1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nuori kuljettaja

Nuorten kuljettajien riskinottoa yritetään hillitä ajokorttilain muutoksella – 16-vuotias autokoululainen: "Teoriaopetusta saisi olla lisää"

Ajokorttilakia ollaan taas muuttamassa. Opetusluvalla henkilöautokortin ajaneet nuoret syyllistyvät tuoreina kuljettajina vähemmän ajokieltorikoksiin kuin autokoulussa kortin suorittaneet. Asiantuntijat toivovat nuorille asenneopetusta.

- Liikenne on yhteispeliä, Jos siellä joku alkaa törttöilemään, siitä kärsii kaikki, 16-vuotias autokoululainen Onni Eskelinen tuumaa. Hän toivoisi autokouluun lisää teoriatunteja ja asenneopetusta.  Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Ajokorttilakiin on jälleen vireillä muutos, koska nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta halutaan parantaa. Opetuslupien myöntämistä ja henkilöautokortin saamista 17-vuotiaana helpotettiin kolme vuotta sitten.

Samalla vähennettiin pakollista opetusta autokouluissa.

Lakiuudistuksen jälkeen on huomattu, että opetusluvalla henkilöautokortin ajaneet nuoret syyllistyvät tuoreina kuljettajina vähemmän ajokieltorikoksiin kuin autokoulussa kortin suorittaneet.

– Oppilaan riskiasenteen huomaa ajo-opetuksessa siitä, että nopeudet ovat alusta lähtien aika reippaita. Vaikka asiaan puututaan, ei kestä monta minuuttia, kun joudutaan uudelleen ottamaan aihe esille, kertoo yli 20 vuoden kokemuksella liikenneopettaja Pekka Vartiainen.

Hän muistuttaa, että yli 90 prosenttia nuorista selviää hyvin liikenteessä. Riskikuljettajiin hän on tutustunut, kun pitää Joensuussa ajokieltokoulutusta nuorille, joilta on otettu ajokortti pois vakavan liikennerikoksen jälkeen.

– 85 prosenttia kortin menettäneistä on nuoria miehiä, Vartiainen toteaa.

Keskimäärin 40 iältään 15–24-vuotiasta kuolee joka vuosi tieliikenteessä. Vaikka kuolonuhrien ja loukkaantuneiden määrät ovat vähentyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, edelleen nuoret ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa (siirryt toiseen palveluun).

Nyt liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ajokorttilain muuttamista (siirryt toiseen palveluun), että nuorten kuljettajien liikenneturvallisuus paranisi.

Koulutuksen määrälle ja sisällölle kritiikkiä

Yksi lakimuutosta valmistelevan työryhmän kuulemista asiantuntijoista on neuropsykologi Sari Kukkamaa Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Hän toimii myös liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa.

Liikennepsykologiaan perehtynyt Kukkamaa ei pidä hyvänä, että vuoden 2018 ajokorttiuudistuksessa (siirryt toiseen palveluun) laskettiin opetustuntien vähimmäismäärää ja lisättiin simulaattoriopetusta.

– Ohjelmalla oppii suorittamaan ohjelman, mutta asenteiden kehittyminen vaatii kontaktia ja vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa, Kukkamaa tähdentää.

Koska nuoret tekevät riskipäätöksiä nopeasti, tunnepohjalta ja seurauksia harkitsematta, neuropsykologi pitää tärkeänä ajokoulutuksessa riittävää tunnetaitojen ja riskien hallinnan opetusta.

Myös liikenneopettajat katsovat, että vähimmäisedellytys eli kymmenen ajotuntia ei tee kaikista valmiita kuskeja.

– Liikennesäännöt voi opetella verkkokoulutuksesta, mutta haastavammissa asioissa tarvittaisiin opettajaa, joka pistäisi miettimään seurauksia, liikenneopettaja Vartiainen uskoo.

Autokoululainen Onni Eskelinen arvelee, että itseopiskelu netissä ei jaksa motivoida kaikkia nuoria.

– Teoriaopetusta saisi olla lisää, kun ajokorttiuudistuksessa tiputettiin lähes kaikki pois. Se asettaa todella paljon vastuuta opiskelijalle itselleen, joensuulaisnuori arvioi.

Hän haluaa ajokortin 17-vuotiaana, että 1,5 tunnin koulumatka lyhenisi. Ikätovereiden kaahailu harmittaa, jos sen vuoksi lupaehtoja tiukennetaan.

Liikenneopettaja Pekka Vartiaisen mukaan autokoulussa ei ehditä pureutua asenteisiin. - On siirrytty ennaltaehkäisystä jälkiviisauteen. Nyt koulutuksessa ovat ne, jotka ovat jääneet kiinni liikenteessä, myös ajokieltokoulutusta antava Vartiainen toteaa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Nuorten aivot tuntevat eri tavoin kuin aikuisten

Neuropsykologin mukaan nuorten riskinotto johtuu teini-iässä alkavista muutoksista juuri niillä aivojen alueilla, jotka kontrolloivat käyttäytymistä ja tunteita.

