1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perheväkivalta

Vankilan perheosastolta on viety turvaan romanilapsia, kun isät ovat uhanneet äitejä – "Nämä perheet elävät romanikulttuurin laidalla"

Vankilan johtajan mukaan kiireelliset sijoitukset liittyvät syrjäytyneisiin perheisiin, joissa on paljon väkivaltaa. Se näkyy monin tavoin vankilassa. Vankila ja romanijärjestö auttavat yhdessä naisvankeja. Moni on saanut elämäänsä muutoksen.

Tämä Vanajan vankilan perheosasto sijaitsee Hämeenlinnassa. Tässä rivitalossa asuu vuosittain parikymmentä vankia lapsensa kanssa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Vanajan avovankilan pihalle ajaa kesäpäivänä henkilöauto, jossa istuu romaninainen ja kaksi romanimiestä.

He nousevat autosta ja huutavat nimeltä naisvankia, jota kutsutaan tässä jutussa Leilaksi.

  • Leila on noin 20-vuotias romaninainen, joka suorittaa vankeusrangaistustaan omaisuusrikoksista Vanajan avovankilan perheosastolla.
  • Leilan vauva on määrätty lastensuojelupäätöksellä asumaan Leilan kanssa vankilan perheosastolle.

Vankilan työntekijät käskyttävät kutsumattomat vieraat pois vankilan alueelta. Vartijat ilmoittavat tapauksesta hätäkeskukseen, poliisille ja vankilanjohtajalle.

Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen tulee seuraavana päivänä töihin ja havaitsee vankilan läheisyydessä henkilöauton, joka kiinnittää hänen huomionsa. Vankilan työntekijät ovat nähneet samaisen auton ajelevan vankilan läheisyydessä pitkin päivää.

Samaan aikaan perheosaston työntekijät saavat tietää, että Leilan mies on uhannut tulla hakemaan heidän yhteisen lapsensa avovankilan perheosastolta.

Vankilasta soitetaan poliisille ja lastensuojeluviranomaisille.

Vankilan perheosastolla on kymmenelle vanhemmalle ja lapselle asuintilat. Suurin osa vanhemmista on äitejä, mutta toisinaan perheosastolla on ollut isiäkin lapsen kanssa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Lapsi ja äiti viedään turvaan

Vankilanjohtaja Kaisa Tammi-Moilasen puhelin soi.

Leilan mies soittaa ja kysyy, missä Leila ja lapsi ovat.

Tammi-Moilanen ei kerro heidän olinpaikkaansa. Mies hermostuu ja uhkaa tulla "parin miehen kanssa käymään vankilalla ja näyttämään, miten toi vittuilu lopetetaan".

Perheosaston työntekijät ja vankilaviranomaiset katsovat, etteivät Leila ja hänen vauvansa ole turvassa Vanajan vankilan perheosastolla.

Lastensuojeluviranomaiset tekevät Leilan lapsesta kiireellisen sijoituspäätöksen ja hänet viedään pois perheosastolta. Leila siirretään vankilan päätöksellä Hämeenlinnan suljettuun vankilaan.

Vankilan perheosastolle sijoitettavat lapset ovat alle 2-vuotiaita. Joskus äidit tulevat perheosastolle suorittamaan vankeusrangaistusta jo silloin, kun odottavat vauvaa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Perheosastolta on sijoitettu kiirellisesti pois kuusi lasta

  • Vanajan vankilan perheosasto on Suomen ainoa paikka, jossa vankeusrangaistusta voi suorittaa lapsen kanssa.
  • Perheosasto toimii vankilan alueella rivitalossa, jossa on asuintilat 10 vanhemmalle ja lapselle.
  • Lapset ovat alle 2-vuotiaita, kun heidät sijoitetaan perheosastolle lastensuojelupäätöksellä.
  • Vankilan perheosasto toimii Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alaisuudessa, sen toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen perhetyö ry.
  • Perheosaston työntekijät ovat sosiaali-ja terveysalan henkilöstöä.
  • Hämeenlinnan suljetun vankilan perheosastolla on kaksi asuinpaikkaa, joissa tutkintavanki voi asua lapsensa kanssa.

Vanajan vankilan perheosastolla on vuosittain parikymmentä vanhempaa lapsensa kanssa. Perheosasto on hyvä paikka auttaa rikoksesta tuomittua vanhempaa korjaamaan elämäänsä.

