1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terrorismi

Saako Suomi viimein tuomittua terroristiepäiltyjä muiden Pohjoismaiden tavoin? Supo iloitsee lakien tiukennuksesta

Lainsäädäntö ei ole ainoa syy sille, ettei syytteitä ole ollut enempää. Supo toivoo, ettei syytekynnys nouse uusien säädösten osalta liian korkeaksi. Syyttäjä muistuttaa, ettei se saa olla liian matalakaan.

Kuvituskuva. Ihminen pitelee terroristijärjestö Isisin lippua. Kuva: AOP

Suomessa on tuomittu terrorismista vain yksi ihminen, Turun neljän vuoden takaisen puukkoiskun tekijä. Samaan aikaan muissa Pohjoismaissa tuomioita on langetettu useita.

Syytä eroon on etsitty Suomen terrorismilainsäädännöstä, jota on arvostellut riittämättömäksi muun muassa terrorismia seuraava suojelupoliisi (siirryt toiseen palveluun).

Onko tilanne nyt muuttumassa, kun Suomen lainsäädäntö on uusiutumassa peräti kahdella uudella lailla?

Huhtikuussa astui voimaan laki, joka tiukentaa terrorismin rahoittamisen rangaistavuutta (siirryt toiseen palveluun).

Toinen, vielä vireillä oleva laki (siirryt toiseen palveluun) tekisi laajemmin rangaistavaksi muun muassa terroristiryhmän toimintaan osallistumisen ja matkustamisen terrorismirikoksen tekemistä varten. Sen on tarkoitus astua voimaan syksyllä.

Isis-taistelijoiden vaimoja tuomiolle muissa Pohjoismaissa

Al-Holin pidätysleirillä Syyriassa olleita terroristijärjestö Isisin jäsenten vaimoja vastaan on nostettu oikeusjuttuja muissa Pohjoismaissa, mutta ei Suomessa.

Isis-taistelijan vaimo ja poika kuvattiin leirillä Syyriassa maaliskuussa 2019. Kuvan henkilöiden kansallisuus ei ole tiedossa. Kuva: Ahmed Mardnli / IEPA

Norjaan palannut nainen tuomittiin 3,5 vuoden vankeuteen osallisuudesta terroristiseen toimintaan sillä perusteella, että hän oli hoitanut lapsia ja kotia ja siten vapauttanut miehensä taisteluihin.

Ruotsissa nainen puolestaan sai (siirryt toiseen palveluun)kolmen vuoden vankeustuomion siitä, että hän oli vienyt lapsessa Isisin alueelle Syyriaan.

Tanska on ilmoittanut (siirryt toiseen palveluun), että al-Holista palaavat naiset pidätetään heti saavuttuaan kuulusteluja varten ja saatetaan vastuuseen teoistaan.

Tanskassa on tuomittu myös suomalainen mies Isisiin liittymisestä ja sen tukemisesta koraanikoulun opettajana. Mies oli Syyriasta palattuaan oleskellut ensin Suomessa, mutta täällä häntä vastaan ei aloitettu oikeustoimia.

Al-Holin leiriltä on palannut Suomeen tähän mennessä kuusi naista. KRP on tutkinut sitä, onko kaksi heistä syyllistynyt ihmiskauppaan viemällä lapsensa Isisin alueelle. Toisen naisen tutkinta lopetettiin näytön puutteen vuoksi, toisen osalta se oli vielä toukokuun alussa kesken, Helsingin Sanomat kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Kenestäkään heistä ei ole kuitenkaan aloitettu virallista terrorismitutkintaa.

Aiheesta aiemmin: Al-Holista kotiutettiin nyt myös aikuisia – paljonko paluut ovat maksaneet, mitä leirillä vielä oleville tapahtuu?

Terrorismijutut kaatuneet näytön puutteeseen

Suomessa on ollut neljä terrorismioikeudenkäyntiä 18 vuodessa. Terrorismi tuli käsitteenä rikoslakiin (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2003.

Turun iskua lukuun ottamatta kaikki syytteet ovat kaatuneet.

Suomen ainoa terrorismista tuomittu on Turun kauppatorin vuoden 2017 puukkoiskun tekijä Aberrahman Bouanane. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Kuva: Timo Korhonen / AOP

Suomen kaikkien aikojen ensimmäisessä terrorismioikeudenkäynnissä vuonna 2014 neljää miestä syytettiin rahan lähettämisestä somalialaiselle al-Shabaab-järjestölle. Yhtä syytettiin myös terrorismirikoksen valmistelusta.

Hovioikeus katsoi, ettei näyttö riittänyt.

