Hyppää sisältöön

Psyykkinen kuormittuneisuus kasvoi koronan toisen aallon mukana koko Suomessa – ongelmiin on myös haettu ammattiapua

THL:n tutkimusprofessorin mukaan on tärkeää seurata tiiviisti, paraneeko ihmisten psyykkinen hyvinvointi koronaepidemian helpottaessa. FinSote-tutkimuksen mukaan myös terveyspalveluihin pääseminen on korona-aikana vaikeutunut.

Psyykkinen kuormittuneisuus on FinSote-tutkimuksen mukaan yleistynyt varsinkin 20–54-vuotiailla. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koko Suomessa, käy ilmi THL:n tuoreesta FinSote-tutkimuksesta.

Viime syksynä ja talvena, koronaepidemian toisen aallon aikana, 14 prosenttia suomalaisista raportoi psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Vaikka muutos ei ole valtava, laajalla otoksella saatuun tutkimustulokseen on THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan syytä kiinnittää huomiota.

– Psyykkisessä kuormittuneisuudessa nähdään koronaepidemian toisen aallon aikana nousu, jota ensimmäisen aallon aikana viime keväänä ei nähty, Jaana Suvisaari sanoo.

Nyt onkin Suvisaaren mukaan erittäin tärkeää seurata tiiviisti, paraneeko ihmisten psyykkinen hyvinvointi sen myötä, kun rokotuskattavuus Suomessa paranee ja epidemiatilanne näyttää helpottavan.

– Jos tällainen oireilu pitkittyy, on selvä asia, että aiempaa useammat ihmiset tarvitsevat apua.

Vaikka psyykkinen kuormittuneisuus on jonkin verran lisääntynyt, FinSote-tutkimuksen mukaan itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet vuoteen 2018 verrattuna.

Myönteinen muutos on myös se, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiaista miehistä aiempaa useampi on nyt hakenut apua mielenterveysongelmiinsa.

Terveyspalveluiden käyttö mielenterveysongelmien vuoksi on lisääntynyt ylipäätään 20–54-vuotiailla aiempaan verrattuna. Naiset ovat hakeneet apua miehiä useammin.

Kuormittuneisuus lisääntyi varsinkin alle 55-vuotiailla

Psyykkinen kuormittuneisuus on FinSote-tutkimuksen mukaan lisääntynyt varsinkin työikäisillä, ennen kaikkea 20–54-vuotiailla. Tutkimuksessa oli mukana 20 vuotta täyttäneitä Suomessa asuvia henkilöitä. Yläikärajaa vastaajilla ei ollut.

Alueiden välisiä eroja puolestaan selvitettiin tutkimuksessa hyvinvointialueittain, joihin Suomi ollaan jakamassa osana sote-uudistusta.

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkein Helsingissä (17 prosenttia), Pirkanmaalla (16 prosenttia) ja Päijät-Hämeessä (15 prosenttia). Pienin osuus oli puolestaan Keski-Pohjanmaalla (10 prosenttia).

Psyykkisen hyvinvoinnin heikentymistä näkyi myös monilla muilla alueilla. Jaana Suvisaaren mukaan epidemiatilanteen vaikeus omalla asuinalueella ei suoraan näkynyt siinä, kuinka paljon psyykkistä kuormittuneisuutta ihmiset kokivat.

– Se ehkä heijastaa sitä, että epidemialla on ollut laaja-alaisia vaikutuksia ihmisten elämään, Jaana Suvisaari sanoo.

Tutkijat aikovat selvittää tarkemmin, onko esimerkiksi ammatilla vaikutusta korona-ajan psyykkisen kuormittuneisuuden kasvuun.

Hammaslääkäriin ja muihin terveyspalveluihin pääsy vaikeutui

Myös terveyspalveluihin pääsy on FinSote-tutkimuksen mukaan koronaepidemian aikana vaikeutunut aiempaan verrattuna. Lääkärinpalveluita tarvinneista aikuisista joka viides kertoi, että oli saanut liian vähän palveluita omaan tarpeeseensa nähden.

Lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen on keskittynyt pahimmille epidemia-alueille.

– Erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. Uusimaa oli vuonna 2018 vielä keskitasoa, mutta nyt Helsingin ja Vantaan seudulla näkyy selvästi hyppäys. Sillä varmasti on osittain vaikutusta, että näillä alueilla epidemia on riehunut pahiten, sanoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto THL:stä.

Neljäsosa hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista kertoi FinSote-tutkimuksessa saaneensa liian vähän palveluita omaan tarpeeseensa nähden. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Suurin muutos vuoden 2018 ja 2020 välillä on tapahtunut hammaslääkäripalveluihin pääsyssä. Nyt 24 prosenttia hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista kertoi saaneensa liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden. Kaksi vuotta aiemmin vastaava osuus oli 19 prosenttia.

Hammaslääkäriin pääsy on voinut jäädä toteutumatta tai pääsy on viivästynyt erilaisista syistä: osa käynneistä on peruttu järjestelmän puolelta, osa ihmisistä on perunut käynnin itse.

Anna-Mari Aallon mukaan jatkossa on tärkeää tunnistaa ne asiakasryhmät, joiden on ollut hankalaa saada palveluita.

– Erikoissairaanhoidossa jonoja on jonkin verran pystytty purkamaan, mutta on huolestuttavaa, jos jo ensikontakti lääkäriin jää toteutumatta. Silloin oikea-aikainen sairauksien toteaminen heikkenee ja asiat voivat päästä huonoon tilaan, Anna-Mari Aalto sanoo.

FinSote 2020 -tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen kutsuttiin vajaat 62 000 satunnaisesti valittua, 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista tutkimukseen vastasi runsaat 28 000 henkilöä. Tuloksille on laskettu 95 % luottamusvälit havainnollistamaan satunnaisvaihtelun vaikutusta tuloksiin.