1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Ensimmäinen oman alan työpaikka on käännekohta, ja monen ura alkaa nyt etänä – tämä aika on kerryttänyt uusia työelämätaitoja, sanoo tutkija

Työuran parina ensimmäisenä vuotena työhyvinvointi heittelee tutkimusten mukaan rajusti. Etäaikana uransa aloittavilla nuorilla perehdytyksen merkitys ja työelämään sitoutuminen korostuvat.

Maria Filippenkovan työura alkaa nyt kotitoimistolta. Hän ei oikeastaan osaa edes kaivata toimistolle, koska ei ole koskaan toimistotyötä tehnyt. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kesätyö on monelle opiskelijalle urapolun ensimmäinen askel ja odotettu ponnahduslauta myös pidempiin työsuhteisiin. Jo toista vuotta peräkkäin se on monelle tietotyöläiselle myös etätyötä yksin kotona koneen ääressä.

Näin on myös Maria Filippenkovalla, joka aloitti huhtikuussa työeläkevakuutusyhtiö Elolla eläkehakemusten käsittelijänä. 22-vuotiaalle yhteiskuntapolitiikan opiskelijalle kyseessä on odotettu ensimmäinen oman alan työ.

– Se merkitsee mulle niin paljon! Halusin, että ekassa oman alan työssä saa vastuuta ja että se olisi mulle sydämen asia. Ja nämä asiat mitä teen ovat tosi tärkeitä, kun kyseessä ovat kuitenkin ihmisten eläkkeet, Filippenkova sanoo.

Ennen työsuhteen alkua Filippenkova mietti paljonkin, miten uuden tehtävän haltuunotto ja uuteen työympäristöön hyppääminen etänä onnistuvat. Nopeasti hän kuitenkin huomasi olevansa oikeastaan jo etäilyn ammattilainen.

– Kun yliopisto-opinnotkin ovat olleet jo yli vuoden etänä, ei se lopulta tuntunut niin suurelta harppaukselta. Olen käynyt tekemässä toimistolla yhden työpäivän, ja se tuntui jopa vähän oudolta. On niin tottunut siihen, että on koko ajan kotona sen oman tietokoneen varassa, Filippenkova sanoo.

Etävuodesta on jäänyt käteen uusia työelämätaitoja

Nyt etäopinnoista etätyöelämään suuntaavilla nuorilla voi olla takataskussa monia uusia taitoja, jotka helpottavat siirtymää, sanoo myös Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja, työpsykologian dosentti Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta.

– Kun on jo opinnoissa joutunut ottamaan enemmän vastuuta ja toimimaan itseohjautuvasti, on myös paremmat eväät siirtyä työelämään, Mäkikangas sanoo.

Mäkikankaan mukaan etätyössä korostuvat erityisesti taidot suunnitella, johtaa ja aikatauluttaa omaa työtään niin, että työhyvinvointi säilyy hyvänä. Näitä taitoja on nyt opiskeltu jo koko korona-aika.

– Katsomme usein etätyössä jaksamista negatiivisen kautta ja hukkaamme sen yksilöllisen vaihtelun. Voihan olla, että vallitsevat olosuhteet synnyttävät itseohjautuvuuden buustauksen, ja se on positiivinen asia.

Työuran alkuun liittyy aina pelkoja, odotuksia ja toiveita, sanoo tutkija Anne Mäkikangas. Kuva: Anne Mäkikangas

Uran alussa työhyvinvointi tyypillisesti heittelee

Tutkimuksia ei silti pidä ohittaa.

Nuorten työntekijöiden kokema työn imu on heikentynyt korona-aikana, ja nuoret ajautuvat myös uupumukseen kokeneempaa työntekijää useammin. Juuri uran alku on ratkaiseva.

– Vuonna 2016 julkaistu katsauksemme osoittaa, että ensimmäisten parin vuoden aikana työelämässä nuorten työntekijöiden työhyvinvointi ja työtyytyväisyys heilahtelevat hyvinkin voimakkaasti, Mäkikangas sanoo.

Mäkikankaan mukaan työuran alkutaipaleella eletään usein kuherruskuukautta, jolloin kaikki työtehtävät tuntuvat mielenkiintoisilta ja hyviltä. Kun huomataan, että työ ei kenties vastaakaan korkealle asetettuja odotuksia, työtyytyväisyys laskee.

Lopulta tilanne vakiintuu, kun nuori työntekijä löytää oman paikkansa ja tapansa tehdä työtä.

Työhyvinvointi on monen tekijän summa

Työterveyspsykologi Tanja Lapin mukaan uran alku on käännekohta, jolla on iso merkitys ammattiminän muodostumisessa ja suhtautumisessa työelämään myös jatkossa.

