1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sinilevät

Pieni lähdepohjainen lampi keskellä taajamaa sameni mystisesti viime kesänä – syyksi selvisi sinilevä ja nyt apua haetaan ultraääntä lähettävästä lautasta

Ultraäänilautan tarkoituksena on estää sinilevän pintakukintojen muodostuminen. Laite antaa ensiavun leväongelmaan, mutta perimmäistä syytä eli rehevöitymistä se ei poista. Menetelmä on uusi Suomessa, ja nyt sitä testataan ensimmäistä kertaa luonnonvedessä.

Sinilevän torjuntaan kokeiltava ultraäänilautta Jäppilän Ahvenlammessa
Ultraäänilautta kelluu Ahvenlammessa syksyyn asti. Vertailua sinilevätilanteesta tehdään viereiseen Hiidenlampeen, jossa ultraäänimenetelmä ei ole käytössä.

Pieksämäen Jäppilässä kirkonkylän keskellä olevan Ahvenlammen vesi sameni viime kesänä yllättäen. Lähdepohjainen lampi on aina ollut kirkas ja syvä, mutta juhannuksen jälkeen näkyvyys katosi tyystin.

– Ei tällaista ole koskaan aiemmin ollut. Tuntemattomasta syystä lampeen tuli paksu kerros sinilevää, kertoo Ahvenlamman rannalla asuva Aimo Savolainen. ** **

– Se ei tehnyt perinteisiä turkoosinsinisiä lauttoja vaan kasvoi läpi vesikerroksen valoisan osan.

Ympäristöterveydenhuolto laittoi lammen lopulta uintikieltoon (siirryt toiseen palveluun). Lähimmälle viralliselle uimarannalle on Jäppilän keskustasta parisenkymmentä kilometriä.

Tältä Ahvenlampi näytti loppukesästä 2020. Samean vihreä sävy johtuu sinilevästä. Kuva: Keski-Savon ympäristötoimi

Alueen vesiosakaskunnan jäsenet alkoivat kuumeisesti miettiä, mikä lampea vaivaa.

Puheenjohtaja Mika Ikonen oli kuullut sinileväkasvustoja tuhoavasta ultraäänilautasta ja otti yhteyttä laitteen maahantuojaan. Siitä pyörähti iso pyörä käyntiin ja nyt Ahvenlammessa kelluu 4x4-metrinen ultraääntä lähettävä lautta.

– Se on ankkuroituna pohjaan kesän ajaksi ja lähettää ultraääntä joka puolelle lampea, Aimo Savolainen kertoo.

Laitteen maahantuojan Pure Water Finlandin nettisivuilla luvataan ultraäänen rikkovan levien kaasurakkuloita. Tällöin levät eivät pääse pinnalle vaan uppoavat pohjaan ja kuolevat.

Normaalisti lähdepohjainen Ahvenlampi on kirkas ja näkyvyys vedessä hyvä. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Menetelmää on aiemmin käytetty muun muassa golfkenttien suljetuissa lammissa ja uima-altaissa ulkomailla, mutta Suomessa ultraäänen käyttö sinileväkukintojen torjumiseksi on uutta. Sen vaikutuksista luonnonvesissä ei juurikaan ole tutkimustietoa.

Vettä tutkitaan kahden viikon välein

Kun Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkijat Laura Härkönen jaKristiina Vuorio huomasivat viime syksynä Warkauden lehden jutun (siirryt toiseen palveluun)Jäppilän tulevasta kokeilusta, kiinnostus heräsi.

Syke tutkii kesän aikana leväntorjuntalautan vaikutuksia sinileväkukintojen muodostumiseen, mutta myös menetelmän muita vaikutuksia selvitetään.

– Siitä, mitä ultraaäni luonnonvesissä tekee, on vain vähän tietoa. Nyt tutkimme onko sillä vaikutusta lammen muuhun kasvi- ja eläinplanktonyhteisöön sekä vedenlaatuun, Laura Härkönen sanoo.

Laboratoriotutkimuksissa joillakin ultraäänitaajuuksilla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia sinilevien lisäksi myös muuhun kasvi- ja eläinplanktoniin. Tätä seurataan tarkasti Ahvenlammen kokeilun aikana. Vesi- ja planktonnäytteitä otetaan koko kesän ajan kahden viikon välein.

– Muutokset planktoneliöyhteisöissä voisivat heijastua ravintoverkon rakenteeseen ja vaikuttaa koko vesiekosysteemin toimintaan, Laura Härkönen painottaa.