– Raskausaika ja pikkuvauva-aika ovat hedelmällistä aikaa auttaa perheitä. Iso osa työskentelyämme on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, sanoo vankilan perheosaston vastaava ohjaaja Jaana Wikgren.

Perheosaston vastaavan ohjaajan Jaana Wikgrenin mukaan lapsen saaminen on vangille hyvä motivaatio laittaa elämää kuntoon. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Suurin osa perheosaston vanhemmista ja lapsista elää rauhallista elämää Vanajan avovankilan pihapiirissä peltojen ja metsän laidalla. Leilan lapsi ei ole kuitenkaan ainoa, joka on viety turvaan perheosastolta.

– Näitä tilanteita on ollut harvoin. Ei edes joka vuosi, vaan joka toinen vuosi on ollut vakavia tilanteita, joihin on jouduttu puuttumaan esimerkiksi niin, että lastensuojelu katsoo, ettei lapsen ole turvallista olla vanhemman kanssa täällä, Wikgren kertoo.

Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen sanoo, että kymmenen viime vuoden aikana perheosastolta on tehty kiireellinen sijoitus kuusi kertaa. Viidessä tapauksessa kyseessä on ollut romaniperheen lapsi.

– Tällöin äiti on voinut niin huonosti jonkun väkivaltatilanteen jälkeen, ettei hänellä ole ollut voimia lapsen hoitamiseen. Yleensä kyse on ollut siitä, että lapsen isä uhkaa äitiä väkivallalla tai tänne tulemisella.

Tammi-Moilanen sanoo, että perheiden väkivaltatapaukset ja uhkaamistilanteet liittyvät ongelmaan, joka on tunnistettu vankilassa.

– Vankilaan päätyvissä romaninaisissa on naisia, joiden perhetilanne ja koko elämänpiiri on hirveän kaoottinen ja väkivaltainen.

Vankilan johtaja: Kyse ei ole romanikulttuurista

Tammi-Moilanen korostaa, että tässä jutussa kuvatut ongelmat eivät koske kaikkia vankilaan joutuvia romaninaisia. Eivätkä ongelmat liity romanikulttuuriin.

– Me emme puhu romanikulttuurista. Nämä perheet elävät romanikulttuurin laidalla. He ovat romaneja taustaltaan ja pahasti syrjäytyneitä yhteiskunnasta.

Tällaisten naisten tilanne nousi esiin myös viime vuonna julkaistussa Rikosseuraamuslaitoksen naisvankiselvityksessä.

Siinä todettiin seuraavia asioita.

  • Suomessa vankilaan päätyvillä naisilla on ollut paljon väkivallan kokemuksia elämässään.
  • Hämeenlinnan ja Vanajan vankiloissa on ollut havaintoja useiden romanitaustaisten naisvankien poikkeuksellisen vaikeasta perhetilanteesta.
  • Naisiin on kohdistettu väkivaltaa vankeusaikana vankilan ulkopuolella.
  • Näihin tilanteisiin on kytkeytynyt riitoja lapsen huoltajuudesta.

Naisten kohtaama väkivalta on näkynyt esimerkiksi silloin, kun romanitaustainen nainen on päässyt vankilasta koevapauteen.

– Enemmän kuin ketkään muut naiset romaninaiset keskeyttävät valvotun koevapauden pakenemalla turvakotiin tai tulemalla takaisin vankilaan väkivallan uhan tai väkivallan takia, Tammi-Moilanen sanoo.

Naisten väkivallan pelko näkyy toisinaan poistumislupaa pyydettäessä.

– Meillä on tapauksia, joissa vanki on anonut poistumislupaa tavatakseen miestään toisessa vankilassa, mutta hän käy sanomassa jollekin toiselle työntekijälle, että voitteko evätä hakemuksen. Tämä kertoo siitä, että pelko on iso, jos ei tottele miehen käskyä.

Vanajan vankilan alueella perheosaston pihalla on leikkipaikka, jossa vankien lapset voivat leikkiä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Perheväkivalta jää piiloon valtaväestössä ja romaniväestössä

Perheväkivalta on piilorikollisuutta.

Se jää usein pimentoon niin valtaväestössä kuin romaniväestössäkin.