– On yksi tärkeimmistä hetkistä uralla, kun ensimmäistä kertaa tekee koulutustaan vastaavaa työtä. Jos homma menee täysin puihin, sitä voi joutua maksamaan takaisin vielä kymmeniä vuosia eteenpäin.

Lapin mukaan työhyvinvointi koostuu kolmesta tekijästä, jotka ovat samat sekä läsnä- että etätyötä tekevillä.

Ensimmäinen on autonomian kokemus eli tunne siitä, että omasta työtään voi riittävästi itse määritellä ja siinä kokee saavansa riittävästi vastuuta.

Toinen on kyvykkyyden kokemus. Se tarkoittaa, että työntekijä kokee osaavansa hommansa ja tietää, että työssä on mahdollista onnistua.

Kolmas tekijä on yhteisöllisyys, eli kokemus työporukkaan kuulumisesta ja työkavereiden arvostuksesta.

– Nyt etätyöaikana työnantajan vastuu näiden huomioimisessa on kasvanut. Miten luoda uudelle työntekijälle tunne siitä, että joka päivä kun läppärin kansi menee kiinni, on antanut parhaansa ja se riittää?

Yksin kotona, mutta ei yksin

Maria Filippenkovan mielestä hänen uusi työnantajansa Elo on onnistunut näillä mittareilla hyvin.

– Vaikka teen tätä työtä yksin kotona, ei ole ollut kertaakaan sellainen olo, että olisin yksin. Tuntuu, että perehdyttäjäkin on ollut tosi kädestä pitäen mukana tässä.

Onnistumispaineet ovat ensimmäisessä työpaikassa isot, ja työnantajan näyttämällä luottamuksella on ollut Filippenkovalle iso merkitys.

– Olen saanut heti alusta asti paljon vastuuta ja minut on nähty tasavertaisena kollegana. Kun työnantaja on osoittanut uskovansa minuun, se on poistanut paineita todistella omaa osaamista.

Filippenkovan mielestä myös työyhteisöön tutustuminen on sujunut yllättävänkin hyvin, sosiaalisuus on etänä vain vähän erilaista. Työkavereihin tutustuminen tuntuu Filippenkovasta jopa helpommalta, kun kahvipöytäkeskustelu on klikkauksen päässä.

– Kun menee uuteen työpaikkaan, on aina korkea kynnys istua kahvipöytään, jossa on tiivis työporukka. Nyt etäaikana Teams-kahvihetkiin on ollut helpompaa sulautua joukkoon.

Maria Filippenkova on tyytyväinen siihen, että kesätyöntekijöiden kesken on muodostunut yhteisöllisyyttä etäajasta huolimatta. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Esimiestyön ja perehdytyksen merkitys korostuvat

Mäkikangas ja Lappi kehottavat työnantajaa sopimaan uuden työntekijän kanssa säännöllisiä juttutuokioita, joissa käydään läpi, miten työ on lähtenyt käyntiin ja mikä mietityttää. Uuden työntekijän kysymyksille on annettava aikaa.

Uuden työntekijän on tiedettävä, mitä häneltä odotetaan ja mitkä ovat työn tavoitteet. Lisäksi on tärkeää tietää, keneltä kysyä.

– Yksi hyvä keino on sopia uudelle työntekijälle oma mentori, jolta voi kysyä ihan mitä tahansa ja jonka kanssa voi käydä vaikka jo ennen työsopimuksen alkua kahvilla tutustumassa, Lappi sanoo.

Lappi rohkaisee työntekijöitä myös kyseenalaistamaan ja kysymään. Uusi työntekijä ei ole vain oppimassa, vaan myös tuomassa omaa osaamistaan ja näkemystään.

– Nuoren työntekijän silmät, korvat ja aivot ovat ääritärkeitä työpaikoille, koska ne kysyvät juuri niitä tärkeimpiä kysymyksiä: “Miksi tää juttu tehdään näin, kun sen voisi tehdä myös toisella tavalla?”

Lopputulos: Realistisen itsevarma työntekijä

Jos ensimmäisestä työpaikasta jää syystä tai toisesta paha maku suuhun, kokemuksesta ei kannata lannistua, sanoo Mäkikangas.

– Se voi olla hyvä oppimisen kokemus työntekijälle itselleen siitä, millaisessa paikassa haluaa seuraavaksi työskennellä. Seuraavaa työtä hakiessa osaa kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin ja kysyä niistä epäkohdista, jotka edellisessä paikassa jäivät mietityttämään.

Parhaimmillaan ensimmäinen työpaikka rakentaa vahvan perustan ammatilliselle itsetunnolle.

– Parhaimmillaan lopputulos on realistisen itsevarma työntekijä, joka tietää mitä osaa ja missä pitää kehittyä, on ylpeä itsestään ja työnsä jäljestä. Silloin on onnistuttu, sanoo Lappi.

Aiheesta voit keskustella 29.6. klo 23 asti.