Alvar Aallon suunnittelemassa taiteilijakodissa ei pian enää lauleta – talousahdinko pakotti muusikkopariskunnan luopumaan rakastamastaan työstä

Taiteilijakoti Villa Kokkosen toiminta muuttuu, sillä korona vei isäntäpariskunnan mahdollisuudet jatkaa talousvaikeuksien vuoksi. Järvenpään kaupungilla ja taitelijakodin vuokralaisilla on erilainen näkemys vuokrasopimuksen irtisanomisen syistä.

Villa Kokkonen
Tältä näyttää Villa Kokkosen taitelijakoti. Videolla teemme kierroksen Alvar Aallon säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnittelemassa talossa.

Kauniisti soiva flyygeli ja baritonin jykevä laulu kaikuvat järvenpääläisen Villa Kokkosen taiteilijakodin (siirryt toiseen palveluun) salissa. Kesäinen aurinko siivilöityy arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen ikkunoista. Aalto suunnitteli salin aikanaan ystävänsä, säveltäjä Joonas Kokkosen työhuoneeksi.

Pian nykyisen isäntäparin pianisti Elina Viitailan ja oopperalaulaja Antti A. Pesosen soitto ja laulu loppuvat akustiikaltaan konserttitasoisessa ateljeessa. Taiteillijakodin ylläpito on liian kallista, eikä koronavuosi ole helpottanut tilannetta.

Baritoni laulaa katkelman oopperan Viimeiset kiusaukset Paavon virrestä sekä pienen katkelman Tuusulanjärven toisella rannalla asuneen säveltäjä Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä.

Antti A. Pesonen, oopperalaulaja ja pianisti Elina Viitaila.
Taiteilijakodin opastetuihin kierroksiin on aina kuulunut katkelmia musiikista. Yksi suosituimmista kappaleista on vastarannalla säveltäneen Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni.

Tuusulanjärven nuorimman ja vähiten tunnetun taiteilijakodin Villa Kokkosen toiminta yksityisesti luotuna museokorttikohteena on katkolla, sillä kaksitoista vuotta tiloista ja toiminnasta huolehtinut muusikkopariskunta on sanonut vuokrasopimuksen irti. He jatkavat toimintaa enää kesäkuun loppuun.

Viitaila ja Pesonen tulivat käytöstä poissa olleen taiteilijakodin isäntäpariksi kesäkuussa 2009. He asuvat muualla, mutta ovat hoitaneet kiinteistön pihapiiriä ja huolehtineet rakennuksen siivouksesta ja muusta hoidosta.

He pyrkivät luomaan taiteilijakotiin oman Elina ja Antti -brändin. Se näyttäytyi kävijöille kolmena teemana: arkkitehtuurina, musiikkina ja Kokkosen 1950–1960-luvun leivonnaisina.

Villa kokkosen isäntä, opperalaulaja Antti A. Pesonen kajauttaa Paavon virren oopperasta Viimeiset kiusaukset. Säveltäjä Joonas Kokkonen sävelsi oopperan musiikin takana näkyvän flyygelin ääressä. Säestäjänä pianisti Elina Viitaila. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Vuosittain Villa Kokkosessa on käynyt 2 000–4 000 vierailijaa, erilaisia ryhmiä ja yksittäisiä kävijöitä. Kohde on kiinnostanut erityisesti arkkitehtejä ja musiikin harrastajia.

– Opastettuihin esittelyihimme kuului aina talon ja sen pihapiirin esittely sekä pieni konserttituokio salissa sekä kahvitarjoilu, Viitaila kertoo.

Taiteilijakodissa on myös järjestetty erillisiä konsertteja eri teemojen ympärille kuten joulun, uudenvuoden, kevään ja äitienpäivän.

Aalto suunnitteli Villa Kokkosen vuosina 1967–1969. Säveltäjä Joonas Kokkonen asui talossa aina vuoteen 1996 asti.

Rakennus on tehty viuhkamaiseen muotoon (siirryt toiseen palveluun), ja siinä on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa ovat makuuhuoneet ja keittiö, toisessa ruokailu- ja olohuone sekä kolmantena ja suurimpana tilana koko taloa hallitseva, korkeakattoinen säveltäjän työhuone. Se on suunniteltu flyygelin ympärille.

Säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnitellun työhuoneen katossa on italialaistyylinen purjekangas. Huoneen akustiikka on erinomainen. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Rakennus poikkeaa arkkitehtonisesti Aallon muista kodeista siinä, että työhuone on osa taloa, kun yleensä hänen taloissaan yksityinen puoli ja työtilat ovat erikseen. Villa Kokkosen työtilassa on kahdet ovet asuintiloihin päin. Työhuoneesta saa äänieristetyn liukuovella tai sitä voi laajentaa avaamalla paljeovet.

Tontilla on talon lisäksi erillinen sauna uima-altaineen ja autotalli.

Järvenpään kaupunki hakee uutta ratkaisua

Taiteilijakodin tulevaisuus on nyt vaakalaudalla, sillä korona-aika vei isäntäparin kyvyn maksaa vuokraa. Pariskunta kokee, että kaupunki on nostamassa vuokraa kohtuuttomaksi toiminnan kuluihin ja tuloihin nähden.

