1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvallisuuspolitiikka

Kansanedustajilta tukea sille, että Suomi lähettäisi sotilaita Ruotsin puolustuksen tueksi – kysely selvitti kantoja turvallisuuspolitiikkaan

Ulkopoliittisen instituutin kyselyn mukaan kansanedustajat kaipaavat "kriisinyrkkiä" tulevaisuuden kriisien varalle. Lisäksi enemmistö vastaajista katsoo turvallisuustilanteen heikentyneen.

Enemmistö vastanneista kansanedustajista katsoo, että Suomi voisi liittyä Ruotsin puolustuksen tueksi, jos Ruotsiin hyökätään. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Torstaina julkistettu kysely piirtää kuvaa kansanedustajien näkemyksistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Ulkopoliittisen instituutin mukaan sen kansanedustajille tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) perusteella vahvistuu käsitys turvallisuuspolitiikan murroksesta.

Muutos näkyy instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan siinä, miten kansanedustajat hahmottavat Suomen mahdollisuudet ja vastuut turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

– Muiden maiden tukeminen, auttaminen – myös sotilaallisesti – nauttii selvien enemmistöjen tukea. Kansanedustajat selvästi näkevät, että Suomella pitäisi olla kyky ja valmius auttaa ja tukea muita ja että Suomen pitää myös kyetä valitsemaan puolensa, hän sanoo.

Kyselyssä selvitettiin kansanedustajien näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta vuonna 2020.

Siihen vastasi 77 kansanedustajaa. Kansanedustajia on kaikkiaan 200.

Kysely tehtiin vuodenvaihteessa, 15. joulukuuta 2020 – 22. tammikuuta 2021.

Kansanedustajilta tukea kyberiskulle hyökkääjämaan tietoverkkoon EU-jäsenmaan avuksi

Suomen rooli turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa nähdään aiempaa monisäikeisemmin, mikä näkyy erityisesti muutamassa kysymyksessä.

Salonius-Pasternakin mukaan sellaisia näkemyksiä, joita kansanedustajat toivat kyselyssä esille, ei olisi saatu vielä 20 vuotta tai ehkä edes 10 vuotta sitten.

Enemmistö vastanneista kansanedustajista katsoo, että Suomi voisi liittyä Ruotsin puolustuksen tueksi, jos Ruotsiin hyökätään, vaikka Suomeen ei olisi hyökätty.

Suurin osa vastaajista (66 %) olisi myös valmis siihen, että Suomi tukisi pohjoismaan tai EU-jäsenen puolustustaistelua kyberiskulla hyökkääjämaan tietoverkkoon.

Eri mieltä oli kahdeksan prosenttia vastaajista ja kantaansa ei osannut sanoa 26 prosenttia.

Kansanedustajilta kysyttiin myös sitä, pitääkö Suomen "tulevaisuudessakin olla valmis osallistumaan kansainvälisiin operaatioihin, joissa Suomi on sodan osapuoli, kuten Afganistanin (ISAF) tai Irakin (OIR) operaatioissa".

Enemmistö, 64 prosenttia, oli tämän kannalla.

Turvallisuustilanteen nähdään heikentyneen

Turvallisuustilanteeseen kansanedustajat näyttävät suhtautuvan suhteellisen pessimistisesti.

Enemmistö, joskaan ei suuri sellainen, kyselyyn vastanneista kansanedustajista katsoo, että turvallisuusympäristö heikentyi vuonna 2020 edellisvuoteen nähden.

Salonius-Pasternak arvioi, että taustalla saattavat vaikuttaa muun muassa koronapandemia ja lähialueen tapahtumat esimerkiksi Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.

Kun kysyttiin arviota seuraavan viidestä vuodesta, enemmistö katsoi niin ikään, että suomalaiset tulevat elämään turvattomattomammassa maassa kuin nykyään.

– Kiinnostava oli ero hallitus- ja oppositiokansanedustajien välillä. Hallituspuolueiden edustajista 42 prosenttia oletti, että turvallisuustilanne tulee heikentymään, kun oppositiokansanedustajien luku oli 74 prosenttia, Salonius-Pasternak sanoo.

Kansanedustajat kaipaavat "kriisinyrkkiä"

Kansanedustajat katsoivat yleisellä tasolla, että Suomessa on varauduttu suhteellisen hyvin erilaisten tartuntatautien ja pandemioiden torjuntaan.

Kuitenkin parannettavaakin löydetään, esimerkiksi operatiivisesta toiminnasta.

Viime vuonna puhuttiin paljon siitä, olisiko Suomeen pitänyt perustaa niin sanottu koronanyrkki auttamaan pandemian hoidossa.

Ulkopoliittinen instituutti kysyi kansanedustajilta, pitäisikö valtioneuvoston olla valmis tulevissa kriiseissä luomaan operatiivinen kriisiajan johtokeskus, "nyrkki".

Selvä enemmistö vastaajista tuki ajatusta, oppositiopuolueiden vastaajista peräti kaikki.

Koronakokemusten valossa kansanedustajat näyttävät siis näkevän tarpeen vahvemmalle operatiiviselle johtamiskyvylle, sanoo Salonius-Pasternak.

– Kuvittelisin sen osoittavan, että kansanedustajat ovat nähneet koronan hoitamiseen liittyviä haasteita. Eli että tarvitaan joku, joka keskittyy kriisin operatiiviseen työhön: kenen kaikkien pitää tehdä yhteistyötä, millä aikataululla lakeja pitää muuttaa, mitä rokotusten jälkeen voidaan tehdä, hän sanoo.

Hän katsoo enemmistön kansanedustajan ehkä hyväksyneen ajatuksen, että jonkun pitää olla vastuussa päivittäisestä tekemisestä eikä sitä voi sälyttää pääministerille tai yksittäiselle ministerille.

Kyberturvallisuus herättää epätietoisuutta

Kyselystä käy myös ilmi, että kansanedustajat eivät ole varmoja siitä, kuka on vastuussa Suomen puolustamisesta kyberympäristössä.

Kysely tehtiin nyt toista kertaa.

* Mitä ajatuksia kysely herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 4. kesäkuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Ruotsin puolustusministeri Ylelle: “Suomi, Ruotsi, Norja, Baltian maat – kaikkien täytyy auttaa kriisissä toisiaan, olipa yhteistyölle laadittu mikä hyvänsä pohja”