1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaelluskalat

Jasper Pääkkönen ihastelee Vantaalla vapaana virtaavaa koskea, josta pato on nyt purettu – samalla hän kritisoi kovin sanoin Helsinkiä

Maailmanlaajuinen patojen purkamistrendi etenee Suomessakin. Nyt kalastukselle avattu Vantaan Tikkurilankoski on Pääkkösen mukaan paraatiesimerkki hienosti ennallistetusta kaupunkikoskesta. Päinvastainen esimerkki löytyy Helsingistä.

Jasper Pääkkönen Tikkurilankosken äärellä.
Näyttelijä Jasper Pääkkönen kävi tutustumassa lähes valmiiseen ja uudelleen maisemoituun, vapaana virtaavaan Tikkurilankoskeen.

Vantaan Tikkurilassa Kuninkaalantien sillan yläpuolelta alkunsa saava noin 400 metriä pitkä Tikkurilankoski solisee rantakivikon keskellä ja laskee tiedekeskus Heurekan luona suvantoon. Sieltä joki virtaa edelleen kohti Helsinkiä ja merta.

Kosken rannassa perhokalastaja nappaa haaviinsa noin kilon painoisen kirjolohen, ja kaksi rantasipiä lentää vesirajassa iloisesti vikisten.

Yli sadan vuoden ajan kosken virtausta rajoittanut pato on nyt purettu, alue on maisemoitu ja vapusta alkaen koskelle on myyty myös kalastuslupia.

– Tällä paikalla oli aiemmin seisova, lähes kuollut osa jokea, joka ei varmasti houkutellut paikalle ketään ihastelemaan luontoa, koska täällä ei ollut mitään ihasteltavaa, muistelee Jasper Pääkkönen.

Näyttelijänä, saunayrittäjänä ja vaelluskala-aktiivina tunnettu Pääkkönen on tehnyt vuosien ajan aktiivista lobbaustyötä juuri tämänlaisen muutoksen puolesta.

Hän on pitänyt patojen purkamisen puolesta meteliä sosiaalisessa mediassa, ravannut ministerien, kansanedustajien ja kaupunginvaltuutettujen puheilla, tehnyt henkilökohtaisia lahjoituksia ja kerännyt rahoitusta, nostanut esiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä ja ennen kaikkea tehnyt omilla kasvoillaan epäkiinnostavasta asiasta kiinnostavan.

Kalastuslupien myynti Tikkurilankoskelle alkoi tänä keväänä. Ensimmäiset kirjolohet istutettiin vapun tietämillä. Kuva: Matti Myller / Yle

Nyt ilmapiirissä alkaa näkyä selvä muutos: maailmanlaajuinen patojen purkamistrendi näkyy Suomessakin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on purettu viime vuosina kymmenittäin massiivisia patoja, samoin vaikkapa Ranskassa, Espanjassa ja Britteinsaarilla. World Fish Migration -säätiön luotsaaman patojen purkuprojektin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopassa on purettu jo noin 5 000 patoa.

Pääkkösen mukaan taustalla on laajempi asenneilmapiirin muutos.

– On alettu ymmärtää, että virtaava vesi ja alkuperäinen luonto on suojelemisen ja ennallistamisen arvoista, Pääkkönen sanoo.

Meritaimenet kutevat jo Tikkurilassa

Suomessa yksi tunnetuimmista asennemuutosta kuvaavista esimerkeistä on Etelä-Karjalan Hiitolanjoki, jonka patojen purkamisesta käytiin keskustelua noin 20 vuotta.

Joki vapautuu vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi hiljalleen tästä kesästä alkaen, kun kolme uutta koskea vapautetaan voimantuotannosta ja kulkuesteistä.

Jasper Pääkkönen tutustuu ensimmäistä kertaa kunnostettuun Tikkurilankoskeen ja kertoo patojen purkamiseen liittyvän asenneilmapiirin muutoksesta.

Myös Tikkurilankosken padon purkamisesta käytiin keskustelua jo 90-luvun alkupuolella. Silloin pato jäi purkamatta, mutta koskeen rakennettiin kalaporras.

Kalaportaiden vaikutus vaelluskalojen nousemiseen jäi kuitenkin vähäiseksi, eikä patoaltaassa lähes paikallaan lilluva tummanvihreä vesi tehnyt alueen virkistysarvosta erityisen korkeaa.

