1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

Pakurikäävän istutus eli ymppäys voi tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoisen tavan tehdä tuottoa – Juho Sirviö: "Jopa kymmenkertaistaa puun arvon"

Osa metsänomistajista hakee tuottoa istuttamalla koivuihin pakurikääpää. Istutus tehdään koivun runkoon puutapeilla, joihin on lisätty käävän rihmastoa. Pakurikäävän suurimmat markkinat ovat Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa on kasvavaa kysyntää.

Pakurikäävän istutus eli ymppäys voi tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoisen tavan tehdä tuottoa
Pakurikäävän istutus eli ymppäys voi tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoisen tavan tehdä tuottoa

Metsän voi saada tuottamaan myös istuttamalla siihen pakurikääpää.

Luonnontuoteala kasvaa vauhdilla, ja myös kotimaisessa koivussa viihtyvän pakurikäävän suosio on lisääntynyt. Suurimmat markkinat ovat Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa on kasvavaa kysyntää.

Yleensä kääpää on kerätty metsästä, mutta sitä on viime vuosina alettu myös istuttamaan eli ymppäämään puihin. Ympätessä puuhun porataan pieni reikä ja sinne työnnetään puutappi, johon on lisätty käävän sienirihmastoa.

Sadon saamiseen voi mennä 8–10 vuotta, kertoo pakuria ympännyt kemijärveläinen Juha Sirviö.

– Pakurin ymppäys on vaihtoehto selluteollisuuden koivutavaran tuotantoon. Tällä hetkellä hinta on noin kymmenkertainen per puu, jos tuotat pakuria.

Tuotto on Sirviön mukaan vielä pikkuisen parempi, jos ymppää sellaisiin puihin, jotka olisivat muutenkin pian harvennusvaiheessa.

Pakuriymppi osittain koivuun upotettuna. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Suomessa vielä pienimuotoista

Suomessa koivuja on ympätty vuodesta 2014 alkaen. Kasvatus on viime vuosina yleistynyt metsänomistajien keskuudessa, mutta se on silti vielä harvinaista. Pakurin kasvattajia on Suomessa joitakin satoja, arvioi Pro Pakuri Finland ry:n puheenjohtaja Hannu Piispanen.

Koska pakurin kasvu on hidasta, satoa ei ole vielä saatu, mutta tuotto-odotus on kova. Pakurin ostajia on Suomessa useita. Osa heistä tekee sellaisia sopimuksia, joissa he sitoutuvat ostamaan tulevan sadon.

Pakurikääpä tunnetaan nautintoaineena ja sitä on käytetty myös luontaislääkinnässä.

– Sillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Tosin lääkehän se ei ole, ja terveysvaikutuksista tarvittaisiin paljon lisää lääketieteellistä tutkimusta, kertoo Piispanen

Kysyntä käävälle on sen verran voimakasta, että keruualueita ja kerääjiä kaivattaisiin lisää etenkin Etelä-Suomessa. Lapissa ja Pohjanmaalla tilanne kerääjien suhteen on parempi.

– Suuri puute on erityisesti luomusertifioidusta, luomukeruualueelta tulleesta pakurista. Kuivatusta pakurikäävästä maksetaan noin 30–50 euroa kilo, mutta luomusertifikoidusta, luomualueelta tulleesta maksetaan enemmän, kertoo Hannu Piispanen.

Opiskelijat ymppäämässä

Kemijärveläisen pakurin kasvattajan Juho Sirviön luona kävi toukokuussa joukko Lapin koulutuskeskus REDU:n luonto- ja ympäristöalan opiskelijoita. He harjoittelivat luonnontuotteiden keruuta ja pakurin ymppäystä.

Opiskelija Tarja Piipposelle kääpä on ennestään tuttu.

– Olen käyttänyt pakurikääpää teessä ja näin, mutta en ole nähnyt, että sitä kasvatetaan keinotekoisesti. Tämä oli mielenkiintoinen uusi kokemus.

Käävän tuntee myös Veera Väistö.

– Olen kerännyt vain niitä luonnossa olevia. Olen laittanut niitä kirveellä palasiksi ja keittänyt paloja.

Luonnonvaratuottajaksi opiskeleva Veera Väistö hakkaa ymppiä kiinni koivuun. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Sirviö puolestaan on tehnyt kasvattamastaan käävästä tinktuuraa, eli kansankielellä lääketippoja, kuivattamalla ja uuttamalla sitä alkoholissa.

– Flunssakaudella varsinkin tulee käytettyä. Kyllä varmaan tulee ymppäystä jatkettua, kun on näitä heikkotuottoisia koivikoita. Jos ei nyt joka vuosi niin ehkä joka toinen vuosi, kertoo Sirviö.

Paras aika käävän ymppäämiselle on keväällä mahlakauden jälkeen. Koivun olisi hyvä olla 10–15 senttiä paksu.

9.6.2021 klo 10.23 korjattu Hannu Piispasen etunimi. Jutussa oli aiemmin virheellisesti Heikki.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.