– Meillä on ollut tilanteita, että nainen tulee lomalta pahoinpideltynä. Hän pyytää siinä hetkessä meiltä apua. Seuraavana aamuna hän peruu puheensa ja pyytää, että älkää tehkö mitään. Nämä romaninaiset eivät ole oman elämänsä päälliköitä. Valitettavasti näissä tapauksissa ei löydy äitiä tai siskoa, joka seisoisi naisen rinnalla. Usein neuvot ovat, että älä tee tästä numeroa. Sinun täytyy sietää ja ymmärtää miestä. Se on tosi pelottavaa.

Eri viranomaiset ovat nähneet useita pahoinpideltyjä romaninaisia, jotka eivät ole kertoneet väkivallan tekijästä.

  • Eräässä tapauksessa viranomaiset löysivät vakavasti pahoinpidellyn romaninaisen. Hänet vietiin sairaalaan, ja hän selvisi.
  • Toisessa tapauksessa romaninaista oli ammuttu. Viranomaisilla oli vahva epäily, että ampuja oli naisen puoliso. Nainen ei suostunut puhumaan tapauksesta viranomaisille.

Väkivaltaa kokeneiden naisten turvaamiseksi näistä tapauksista ei kerrota tarkemmin tässä jutussa.

Leilan mies tuomittiin vankilan johtajan uhkaamisesta

Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen sai uhkaussoiton romaninaisen puolisolta. Mies tuomittiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ehdolliseen vankeuteen. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Leilan miehen uhkaussoitto Vanajan vankilan johtajalle päätyi poliisitutkintaan.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Leilan miehen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Oikeus totesi, että mies oli uhannut käyttää väkivaltaa Tammi-Moilasta kohtaan pakottaakseen hänet kertomaan Leilan ja heidän lapsensa olinpaikan.

– Se kertoo jostain, että parisuhderistiriidat johtavat tällaiseen käytökseen, että ollaan uhkaamassa kokonaista laitosta ja laitoksen henkilökuntaa.

Ylen hankkimista oikeuden päätöksistä selviää, että Leilan mies on tuomittu muistakin rikoksista.

Perheosastolla asuu tällä hetkellä kaksi äitiä lapsensa kanssa. Tällä äidillä ei ole elämässään väkivaltaongelmia. Hän asuu vauvansa kanssa perheosastolla. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Vankila hankki romanitaustaista tukea vangeille

Suomen vankiloissa on noin 240 naista.

Romanitaustaisten naisvankien määrää ei tilastoida erikseen. Tuorein arvio on vuonna 2014 tehdyssä selvityksessä, jossa todetaan, että noin joka kymmenes naisvanki on romanitaustainen. Vankiloissa esiin tulleet ongelmat eivät kosketa kaikkia romanitaustaisia vankeja.

Tammi-Moilasen mukaan romaninaiset poikkeavat hieman muista naisvangeista.

– Romaninaiset ovat usein nuorempia, ja sama nainen saa useita tuomioita. Heidät on tuomittu usein omaisuusrikoksista eli aika vähäisistä rikoksista. Olen nähnyt täällä joskus nuoren romaninaisen pelkästään ajokortitta ajosta. Kun riittävän usein tekee niitä pieniä rikoksia, niin sitten tullaan vankilaan.

Naisvankilassa on oltu jo pitkään huolissaan tiettyjen romaninaisten tilanteesta.

Siksi Vanajan vankila aloitti kymmenisen vuotta sitten yhteistyön romanijärjestö Romano Mission kanssa.

Järjestön Naisten kulma -hankkeen palveluohjaaja tapaa säännöllisesti vankilassa olevia romaninaisia.

– Yhteistyö lähti havainnosta, että emme pystyneet riittävällä tavalla tavoittamaan romaninaisten pulmia. Emme puhuneet samaa kieltä, vaikka puhuimme suomea. Palveluohjaaja käy vankien kanssa tukikeskusteluja ja ohjaa heitä siviiliin. He toimivat myös henkilökunnan ja vangin välisenä tulkkina, Tammi-Moilanen kertoo.

Vanajan vankilassa ja Romano Missiossa ollaan hyvin tyytyväisiä yhteistyöhän.

Miten vankilassa olevia naisia on onnistuttu auttamaan? Katso video.

henkilökuva
Romano Mission Naisten kulma -hanke auttaa rikostaustaisia naisia. Vankila ja Romano Missio ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. Hyviä tuloksia on saatu aikaan.