1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaali- ja terveyspalvelut

Terveydenhuollon laaja hoitajamitoitus ei saa juurikaan kannatusta Keski-Suomen kansanedustajilta – vain yksi vastaaja kannattaa ajatusta

Laki määrittää hoitajamitoitukset vanhusten- ja lastenhoitotyöhön. Hallitusohjelmaan on kirjattu henkilöstömitoitus myös lastensuojeluun. Keski-Suomen kansanedustajat eivät usko, että hoitajamitoituksen laajentaminen muuhunkin hoitotyöhön ratkaisisi terveydenhuollon ongelmat.

Vasemmistoliiton Juho Kautto pitää hoitajamitoituksen laajentamista perusteltuna. Kuva: Pekka Tynell / YLE

Suurin osa Keski-Suomen kansanedustajista ei ottaisi terveydenhuollon henkilöstömitoitusta nykyistä laajempaan käyttöön.

Tällä hetkellä laki määrittää henkilöstömitoitukset vain lasten- ja vanhustenhoitotyöhön.

Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö henkilöstömitoitusta laajentaa muuhunkin terveydenhuoltoon. Keski-Suomen kansanedustajista kuusi vastasi ei, ja vain yksi vastasi kyllä. SDP:n Riitta Mäkinen ja vihreiden Bella Forsgrén eivät osanneet sanoa.

Bella Forsgrén ei usko pelkän sääntelyn ratkaisevan terveydenhuollon resurssiongelmia. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Vasemmistoliiton Juho Kautto oli ainoa, joka kannatti ehdotusta. Hänen mukaansa hoitajamitoituksen sääteleminen lailla muussakin kuin lasten- ja vanhusten hoitotyössä olisi perusteltua.

Kauton mielestä nykyisessä lainsäädännössä olevat suositukset henkilökunnan riittävyydestä eivät ole tarpeeksi velvoittavia.

– Se on veteen piirretty viiva. Huomattavasti ohjaavampi vaikutus olisi sillä, jos saataisiin lainsäädäntöön hoitajamitoitus muuallekin, Kautto sanoo.

"Säästöjä etsitty liikaa hoitajista"

SDP:n Piritta Rantasen mielestä hoitajamitoitusta ei olisi alunperinkään tarvittu, jos kaikki toimijat olisivat sitoutuneet laadukkaan hoidon tasoon.

– Säästöjä on etsitty liikaa hoitajista ja muusta henkilökunnasta. Määrän sijaan olisi ihanteellista, jos voisimme keskittyä laatuun, Rantanen sanoo.

Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimon mukaan hoitajapulaa ei ratkaista mitoituksilla, vaan hoitotyön houkuttelevuutta ja arvostusta parantamalla.

Sinuhe Wallinheimon mielestä myös hoitajien jaksamisesta on huolehdittava paremmin. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Hoitoalan ammattilaisten lisäämiseksi tarvitaan Wallinheimon mielestä pitkäjänteinen suunnitelma, jossa huomioidaan esimerkiksi koulutustarpeet ja kansainvälinen työvoima.

Keskustan Joonas Könttä ja vihreiden Bella Forsgrénperäänkuuluttavat hoitajien työolosuhteiden ja palkkauksen kohentamista.

– Meillä on oltava riittävästi hoitajia, ja heillä on oltava aikaa keskittyä hoito- ja asiakastyöhön. Siellä ei saa olla liian kiire, ja palkkaus on saatava kuntoon, jotta on mahdollisuuksia tehdä työtä aidosti hyvin. Jos säädetään mitoitus, mutta ei mietitä näitä asioita, se ei ratkaise tilannetta, Könttä sanoo.

Joonas Könttä ei poistaisi mitoituksia lasten- ja vanhustenhoidosta, muttei myöskään laajentaisi niitä muualle. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Forsgrénin mielestä mitoitus on tärkeä työkalu, mutta suurimpana ongelmana hän pitää työvoiman saatavuutta.

– Pelkästään sääntelemällä tilanne tästä tuskin paranee, hän toteaa.

Ratkaisuksi ehdotetaan valvontaa ja automatisaatiota

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi toteaa, että henkilöstön riittävä määrä on turvattava hoitotyössä, mutta lainsäädäntö on siihen hänen mielestään liian jäykkä keino.

– Hoitotyö on julkisen valvonnan alaista. Valvonnassa on puututtava tilanteisiin, joissa riittämätön hoitajamäärä tai muu syy vaarantaa hoidon tason, Kankaanniemi sanoo.

Myös keskustan Anne Kalmarin mukaan henkilöstömitoitus on kankea tapa toimia. Hän uskoo, että automatisaation kehittyminen ja yksiköiden välisen tiedonkulun parantaminen auttaa resurssien riittävyyteen.

SDP:n Riitta Mäkisen mielestä vanhustenhoidon henkilöstömitoitus oli tärkeä saavutus. Kuva: Niko Mannonen / Yle

SDP:n Riitta Mäkinen pitää tärkeänä, että hoitajamitoitus on määritetty nyt laissa vanhustenhuoltoon. Myös lastensuojeluun on hänen mukaansa saatava asiakasmitoitus, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu.

Mäkinen huomauttaa, että hoitoon pääsyn aikarajat eivät monessa kunnassa toteudu. Tässä vaiheessa hän ei kuitenkaan kallistu kannattamaan saati tyrmäämään laajaa hoitajamitoitusta.

– Sote-uudistus auttaa osaltaan. Hoitotakuun yhteydessä on arvioitava laajan mitoituksen tarve, Mäkinen sanoo.

Hoitajamitoitukset vanhusten- ja lastenhoidossa nyt

Lakimuutos vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta tuli voimaan viime vuoden lokakuussa. Uuden lain mukaan henkilöstömitoitus on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä.

Mitoitus nousee asteittain: vuoden 2021 alusta se on vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti.

Aikaisemmin henkilöstömitoitusta ohjattiin vanhustenhoidossa laatusuosituksilla.

Varhaiskasvatuksessa nykyinen henkilöstömitoitus on ollut voimassa vuodesta 2018. Se edellyttää, että

  • alle 3-vuotiaiden ryhmässä on enintään neljä lasta per kasvattaja, ja koko ryhmässä on korkeintaan 12 lasta.
  • yli 3-vuotiaiden ryhmässä on enintään seitsemän lasta per kasvattaja, ja koko ryhmässä on korkeintaan 21 lasta.
  • yli 3-vuotiaiden osapäivähoidossa on enintään 13 lasta per kasvattaja.
  • perhepäiväkodissa on enintään neljä alle kouluikäistä lasta per hoitaja. Lisäksi ryhmässä voi olla esikoululainen tai koululainen osapäiväisessä hoidossa.

Lastensuojelun henkilöstömitoituksen säätäminen on kirjattu hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun). Tavoitteena on säätää asteittain kiristyvä henkilöstömitoitus, jonka lopputulos on 30 asiakasta ammattilaista kohden.