– Välitön, voimakas mielihyvä vaikka vauhdin hurmasta on tärkeämpää kuin turvallinen toiminta. Aikuisella sama tunne ei aktivoi aivoja yhtä voimakkaasti ja harkinta saa yleensä tunteen hallintaan ennen kuin jalka menee kaasupolkimelle, Kukkamaa selvittää.

Hänen mukaansa nuoret kyllä tietävät, milloin toimivat väärin liikenteessä.

– Mutta se on niin jännää, mahtavaa ja kavereilta saa kunnioitusta, että he ottavat tietoisesti riskejä, Kukkamaa sanoo.

Nuorten adrenaliinihakuisuus ja taipumus kokeilla rajoja on tuttua myös liikenneopettajalle, joka kohtaa ajokieltoon joutuneita nuoria.

– Puuttuu terve pelko, mutta kokeilunhalu on kova, Pekka Vartiainen toteaa.

Hän ei silti puuttuisi nykyisiin ikärajoihin, koska nuoret ovat yksilöitä. Kaahailuun taipuvaiset eivät myöskään reputa ajotutkinnossa.

– Suurin osa saa ajokortin ensimmäisellä yrityksellä: he ovat teknisesti hyviä kuljettajia ja osaavat kyllä skarpata ja ajaa oikein 45 minuuttia tutkinnossa, liikenneopettaja hymähtää.

Riskihakuisuus on yleisintä nuorilla miehillä ja kaveriporukan vaikutusvalta on suuri.

– Siinä tulee paine, kun kaverit sanoo, että ajetaan nyt kovempaa, ajokorttia suorittava Onni Eskelinen miettii.

Psykologi kiinnittäisi lain valmistelussa huomiota ryhmään, jossa nuorella on useita liikennerikkomuksia jo ennen autokorttia.

– Miten käyttäytyy liikenteessä mopon kanssa ennakoi myös sitä, miten käyttäytyy auton kanssa, Kukkamaa tähdentää.

Ajo-opetusluvan saamista helpotettiin vuonna 2018 ja nyt yli 10 000 nuorta hankkii vuosittain ajokortin läheisensä opettamana autokoulun sijaan. Tällä hetkellä reilut 2 000 opetuslupahakemusta odottaa käsittelyä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Opetusluvalla ajetaan enemmän ja törttöillään vähemmän

Ikäpoikkeuslupien suosio (siirryt toiseen palveluun) on moninkertaistunut, kun lupien saanti helpottui. Samoin opetuslupien määrä kääntyi kasvuun (siirryt toiseen palveluun).

Traficomin selvityksessä (siirryt toiseen palveluun)todetaan, että opetuslupaoppilaat syyllistyvät tuoreina kuljettajina suhteellisesti vähemmän ajokieltorikoksiin kuin autokouluoppilaat. Opetusluvalla ajetaan oppitunteja selvästi enemmän kuin autokoulussa ennen ajotutkintoa, mihin vaikuttanee ajotuntien maksullisuus.

– Opetusluvalla ei välttämättä ole niin osaava opettaja, mutta toisaalta ajomäärät on huomattavasti suurempia ja etenkin ajokoe menisi ensimmäisellä kerralla läpi, autokoululainen Onni Eskelinen vertailee.

– Autokoulussa rajallinen aika menee todella siihen, että saadaan opetettua liikennetilanteet. Toiseksi opetusluvan saavat ovat lähtökohtaisesti moitteettomia kuljettajia, jolloin kotoa tuleva malli on jo oikein, liikenneopettaja Pekka Vartiainen pohtii.

Nykyisessä ajokorttilaissa lääkärintarkastusta ei vaadita (siirryt toiseen palveluun) B-luokan ajokorttiin. Sairauksista viranomaiselle ilmoittaminen on nuoren itsensä tai 17-vuotiaalla hänen vanhempiensa varassa. Liikennekäyttäytymiseen voi vaikuttaa esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD (siirryt toiseen palveluun).

Neuropsykologi Sari Kukkamaa kannattaa pakollista lääkärintarkastusta ennen ensimmäisen ajokortin myöntämistä. Lisäksi ajokorttilausunto pitäisi hänen mielestään saada siitä terveydenhuollon yksiköstä, jossa nuori on ollut asiakkaana pisimpään.

Kukkamaa pitää tehokkaana monissa Keski-Euroopan maissa käytössä olevaa järjestelmää, jossa vakavaan liikennerikkomukseen syyllistynyt joutuu ajokyvyn arviointiin.

– Siinä psykologi ja lääkäri katsovat ajokykyisyyttä sekä terveydentilan että asenteiden kannalta, Kukkamaa kertoo.

Suomessa on pohdittu erityistä liikennelääkärijärjestelmää, mutta se ei ole toteutunut.

Aiheesta voi keskustella 5.6. kello 23.00 saakka.