1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

70 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan Suomessa kesäkuussa, mutta laumasuojaan se tuskin riittää

Koronaviruksen vastainen laumasuoja on edelleen liikkuva maali, jonka saavutettavuus riippuu tällä hetkellä muun muassa virusmuunnosten leviämisestä ja muun maailman rokotustahdista.

Ihmiset, jotka ovat alttiita taudeille perussairauden tai iän takia, voivat saada epäsuoraa suojaa muiden rokotuksista. Kahden rokoteannoksen saaneita on Suomessa tällä hetkellä noin 10 prosenttia aikuisväestöstä. THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan rokotekattavuuden lisäksi moni muukin asia vaikuttaa laumasuojan syntymiseen. Kuva: Katriina Laine / Yle

Suomi on pääsemässä EU:n asettamaan rokotuskattavuuteen kesän alkupuolella. Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että kesäkuun loppuun mennessä noin 70 prosenttia aikuisväestöstä on saanut yhden rokoteannoksen.

Alunperin EU:ssa arvioitiin, että tuo 70 prosentin rokotuskattavuus riittäisi takaamaan laumasuojan. Yksi annos rokotetta ei kuitenkaan vielä riitä, arvioivat tällä hetkellä asiantuntijat Suomessa ja maailmalla.

Yhden rokoteannoksen jälkeen viruksen tartuttavuus vähenee, mutta ei täysin, eli vaikka rokotettu ei itse sairastu vakavasti, voi hän edelleen tartuttaa lähipiiriään. Epävarmuutta laumasuojan kannalta lisäävät myös muun muassa virusmuunnosten nopeampi leviäminen ja rokotusten eritahtisuus eri puolilla maailmaa.

– Ei se välttämättä riitä. Kyse on myös siitä, mitä rokotustasolla haetaan. Laumasuojalla tarkoitetaan yleensä sitä, että viruksen kierto lakkaa. Valitettavasti tilanne on edelleen maailmalla huono. Rokotuskattavuus muissa maissa, etenkin Euroopan ulkopuolella, nousee todella hitaasti ja vie pitkän aikaa. Siksi laumasuojakäsite voi olla vähän harhaanjohtava, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Yksi rokoteannos tuottaa kohtuullisen hyvin rokotesuojan, mutta se ei hänen mukaansa ole paras mahdollinen.

– Laumasuojan näkökulmasta pelkästään rokotuskattavuus ei riitä, vaan tarvitaan myös tieto siitä kuinka tehokas rokote on sillä hetkellä kiertäviin virusmuunnoksiin. Jotkut virusmuunnokset pystyvät väistämään rokotteen aikaansaamaa immuniteettia; silloin rokotuskattavuuden pitää olla vieläkin korkeampi, sanoo Nohynek.

Virusmuunnokset voivat heikentää laumasuojaa

Nykyisten tai tulevien virusmuunnosten vaikutuksia rokotesuojan tehoon tai epidemian leviämiseen on hyvin vaikea ennustaa.

Virusmuunnokset eivät näytä tällä hetkellä aiheuttavan vakavampaa tautia, mutta ne leviävät huomattavasti herkemmin kuin alkuperäinen koronavirus. Tällainen on esimerkiksi Intian muunnos.

Tämän vuoksi asiantuntijat esimerkiksi Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun) ovat arvioineet, että laumasuojan tason olisi oltava vähintään 80 prosenttia. THL:n Mia Kontio arvioi, että Suomessa 70 prosentin rokotustaso voisi olla hyvä, jos koko aikuisväestö olisi rokotettu kaksi kertaa.

– Kyllä 70 prosenttia kahdella annoksella olisi todella hyvä kattavuus, ja kaikki mitä sen päälle tulee, on plussaa. Korostan kuitenkin, että kahden annoksen kattavuus.

Koronaviruksen kiertoon vaikuttavat myös nuorten ja lasten tautitilanne

Rokotushalukkuus on Suomessa Kansalaispulssi-kyselyiden mukaan korkea. Tilanne ei ole sama kaikkialla Euroopassa. On esitetty arvioita, että EU:ssa jopa 25 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) väestöstä saattaa jättää rokotteen ottamatta.

Suomessa rokotushalukkuus näyttää olevan korkealla myös nuoremmissa ikäryhmissä. Tällä on merkitystä epidemian hillitsemisen ja laumasuojan kannalta, arvioi Mia Kontio. Lasten rokottamisesta Suomessa ei toistaiseksi ole tehty päätöstä tai annettu suositusta. Asiaa selvitetään parhaillaan Kansallisessa rokoteasiantuntijaryhmässä.

– On erittäin tärkeää, että nuoremmat ikäryhmät ottavat rokotteen. Lasten rokotuksia koskeva arviointityö on vielä kesken. Nyt arviodaan, mikä on lasten tautitaakka, heidän roolinsa epidemian ylläpitämisessä, minkä ikäisille lapsille ja milloin rokotteita kannattaisi antaa, Kontio sanoo.

Aikatauluihin vaikuttaa myös se, paljonko rokoteita on saatavilla ja kuinka hyvin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat on saatu rokotettua toisella rokoteannoksella.

Ei ole olemassa tiettyä aikapistettä laumasuojalle

Asiantuntijan mukaan ei ole yhtä aikapistettä, jossa laumasuoja pystyttäisiin toteamaan. Liikkumisen vapautuminen asettaa laumasuojalle omat haasteensa.

– Siinä vaiheessa, kun Suomessa on korkea rokotuskattavuus, niin meille tulee varmasti kuitenkin ulkomailta tartuntoja. Rokotuskattavuus pitää huolen siitä, että laajempia epidemioita ei välttämättä leviä, mutta tilanne voi muuttua hyvin äkkiä.

Riskiryhmäläisiä ja iäkkäitä rokotettiin Helsingissä Jätkäsaaren rokotuspisteellä huhtikuussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomessa varaudutaan jo kolmanteen rokotuskierrokseen. Myös muun muassa Britanniassa suunnitellaan uuden koronarokotetehosteen antamista syksyllä.

– Kyllä siihen on varauduttu. Suomi on mukana EU-neuvotteluissa lisäannoksista ensi vuodelle ja seuraavalle vuodella eri rokotteista.

Suomessa aikataulua uusille rokoteannoksille ei ole toistaiseksi vielä asetettu. Parhaillaan tutkitaan, miten pitkäkestoinen rokotteiden suojateho on ja millä aikavälillä suojateho alenee. On tutkimusnäyttöä, että kakkosannoksen jälkeen puolen vuoden kuluttua rokotesuoja on käytännössä yhtä hyvä kuin 1–2 viikkoa kakkosannnoksen jälkeen, toteaa Kontio.

– Eli tämän perusteella voidaan ajatella, että tehosterokotus voisi olla ehkä vuoden kuluttua kakkosannoksesta. Ja voi olla, että suoja ei heikkenekään niin äkkiä ja rokotusväli voi olla pidempikin. Mutta tästä kertyy koko ajan lisää tietoa.

Lue myös: Täältä löydät kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:

Miksi YouTuben algoritmi nosti huuhaasisältöä, ja painoi viranomais- ja tutkimustiedon hakutuloksien pohjalle? Toivon kanssa algoritmien arvoituksia pohtii Ylen ulkomaantoimituksen datajournalisti Satu Helin.