Uudestaan asia nousi esille vuoden 2014 tietämillä, samoihin aikoihin kun Pääkkönen alkoi puhua julkisuudessa patojen purkamisen puolesta.

Tikkurilankosken rannassa istuessaan hän osoittelee Jokiniemen toimistotaloja ja muistelee käyneensä jossakin niistä vuosia sitten puhumassa Vantaan päättäjille patoasioista. Padon purkutyö käynnistyi toukokuussa 2019, ja nyt maisemointityötkin ovat pitkälle valmiit ja koskelle myydään jo kalastuslupia.

Kalastusteknikko Markku Tiusasen mukaan Tikkurilankoskeen tehtiin ensimmäiset kirjolohi-istutukset vapun tietämillä. Tavoitteena on kesäkaudella istuttaa alueelle keskimäärin kerran viikossa noin sata kiloa kirjolohta, jonka tarkoitus on houkutella alueelle kalastajia.

Veli-Matti Suominen pitää Tikkurilankoskea tervetulleena vaihteluna Vantaan toiseen koskipaikkaan, Vantaankoskeen. Kuva: Matti Myller / Yle

Jo ensimmäisenä syksynä padon purkamisen jälkeen koskialueella nähtiin myös kutemaan nousevia erittäin uhanalaisia meritaimenia. Laji on rauhoitettu ja mahdolliset saaliiksi saadut yksilöt on palautettava takaisin veteen.

Tiusasen mukaan kalastajia on Tikkurilankoskella ollut toistaiseksi melko vähän, mikä voi johtua monista tekijöistä. Paikka on kalastusalueena uusi, eikä sitä ole liiemmin erikseen markkinoitu.

– Lisäksi toukokuun sateet ovat tehneet Keravanjoen vedestä sameaa, mikä haittaa kalastusta merkittävästi, ja tämä näkyy varmasti kalastajien määrissä.

Pääkkönen: Vanhankaupungin pato kuin Hanasaaren hiilikasa

Tammiston eteläpäässä Vantaan ja Helsingin rajalla Keravanjoki ja Vantaanjoki yhdistyvät yhdeksi laskujoeksi, joka laskee mereen noin kuusi kilometriä etelämpänä, Helsingin Vanhankaupungin alueella.

Vuonna 2014 Pääkkönen alkoi puhua voimakkaasti myös Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisen puolesta. Valtavasti mediahuomiota herättänyt hanke eteni valtuustoaloitteen myötä myös päätöksentekoon, mutta ei saanut riittävästi kannatusta.

"Helsingin päättäjillä on käsissään samankaltainen pato, eli Vanhankaupunginkosken pato. Vantaalla osattiin ja uskallettiin tehdä rohkeita ratkaisuja, ja nyt täällä nautitaan niistä", Jasper Pääkkönen sanoo. Kuva: Matti Myller / Yle

Pato on edelleen paikallaan, mikä selvästi sapettaa Pääkköstä.

– Siinä on paljon samaa kuin Hanasaaren voimalan hiilikasassa. Molemmat ovat kiistatta ympäristön kannalta tuhoisia, luonnolle haitallisia, ihmisen aikaansaamia asioita. Hiili on tietysti energiantuotannollisesti ollut jossain vaiheessa välttämätöntä, mutta nyt aika on ajanut sen ohi. Minulle padot näyttäytyvät vähän samanlaisena asiana.

Hanasaaren voimalaitos on päätetty sulkea vuoteen 2024 mennessä. Vanhankaupunginkosken padon vesivoimala on jo suljettu, mutta purkamisen esteenä on padosta tehty suojelupäätös.

Purkamisen vaikutuksista on parhaillaan tekeillä uusi selvitys, mutta ympäristöjohtaja Esa Nikusen mukaan kyse on lähinnä kosken itähaaran parantelusta, ei länsihaarassa sijaitsevan padon purkamisesta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Esteet äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tieltä poistuvat vuoron perään – yksi Hiitolanjoen padoista sai purkuluvan

Toinenkin Hiitolanjoen padoista sai purkuluvan: purkaminen aloitetaan nyt luvan saaneesta Kangaskosken padosta elokuussa

Historiallisen ja tiukasti suojellun padon purkamista selvitetään sittenkin Helsingissä – Vanhankaupunginkosken padon purkuperusteena vaelluskalat

Näyttelijä Jasper Pääkkönen iski rahat pöytään – nyt Vihtijoella kunnostetaan koskea uhanalaisten taimenten kutupaikaksi