Toisessa oikeudenkäynnissä vuonna 2018 kolmea miestä syytettiin siitä, että he olivat suunnitelleet osallistumista Syyrian konfliktiin terroristijärjestön riveissä. Käräjäoikeuden mukaan näyttöä kertyi vain ajatuksesta lähteä Syyriaan, ei terroristisesta tarkoituksesta.

Miehet tuomittiin kuitenkin talousrikoksista. Tapaukseen liittyi myös neljäs mies, mutta hän oli oikeudenkäynnin aikoihin ilmeisesti Syyriassa.

Viime vuonna Turun hovioikeus puolestaan hylkäsi syytteet Irakista tulleita kaksoisveljeksiä kohtaan. Heidän syytteensä koski osallistumista terroristiseen joukkosurmaan Irakissa.

Suomesta on lähtenyt vierastaistelijoiksi (siirryt toiseen palveluun) Syyriaan ja Irakiin Supon mukaan ainakin yli 80 ihmistä. Moni on kuollut, ja toistaiseksi parikymmentä on palannut. Palanneista ketään ei ole siis tuomittu.

Supo seuraa, onko palaajia tulossa ja minkälaisen roolin he mahdollisesti ottavat Suomen verkostoissa.

Keskusrikospoliisi kertoo Ylelle, että sillä on ollut vuodesta 2014 viime vuoteen asti tutkinnassa 30 rikosasiaa, joissa on ollut terroristinen yhteys. Syyteharkintaan niistä on edennyt kuusi. Tällä hetkellä käynnissä ei ole yhtään syyteharkintaa.

Vuoden 2018 jälkeen uusia syytteitä ei ole nostettu.

Tutkija: Lakien suurin ero poistumassa

Supon mielestä Suomen lainsäädännössä on tähän asti pitäydytty EU-direktiivin minimitasossa, sanoo Supon vt. apulaispäällikkö Jyri Rantala.

Rantalan mukaan muut Pohjoismaat, etenkin Norja ja Tanska, ovat puuttuneet Suomea aiemmin esimerkiksi kansalaistensa lähtemiseen vierastaistelijoiksi.

Supon vt. apulaispäällikkö Jyri Rantala Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Selvin ero on liittynyt terroristiryhmän toiminnan edistämiseen, sanoo Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki. Suomessa rikoksen tunnusmerkit täyttävät terrorismin edistämistavat on määritelty tarkkaan, kun muissa Pohjoismaissa asia on muotoiltu yleisemmin.

Myös Suomessa vireillä olevaan lakiin on tulossa yleisempi muotoilu.

Ideologisesta koulutuksesta tulee nyt rangaistavaa

Uudessa lakiesityksessä rangaistavaksi säädetään monia terrorismiryhmän rikollista toimintaa edistäviä tekoja: julkinen kehottaminen terrorismiin, uskonnollinen tai ideologinen koulutus tai muu olennaisen tehtävän hoito.

Kotitöistä tuomioita ei kuitenkaan ole tulossa Norjan tapaan.

Hallitus nimenomaan rajasi lakiesityksestään (siirryt toiseen palveluun) pois sen, että lasten ruokkimista ja muita kotona tehtäviä töitä ei katsota aktiiviseksi osallistumiseksi terroristiryhmän toimintaan.

– Mutta jos rintamalla on soppatykin ääressä ja ruokitaan taistelijoita, se arvioitaisiin toisin, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Hän oli mukana lakiesitystä valmistelleessa työryhmässä.

Terrorismin rahoittamislakia tiukennettiin huhtikuussa siten, että rangaistavaksi tulee myös yksittäisen terroristin rahoittaminen ja sen yritys, ei vain terroristiryhmän ja -rikoksen rahoitus. Samalla rangaistuksista tehtiin aiempaa ankarampia.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Kuva: Kari Likonen

Lue lisää terrorismilakiesityksestä: Hallitus esittää, että terrorismiin kehottamisesta tulisi rangaistavaa, vaikka kehotuksesta ei aiheutuisi konkreettista rikoksen vaaraa

Supo: Paras uudistus pitkään aikaan

Suojelupoliisin mukaan syksyksi tähtäävä lakiuudistus on paras pitkään aikaan. Odotuksissa on, että terroristiryhmien toimintaa tukevia henkilöitä saadaan sen jälkeen paremmin rikosvastuuseen.

Supo on jopa siinä määrin tyytyväinen, ettei sillä ole Jyri Rantalan mukaan tällä haavaa muita suuria toiveita. Erityisen hyvänä Rantala pitää sitä, että terroristiryhmän toimintaan osallistuminen tehdään rangaistavaksi.

– Muutosten jälkeen olemme ehdottomasti lähempänä muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden tasoa, hän sanoo.

Myös rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki arvioi, että Suomen terrorismilainsäädäntö vastaa muutosten jälkeen pitkälti muiden Pohjoismaiden lakeja.

