1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lehmät

Maatiaislehmät taistelevat olemassaolostaan, kun tuottajat huolivat vain ulkomaista rotukarjaa – vasikoita menee jopa suoraan teuraaksi

Länsisuomenkarjan lehmiä on Suomessa enää tuhatkunta. Kymmenen vuotta sitten kanta oli viisinkertainen. Pääluku on huvennut huolestuttavasti, ja rotu on uhanalainen. Sen sijaan sukupuuton partaalla olleen kyytön tulevaisuus on jo valoisampi.

Nuori hieno pääsi kesälaitumille Jokioisten Elonkiertoon. Länsisuomenkarjan lehmiä on jäljellä noin tuhat. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Maaseutumaisemista tuttuja, ruskeita länsisuomenkarjan lehmiä on jäljellä enää tuhatkunta. Vielä kymmenen vuotta sitten kanta oli viisinkertainen.

Määrä on niin pieni, että viimeistään nyt olisi ryhdyttävä toimiin kannan kohentamiseksi, sanoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskukselta.

– Vetoan tuottajiin. Jos navettaan halutaan rotukirjoa, sinne pitäisi ottaa meidän omaa vanhaa alkuperäisrotua ulkomaalaisten rotujen sijaan. Toivoisin, että myös jalostusorganisaatiossa ja neuvonnassa asiaa tuotaisiin esille, jotta tuottajat ottaisivat länsisuomenkarjan lehmiä.

Tutkimusprofessori Juha Kantanen kantaa suurta huolta siitä, että länsisuomenkarja vähenee vauhdilla. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Ilmari Majuri Maatiaiset ry:stä on suorastaan onneton länsisuomenkarjan puolesta. Hän sanoo, että arvokkaan, hyvätuottoisen karjan viime vuosien romahdus on ollut järkyttävän suurta.

– On paljon ikääntyneitä ihmisiä, joilla on ollut länsisuomenlehmiä karjoissaan, ja he ovat joutuneet luopumaan niistä. On järkyttävää, että rotu on tätä nykyä harvojen varassa, Majuri sanoo.

Maalaismaisemista tutut lehmät uhkaavat kadota

Maitoyrittäjät ry:n puheenjohtajalla Juha Kantoniemellä on Ähtärissä kolmensadan lehmän navetta. Suurnavetassa on ulkomaalaisia ayrshire- ja holstein-lehmiä. Isokokoisten huipputuottajien joukossa on yksi pieni maatiaislehmä, lemmikiksi otettu lapinlehmä.

Kantoniemen mielestä maatiaislehmät ovat kestäviä, sitkeitä ja terveitä. Ne ottavat paikkansa muussa karjassa helposti.

Maatiaislehmien maidontuotto on kuitenkin niin pieni, ettei tuottaja pärjää. Ayrshiren ja holsteinin tuotos on karkeasti arvioiden 40 prosenttia enemmän kuin maatiaisen.

– Jos tuottajalla on alkuperäisrotukarja, palkkaa ei työstä jää. Maidontuotannossa mennään jo nyt varsin pienellä katteella. Maatiaislehmien rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat korkeita, mutta ei se korvaa pienempää maitolitramäärää.

Kyyttölehmiä oli taannoin Suomessa vain puolisen sataa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Kyyttö on selvinnyt sukupuutolta

Itäsuomenkarjan eli kyytön tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin länsisuomenkarjan, mutta vain vähän. Tutkimusprofessori Kantanen kertoo olevansa huolissaan myös itäsuomenkarjan tulevaisuudesta, koska sen lypsykäyttö on harvinaista.

– Toivoisin, että itäsuomenkarjaa pidettäisiin maisemanhoitotehtävien ja lihantuotannon lisäksi myös maidontuotannossa. Maito on laadukasta esimerkiksi jatkojalostukseen.

Itäsuomenkarjan pääluku on kasvanut neljässäkymmenessä vuodessa kolmestakymmenestä yksilöstä vajaaseen kahteentuhanteen. Majuri Maatiaiset ry:stä kertoo, että kyyttökanta on noussut sen ominaisuuksien vuoksi: se on hyvä apu perinnemaisemien hoitajana ja se tuottaa myös eettistä lihaa.

– Nykyään länsisuomenkarjan vasikoita menee jopa suoraan teuraaksi, mutta itäsuomenkarjalle löytyy kiinnostusta.

Maatiaislehmät ovat sinnikkäitä, terveitä ja hyviä laiduntamaan, mutta moderneissa suurnavetoissa ne eivät lypsä tarpeeksi. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Kantanen paljastaa, että Suomen maatiaislehmien säilyttämisessä on ollut tärkeässä asemassa yllättävä taho: vankilat. Maatiaisrotuja ottivat hoitaakseen Sukevan vankilan ja Pelson vankilan maatilat.

– Näihin pystyttiin kokoamaan eläimiä ja pystyttämään säilytysohjelma. Olisimme paljon huonommassa tilanteessa ilman vankeinhoito-organisaation apua.

Voit keskustella aiheesta 4. kesäkuuta kello 23:een saakka.