– Kaupunki ei ole halukas neuvottelemaan jatkosta. Vuokra halutaan nostaa kolminkertaiseksi, joten meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin sanoa sopimus irti, Pesonen sanoo.

– Ymmärrämme sen, että 250 neliön omakotitalo, jossa on suora sähkölämmitys, hiirten syömät eristeet ja talven aikana hyytävän kylmiä sisälämpötiloja, on omistajalleen rahareikä ja valtava energiasyöppö. Kyse on siitä, kuka on maksumies: vuokralainen vai omistaja.

Pariskunnan mukaan yhteistyön alettua kaupungin kanssa vuonna 2009 kaupunki halusi pitää sähkösopimuksen itsellään, koska ei uskonut pieneltä toimijalta löytyvän siihen varoja.

– Tämä piha oli täysin villiintynyt, kun aloitimme täällä kesäkuussa 2009. Nyt olemme olleet todella tiukalla, joten en ole leikannut nurmikkkoa toukokuussa, sanoo Villa Kokkosen isäntä Antti A. Pesonen. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Järvenpään kaupunki on eri mieltä tilanteesta. Kaupungin mukaan pariskunnalle on esitelty kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia, ei varsinaista vuokrankorotusta.

Kaupunki omistaa Villa Kokkosen kiinteistön, eikä tässä vaiheessa aio myydä sitä. Kaupungin on nyt etsittävä uusi jatkaja jollakin konseptilla, tai toiminnan pyörittäminen siirtyy kaupungin kulttuuritoimen vastuulle.

– Nämä ovat ne kaksi vaihtoehtoa. Vuokralainen laitetaan hakuun tai sitten kohde tulee kaupungin omaksi toiminnaksi, käytännössä osaksi museopalvelujen kokonaisuutta, sanoo kulttuurijohtaja Sami Ylisaari Järvenpään kaupungilta.

Ylisaari sanoo ymmärtävänsä kulttuurialan huolen. Kaupunki on tukenut Villa Kokkosta ja muita kulttuurialan toimijoita vuokrahuojennuksilla, sillä toiminta on koronarajoitusten vuoksi supistunut todella voimakkaasti viime ja tänä vuonna.

Ylisaaren mukaan vuokria on puolitettu tai jätetty kokonaan veloittamatta.

– Matkailu-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala on kärsinyt todella paljon koronasta, eikä tule toipumaan ihan äkkiä. Julkisuudessa puhutaan paljon ravintola-alasta, mutta kyllä nämä alat ovat myös huonoissa kantimissa, Ylisaari sanoo.

Kaupunki on budjetoinut tälle vuodelle kulttuuriavustuksia yhteensä 98 000 euroa. Summa on 10 000 euroa pienempi kuin viime vuonna. Avustukset eivät kohdistu kiinteistökuluihin.

Kaupungin maksamat kustannukset Villa Kokkosen kiinteistöstä ovat vuosittain noin 78 000 euroa vuodessa.

– Tällä hetkellä kohteen vuokra on noin 15 000 euroa vuodessa, joten kiinteistökustannusten ja vuokratuoton erotus voidaan katsoa tueksi. Viime vuonna erotus oli reilut 63 000 euroa, sanoo tilakehitysjohtaja Jari Lausvaara Järvenpään kaupungilta.

Alvar Aalto suunnitteli Villa Kokkoseen paljon yksityiskohtia, muun muassa kaksi yksilöllistä takkaa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Pahimmillaan kävijämäärät puolittuivat koronavuonna

Tuusulanjärven ympärillä on useita eri taiteilijakoteja. Järvenpään kaupunki omistaa Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kodinAholan sekä Eero ja Saimi Järnefeltin kodinSuvirannan. Lähellä sijaitsevat myös säveltäjä Jean ja Aino Sibeliuksen koti Ainola sekä taidemaalari Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemi.

Kävijämäärissä oli selkeä ero viime vuonna toissa vuoteen 2019 verrattuna. Kävijämäärät olivat pahimmillaan alle puolet koronaa edeltävästä ajasta, kun ympärivuotisesti avoinna olevat museot olivat osittain suljettuina.

Tuusulanjärven museoiden kävijämääriä vuosina 2019 ja 2020

MuseoKävijät 2020Kävijät 2019
Halosenniemi19 70035 000
Ainola15 06225 912
Järvenpään taidemuseo7 07416 796
Ahola5 4398 697
Suviranta2 327

Lähde: Järvenpään kaupunki, Ainola ja Halosenniemi

Kaupungilla ei ole Villa Kokkosen kävijämääriä. Kaupungin mukaan vuokrasopimus on alun perin tehty kaupungin teknisen toimen kanssa, mutta sopimus kuuluu nykyään hyvinvoinnin palvelualueelle, jonne myös kulttuuripalvelut kuuluvat.

Villa Kokkosen vuokraajat kokevat, ettei heitä huomioida.