Isis-taistelijoita järjestön propagandavideosta otetussa kuvassa vuonna 2015. Kuva: AOP

Miksi ei ehkä sittenkään mullistavaa?

Pelkät lait eivät kuitenkaan takaa sitä, että terrorismiepäiltyjä tuomitaan jatkossa helpommin.

Iso ongelma on näytön hankkiminen – semminkin kun terrorismirikosten kohteet ovat useimmiten ulkomailla. Näin toteavat kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat: Supon Rantala, professorit Nuotio ja Kimpimäki sekä valtionsyyttäjä Tom Laitinen.

Suomen viranomaisilla on vain pienet mahdollisuudet tutkia esimerkiksi sitä, mihin rahaa päätyy.

– Tarvitaan apua valtiolta, jonka alueella henkilö tai järjestö toimii. Jos valtio on kaaoksessa, kuten Somalia tai Syyria, avun saaminen on lähes mahdotonta, Laitinen sanoo.

Supon Rantala muistuttaa, että ennen uusia tiedustelulakeja (siirryt toiseen palveluun) Suomi ei pystynyt hankkimaan aktiivisesti tietoja esimerkiksi Syyrian ja Irakin konfliktialueilta.

Professori Kimpimäki huomauttaa, että on myös aivan eri asia pohtia, onko pommi- tai puukkoisku tehty terroristisessa tarkoituksessa kuin onko tekoa valmisteltu siinä tarkoituksessa.

Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki. Kuva: Marko Junttila

Tulkitaanko lakeja Suomessa liiankin tiukasti?

Lainsäädäntöpuutteiden ja näyttöongelmien lisäksi viranomaisilla on ehkä ollut näkemyseroja siitä, miten lakeja pitäisi soveltaa, Supon Rantala toteaa.

Hänen mukaansa Suomen terrorismirikostilanne ei eroa ratkaisevasti muista Pohjoismaista, eivätkä erilaiset lait selitä kaikkea.

– Suomessa on tullut yksi lainvoimainen tuomio, muissa Pohjoismaissa yhteensä kymmeniä. Esitutkinnalle pitää olla vankat perusteet, mutta Supon näkemys on, että kynnys esitutkintojen aloittamiseen on ollut Suomessa varsin korkea, Rantala sanoo.

Supo odottaa nyt, etteivät KRP ja valtakunnansyyttäjä nosta tutkinta- ja syytekynnystä liian korkealle sen suhteen, mikä katsotaan terroristiryhmän toimintaan osallistumiseksi.

Professori Nuotio haastaa sen, että terrorismituomioita olisi ollut muissa Pohjoismaissa kovin paljon.

– Minulla on semmoinen näppituntuma, että terroristinen skene on ollut meillä kuitenkin vähän pienempi.

Lue myös: Supon päällikkö Antti Pelttari Tanskan terroristipidätyksistä: Suomessakin on ihmisiä, joilla on kyky ja taito tehdä iskuja

Syyttäjä: Maiden vertailu ei ole yksinkertaista

Valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoo, että syytekynnys pysyy vastedeskin korkealla. Hän käsittelee terrorismijuttuja valtakunnansyyttäjän toimistossa.

Ketään ei saa epäillä perusteettomasti niin vakavista rikoksista kuin terrorismirikoksista. Ne on tarkoitettu yhdeksi tutkinnan viimesijaisista rikosnimikkeistä, Laitinen huomauttaa.

– Kun puhutaan rikoskokonaisuudesta, johon jonkun ulkopuolisen silmissä liittyy terrorismia, se ei välttämättä sitä juridisesti ole, hän sanoo.

valtionsyyttäjä Tom Laitinen Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Laitisen mukaan on normaalia, että syyttäjällä ja poliisilla on eri näkemyksiä siitä, milloin syytteitä pitäisi nostaa ja milloin ei. On myös aitoja tulkintakysymyksiä.

– Jos rikoksen luonne on aidosti epäselvä, voi nostaa syytteen ja jättää tuomioistuimen arvioitavaksi, onko teko rikos.

Laitinen ei niele sellaisenaan väitettä, että terrorismirikoksen arvioinnin kynnys olisi Norjassa alempi kuin Suomessa. Siellä lakien säätäjät ovat jättäneet niiden soveltajille enemmän liikkumavaraa ja tarkat käytännöt määritellään vasta oikeudessa, hän sanoo.

– Tämä voi johtaa siihen, että alemmissa tuomioistuimissa saadaan enemmän sellaisia päätöksiä, jotka muuttuvat ylemmissä oikeusasteissa, Laitinen sanoo.

Suomessa ei ole haluttu kriminalisoida esimerkiksi lastenhoitoa tai ruoan laittamista terroristille, koska asiaan liittyy ihmisoikeusongelmia. Joissakin kulttuureissa naisen omaa päätäntävaltaa rajoitetaan.