Laitteen maahantuojan mukaan Ahvenlammella kokeiltavalla laitteella ei kuitenkaan pitäisi olla haitallisia ympäristövaikutuksia, sillä sen lähettämiä ultraäänitaajuuksia on rajoitettu.

Ahvenlammen rannalla asuva Aimo Savolainen on huolissaan kotilampensa tilasta. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Verrokkilampi kertoo sinilevän todellisen määrän

Koska täyttä varmuutta ultraäänen käyttäytymisestä luonnonvesissä ei ennakkoon ollut, myös Säteilyturvakeskus (STUK) kiinnostui Jäppilän kokeilusta.

Ennen laitteen lopullista käynnistämistä Syken tutkimushankkeessa mitattiin ultraäänen leviämistä lammella taajuusmittausten avulla. Niiden avulla STUK pystyi tekemään arvion, jonka mukaan laitteen lähettämistä ultraäänitaajuuksista ei ole haittaa uimareille.

Lautta lähettää ultraäänitaajuuksia noin 400 metrin päähän. Ahvenlammessa lautta käynistettiin jo hyvissä ajoin ennen sinileväkautta. Tämän pitäisi taata se, ettei lautan vaikutusalueelle muodostu leviä koko kesän aikana.

Ahvenlampi on pieni mutta huomattavan syvä, lähdepohjainen lampi keskellä taajamaa, ja se tekee siitä erikoisen jopa koko maan mittapuulla.

– Tämä ei samalla tavalla kerrostu keväisin ja syksyisin kuin tavanomaiset lammet ja järvet. Siitä syystä pohjan läheinen happitilanne on hyvin heikko koko vuoden ajan, vesistöasiantuntija Pekka Sojakka Etelä-Savon ely-keskukselta sanoo.

Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka seuraa mielenkiinnolla Ahvenlammella tehtävää tutkimusta. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Verrokkilampena tutkimuksessa toimii Ahvenlammen viereinen Hiidenlampi. Myös Hiidenlammessa oli viime kesänä sinilevää.

– Jos levää tulee tänä kesänä enemmälti, me näemme toimiiko ultraäänilautta, kun vertaamme levätilannetta näiden kahden lammen välillä, Aimo Savolainen kertoo.

Ultraääni tuo ensiapua, mutta ei poista ongelmaa

Ultraäänilautasta odotetaan ensiapua Ahvenlammen tilanteeseen, mutta pysyvää ratkaisua rehevöitymiseen ja siitä aiheutuviin ongelmiin se ei tuo.

– Rehevöitymisen haittoja pitäisi torjua vähentämällä ulkoista ja sisäistä kuormitusta.

Erikoistutkija Laura Härkönen kävi ottamassa Ahvenlammesta vedenlaatunäytteitä ennen kuin lautta käynnistettiin. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Tyypillinen tapa vähentää sinilevien aiheuttamia haittoja on hoitokalastus ja hapetus. Äärimmäisempiäkin keinoja rehevöitymisen hillitsemiseksi on käytössä.

Kemiallisesti puhdistettu Littoistenjärvi Turussa herätti muutama vuosi sitten ihmetystä. Kaksi vuotta järvi pysyi kirkkaana, mutta sittemmin sinilevä on palannut.

–Kemikaalikäsittely on yksi keino, ja nykyään on tutkittu myös alusveden poistoa ja suodatusta, erikoistutkija Laura Härkönen kertoo.

Alusveden vaihtoa on testattu muun muassa Kymijärvellä. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Mikä tätä lampea vaivaa?

Jäppilän Ahvenlammella on aiemmin pyydetty vähempiarvoisia kaloja rehevöitymisen estämiseksi, ja tätä todennäköisesti nyt jatketaan.

– Tutkimus antaa selvyyden sille, mikä tätä lampea vaivaa. Mutta varmasti hoitokalastus ja hapetus ovat hoitotoimenpiteitä joilla saadaan pitkäaikaisia vaikutuksia, sanoo Aimo Savolainen.

Laura Härkönen haluaa odottaa kesän tutkimuksen tuloksia ennen kuin arvioi ultraäänimenetelmän laajempaa käyttötarkoitusta Suomen vesissä.

– Sitten nähdään voiko tätä luonnonvesissä hyödyntää paikallisesti väliaikaisena ratkaisuna.

Ahvenlammen rannan asukkaat odottavat innolla kesän tutkimustuloksia ja selvyyttä siihen, mitä Ahvenlammen parantamiseksi voidaan tehdä.

– Toiveena olisi että lautta toimisi ja hävittäisi sinilevän. Jatkotoimenpiteet ovat sitten tutkijoiden arvioitavissa, Aimo Savolainen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 11.6. klo 23.00 saakka.