena vakoilupaljastukselle, jonka mukaan kaksi saksalaivirkamiestä oli luovuttanut arkaluontoista tietoa NSA:lle. Kuva: Soeren Stache / EPA

Mitä Tanska hyötyy yhteistyöstä NSA:n kanssa?

– Tanska varmaan saa NSA:lta itseään kiinnostavaa tiedustelutietoa ja ilmeisesti amerikkalaiset ovat olleet rakentamassa Tanskan maaperällä datakeskuksia, toimittaneet varmaankin komponentteja ja ehkä antaneet alennusta F-35-hävittäjistä, joita Tanska päätyi hankkimaan.

– Molemminpuolisia intressejä on monenlaisia, ja ne saattavat ulottua tiedustelutoiminnan ulkopuolelle. Tästä syntynyt vahinko on joka tapauksessa hyvin konkreettinen. Tanska on pettänyt Ruotsin ja Norjan luottamuksen ja saksalaiset ovat nyreissään, kyllähän tällä on tavaton vaikutus jatkossa.

Mediatietojen mukaan Tanskan puolustusministeri Trine Bramsen olisi tiennyt nyt paljastetusta vakoilusta jo elokuussa 2020. Kuva: Olafur Steinar Gestsson / EPA

Millaista yhteistyötä Suomi tekee NSA:n kanssa?

– Ne harvat henkilöt, jotka siitä oikeasti jotain tietävät, eivät sano siitä halaistua sanaa. Voisi maalaisjärjellä kuvitella, että meillä on tiedustelujohdossa henkilösuhteita sinnekin päin ja yhteistyötä tehdään silloin kun se hyödyttää molempia. Tieto varmaan kulkee molempiin suuntiin.

– Se, että tanskalaiset ovat avanneet näin avoimen pääsyn oman maaperänsä kautta kulkevaan dataan ja ilmeisesti olleet vielä tietoisia naapurimaiden johtajien urkinnasta, on kyllä uskomatonta Petteri Järvinen sanoo.

Mitä arvioit, nouseeko Suomi vielä esille tässä vyyhdissä?

– Suomihan sai tiedustelulain vasta muutama vuosi sitten. Jos jotain on tapahtunut vuosina 2014 ja 2015, on se ollut täysin salaista ja siitä ei varmaan saada koskaan mitään tietoa.

– Jos tätä tapahtuisi tänä päivänä, on mielenkiintoista pohtia jäisikö Suomen tiedustelu kiinni, jos se mahdollistaisi NSA:lle yhteistyön nimissä vastaavia juttuja. Vai tapahtuuko sitä jossain määrin. Kyllähän Venäjän tietoliikenne kulkee Suomen kautta, joten voisin kuvitella, että Suomi on NSA:n mielestä aika kiinnostava. Tästähän ei ole mitään tietoa ja täytyy luottaa siihen, että tiedustelun valvonta toimii.

Suojelupoliisista vastattiin Ylelle sähköpostitse, ettei ole tiedossa, että suomalaisiin poliitikkoihin tai virkamiehiin olisi kohdistunut Yhdysvaltain vakoilua. Suposta todettiin vastauksessa, että "suomalaisten viestiliikennettä kulkee monissa kansainvälisissä kaapeleissa, myös Tanskassa".

Lisää aiheesta:

Ruotsi ja Norja vaativat Tanskalta selvitystä vakoiluväitteistä

SVT ja DR: Yhdysvallat vakoili ruotsalaisia, norjalaisia, ranskalaisia ja saksalaisia poliitikkoja sekä virkamiehiä Tanskan kautta

Tanskan yleisradio: USA vakoili tanskalaisministeriöitä ja Ruotsin hävittäjäyhtiötä – urkinnassa hyödynnettiin ilmeisesti Tanskan omaa tiedustelua