– Jos hän kieltäytyy keittämästä puuroa, pahimmassa tapauksessa voidaan riistää henki, Laitinen sanoo.

Saksassa korkein oikeus on katsonut, että kotityöt eivät riitä aktiiviseksi osallistumiseksi terroristiseen toimintaan.

Terrorismilakeja alettiin kiristää maailmalla ponnekkaasti sen jälkeen, kun Yhdysvaltoihin tehtiin tuhoisa sarja terrori-iskuja 11.9.2001. Kuvassa New Yorkin WTC:n kaksoistornit sen jälkeen, kun kumpaankin oli törmännyt lentokone. Kuva: César De Luca / EPA

Suomi on tuonut keskusteluun kaivattua malttia

Yksi ero Suomen ja verrokkimaiden välillä on, että meillä perustuslakivaliokunta valvoo etukäteen, etteivät lait loukkaa perusoikeuksia. Useissa maissa asiaa arvioidaan vasta jälkikäteen: tuomioistuin voi myöhemmin todeta, ettei laki ollutkaan perustuslain mukainen, professori Kimpimäki sanoo.

Etukäteiskontrolli on käytössä myös muissa Pohjoismaissa, mutta vahvimmin Suomessa, professori Nuotio sanoo.

Professoreiden mukaan perus- ja ihmisoikeuspohdinta on jäänyt maailmalla monesti tehokkuuden jalkoihin terrorismilakeja säädettäessä.

– On pidetty liiankin selvänä, että EU-maissa noudatetaan ihmisoikeuksia, mikä on jossain määrin osoittautunut kyseenalaiseksi olettamukseksi, Kimpimäki sanoo.

Yhdysvaltain Guantanamon vankileiri on muistutus siitä, mihin perusoikeuksien sivuuttaminen terrorismin vastaisessa sodassa voi johtaa. Enimmillään leirillä pidettiin satoja ihmisiä ilman syytteitä ja oikeudenkäyntiä. Kuva: EPA

Nuotion mukaan hiljattain on alettu ymmärtää, että mitään ei voiteta terrorismin vastaisessa sodassa tinkimällä ylenmääräisesti perus- ja ihmisoikeuksista.

– Suomi on tuonut tähän kansainväliseen kuvioon vähän rauhallisempaa tempoa. Olemme muistuttaneet, että liian jyrkkiä toimia ei voida hyväksyä, Nuotio sanoo.

Jos tavoitellaan pikavoittoja ja rikollisuutta vastaan hyökätään epätavallisin keinoin, ei synny Nuotion mukaan kuin katkeruutta.

Suomessa perustuslakivaliokunta on muistuttanut, että kynnys ryhtyä toimenpiteisiin ei saa olla liian matala, vaikka kyse on vakavasta rikollisuudesta. Eikä tietenkään liian korkea, valtionsyyttäjä Tom Laitinen toteaa.

– Valtakunnansyyttäjän tärkeimpänä tehtävänä on tasapainoilla näiden intressien välillä ja huolehtia siitä, että rikoksia tutkitaan silloin, kun niihin on perusteet uhraamatta ja vaarantamatta kuitenkaan koskaan tai missään tapauksessa ihmisen perusoikeuksia, Laitinen sanoo.

Lue myös:

Supo: Äärioikeistolaisen terrori-iskun valmistelusta on saatu viitteitä – suurimmat uhat tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit

Päätös kotiuttaa Isis-taistelijoiden perheitä kuohuttaa Tanskassa – hallitusta syytetään sekä tanskalaisten että leirille jäävien vaarantamisesta

Tanska muutti kantaansa: Hallitus aikoo tuoda Syyrian Isis-vankileireiltä maahan 19 lasta ja kolme äitiä, joilla on Tanskan kansalaisuus

Tanskassa pidätettiin kuusi ihmistä osallisuudesta Isis-terroristijärjestön toimintaan – pidätetyt 27–35-vuotiaita

Yhdysvallat kitki terrorismia Afganistanissa 20 vuotta – jälkeen jää Talibanin valta ja mahdollinen kaaos

Katso: Näin terrori-iskun aikana toimittaisiin Kajaanissa – kauko-ohjattava "mönkijä" voi olla apuna pelastajien työssä tulevaisuudessa

Saadaanko al-Holin leiriltä saapuneet takaisin osaksi yhteiskuntaa? Poliisiylitarkastaja: Riskejä on, mutta myös keinoja niiden pienentämiseen

Joukkomurhasta syytetyt ja syyttömäksi todetut irakilaiskaksoset saavat 426 000 euroa korvauksia aiheettomasta vangitsemisesta