– Tämä on näkynyt kaikessa. Kaupunki ei käytä meidän palvelujamme, ei tuo meille vieraitaan eikä tuo esiin Villa Kokkosta yhtenä kaupungin ympärivuotisista museokorttikohteista, Pesonen sanoo.

Vuosien aikana kaupunki on käyttänyt Villa Kokkosen palveluita, mutta ei tosin enää ihan lähiaikoina. Isosaaren mukaan kaupunki on markkinoinut Villa Kokkosta niissä kanavissa ja niiden kumppaneiden kautta, joissa tehdään yleistä matkailumarkkinointia, esimerkiksi Visit Tuusulanjärvi (siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa ja kyltityksissä.

– Järvenpäässä on myös muita kaupungin kiinteistöissä toimivia kulttuuritoimijoita eikä kaupunki erikseen mainosta tai markkinoi näitäkään kohteita. Kaupunki on näissä kiinteistöissä vuokranantajan roolissa, kulttuurijohtaja Ylisaari sanoo.

Villa Kokkosen ruokailutilan valaismet ovat alkuperäiset. Alvar Aalto suunnitteli ne tätä tilaa varten. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Kitkaa kaupungin kanssa

Pesonen kertoo, että he päätyivät yrittäjiksi, kun kaupunki etsi yksityistä toimijaa taiteilijakodin hoitoon. Alkuperäisissä neuvotteluissa yhteistyö korostui, mutta ei enää viime vuosina.

– Kaupunki on tehnyt tarvittavia korjauksia kiinteistön omistajana, mutta meidän on pitänyt niitä pyytää, Pesonen sanoo.

Pesosen mukaan kaupunki on ulkoistanut valtavan ison pihan kunnostamisen heille, myrskyn kaatamia puita on toki haettu pois.

– Olemme itse kesyttäneet villiintyneen puutarhan, raivanneet näkymän kaupungin ja naapureiden luvalla järvelle ja istuttaneet omalla kustannuksella kasveja.

Järvenpään kaupunki julkisti kesäkuun alussa Elävät juuret -sivuston (siirryt toiseen palveluun), jossa esitellään paikallisia vierailukohteita ja erilaisia elämysreittejä. Villa Kokkonen ei ole niissä mukana. Eikä Villa Kokkonen löydy Visit Tuusulajärven -sivustoltakaan.

Elävät juuret -konsepti on Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhteinen museomatkailuprojekti. Ylisaaren mukaan Tuusulan kunnan palkkaama projektin koordinaattori on useamman kerran ollut yhteydessä Villa Kokkosen pariskuntaan, jotta Villa Kokkonen olisi ollut mukana projektissa.

– Villa Kokkosen yrittäjät eivät kuitenkaan syystä tai toisesta olleet valmiita tapaamaan ja keskustelemaan asiasta projektikoordinaattorin kanssa. Villa Kokkonen ei tästä syystä ole mukana elämysreiteissä.

Pariskunnan mukaan heille ei ole annettu oikeaa tietoa eikä määräaikoja. Myöhemmin ilmoitettiin, että on liian myöhäistä enää osallistua, pariskunta kertoo.

Kulttuurijohtaja: Nautitaan läpi kesän kulttuurista

Järvenpää on usean kulttuurikohteen kaupunki ja on jo vuosia halunnut esiintyä kulttuurikaupunkina. Kulttuurijohtaja vetoaa ihmisiin, että he lähtisivät tänäkin kesänä liikkeelle koronarajoitusten keventyessä.

– Paras keino olisi, että kaikki vierailevat työpäivien jälkeen eri kulttuurikohteissa. Menisimme museoihin ja käyttäisimme lähimatkailussa niiden oheispalveluita kuten kahviloita, Ylisaari sanoo.

Villa Kokkosessa tilanne muuttuu kesän aikana. Nykyinen isäntäpari jatkaa esittelyjä normaalin tapaan vielä tämän kuun ajan.

Villa Kokkosessa oopperalaulaja Antti A. Pesonen kajauttaa oman liidinsä ja pianisti Elina Viitaila soittaa viimeisen akordin tiettävästi kesäkuun lopussa. Molemmat ovat siitä pahoillaan, sillä tämä vuosi on säveltäjä Joonas Kokkosen satavuotisjuhlavuosi. Hän syntyi vuonna 1921.

– Meidän oli tarkoitus pitää täällä juhlakonsertti syksyllä, Pesonen sanoo.

Villa Kokkosen emäntä, pianisti Elina Viitaila jää ikävöimään eniten Villa Kokkosen laadukasta flyygeliä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Pariskunnasta on haikea jättää reilun vuosikymmenen mittainen elämänvaihe taakse ja suunnata eteenpäin. Viitaila ja Pesonen jäävät eniten kaipaamaan huipputasoista flyygeliä sekä kotimaisia ja ulkomaisia vierailijoita. Heillä on kuitenkin yhteisiä suunnitelmia, muun muassa kirjan kirjoittaminen.

Antti A. Pesonen, oopperalaulaja ja pianisti Elina Viitaila.
Pianisti Elina Viitaila ja oopperalaulaja Antti A. Pesonen kertovat siitä, miten suudelmat tulivat osaksi musiikkiesitystä.

Lue myös: