1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kansikuvat

Katariina Souri ei kelvannut naistenlehden kanteen omana itsenään: "Naistenlehti tekee vuonna 2021 samaa, mitä Playboy teki vuonna 1988"

Sourista oli tekeillä juttu Anna-lehteen ja kansikuvastakin neuvoteltiin. Souri toivoi saavansa itse päättää vaatteista, meikistä ja kampauksesta kuvissa. Juttu peruttiin. Sourin mukaan lehden brändiajattelu on aikansa elänyttä.

Kansikuvat
Katariina Souri ei saanut esiintyä omana itsenään naistenlehden kannessa
Katariina Souri ei saanut esiintyä omana itsenään naistenlehden kannessa

Pistolapio iskeytyy hiekkaan ja hento nainen raapaisee lapiollisen kottikärryn pohjalle. Kapeassa käsivarressa pullistelevat maatilan töiden koulimat lihakset.

Lapion varressa heiluu kuvataiteilija, kirjailija, kolumnisti, entinen malli Katariina Souri. Hän kohentaa Sipoon Boxissa sijaitsevan Kivikummun pihapiiriä ja perinnemaisemaa. Sourin omistamalle taidetilalle pääsee pian vierailemaan sovitusti.

Aiemmin keväällä Souri julkaisi sometilillään valokuvaaja Bisher Sawanin ottamia otoksia itsestään. Niissä hän poseerasi mennyttä maailmaa henkivä asu yllään, hiukset sykkyrällä niskassa, tummat silmät, valojen ja varjojen leikkiä poskilla. Kuvista tulevat mieleen 1800-luvun lopulla vaikuttaneet kuvataiteilijat Helene Schjerfbeck ja Hilma af Klint.

Samanhenkisessä tyylissä Souri olisi halunnut esiintyä myös Anna-lehdessä. Hänestä oli tulossa lehteen juttu.

– Sanoin juttua suunnittelevalle toimittajalle, että haluan laittaa itse jo vähän harmaantuneen tukkani nutturalle.

– Sanoin myös, että mielelläni meikkaisin ja stailaisin itse, kertoo Souri.

Katariina Souri syöttää kanoja.
Keväällä Kivikumpuun kotiutuneet kanat ovat alkaneet munia.Henrietta Hassinen / Yle
Katariina Souri koiransa kanssa kodissaan Sipoon Boxissa.
Katariina Sourin Ella-koira lähti muille vahtimaille pian tämän kuvan ottamisen jälkeen. Henrietta Hassinen / Yle

Souri halusi omalla asuvalinnallaan myös kommentoida pikamuotia vastaan. Silloin toimittaja viestitteli, ettei itse meikkaaminen oikein onnistu ja vaatteetkin olisivat ongelma.

Älä tule sellaisena kuin olet

Viisikymppinen kirjailija, kolumnisti, kuvataiteilija, entinen malli Katariina Souri hoitaa taloaan ja tiluksiaan Sipoossa tällä hetkellä yksin. Seurana ovat vastahankitut kanat ja saman katon alla elelevät muhkeat kanit ja kissa. Pian ehkä koirakin, sillä entisestä aika jätti.

Sourista on ollut elämänsä aikana moneksi. Hänen käänteensä tuntuvat hengästyttäviltä ja uravalintansa rohkeilta.

Souri nousi julkisuuteen nimellä Kata Kärkkäinen. Hän esiintyi Playboy-lehden kansikuvassa vuonna 1988. Sittemmin Souri on muun muassa julkaissut seitsemän kirjaa ja käsikirjoittanut elokuvia ja tv-sarjoja. Hän myös maalaa ja myy värikkäitä, ekspressiivisiä teoksiaan.

Suhteita hänellä on ollut sekä miesten että ainakin yhden naisen kanssa. Nyt hän elää yksin. Mielenkiintoinen persoona.

Sourin persoona tuntui kiinnostavan myös naistenlehteä, mutta kuvissa tulivat rajat vastaan. Etenkin kansikuvassa, jonka Anna-lehti myös ilmoitti haluavansa. Juttu käsittelisi siis Sourin persoonaa, mutta kuvissa hänen olisi pitänyt esiintyä lehden stylistin valitsemissa vaatteissa, kasvot ja hiukset lehden maskeerajan jäljiltä.

Katariina Souri lapioi hiekkaa kotinsa pihalla.
Tilalla riittää työtä aamusta iltaan, eikä Souria houkuttanut lähteä naistenlehden kuvauksiin studiolle.Henrietta Hassinen / Yle

Muutaman sähköpostin jälkeen Souri myöntyi hiukan. Stylisti ja maskeeraaja voisivat tulla, mutta hän itse haluaisi vaikuttaa siihen, miltä näyttää. Tässä vaiheessa toimittaja kiitti kauniisti ja ilmoitti, että juttu on päätetty perua kokonaan. Yle on nähnyt toimittajan ja Sourin välisen sähköpostivaihdon.

Souri hämmentyi.

– Se tuntui hurjalta. Minua melkein itketti. Ei tietenkään se, etten päässyt Anna-lehteen! Minua suretti se, että naisten voimaantumisesta, kehopositiivisuudesta ja hyväksynnästä puhuva naistenlehti ei hyväksynyt minua ollenkaan sellaisena kuin olen.

Kansikuvan tyylin sanelee median konsepti

Katariina Sourista lehden lehden vaatimus muuttua kuvia varten alkoi tuntua omaan itseen kajoamiselta.

Hän teki harmistuneena asiasta avoimen postauksen Facebook-tilillään. Sinne alkoi tulvia hänen ystäviensä vastauksia ja vastaavanlaisia kokemuksia.

Anna-lehden päätoimittaja Emma Koivula kieltää julkaisun sanelevan kenenkään tyyliä.

- Kysymme aina kansihaastateltaviltamme, millainen tyyli tuntuisi heistä mukavalta, ja mitä he eivät halua pukea ylleen eli kyse on aina yhteistyöstä, Koivula vakuuttaa.

Koivulan mukaan lehden työllistämät freelance-meikkaajat ja -stylistit ovat oman alansa huippuammattilaisia. He ottavat kansikuvattavien toiveet huomioon, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Koivula sanoo, että lehdessä halutaan ammattilaisten tekevän ammattilaisten työn.

Aikakauslehtien kuvausprosesseja tutkinut, Aalto-yliopiston valokuvauksen yliopistonlehtori Hanna Weselius sanoo, että kaikilla medioilla, ei vain naistenlehdillä, on jonkinlainen konsepti tai filosofia, jota media noudattaa kaikessa julkaisutoiminnassaan.

– Kansikuvassa esiintyvä henkilö edustaa paitsi itseään myös lehteä sekä lehden uskollista, omistautunutta lukijaa. Eli kansikuvassa esiintyvä ihminen on lukijan viiteryhmän kuva, Weselius määrittelee.

Lehden lukija ja ostaja siis kiinnittyy kansikuvaan. Hän saattaa tuntea me-henkeä muiden lukijoiden, lehden tekijöiden ja lehdessä esiintyvien henkilöiden kanssa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Weselius uskoo, että erityisesti naistenlehdissä on aina eletty kahdessa todellisuudessa. Lehdissä halutaan periaatteessa hyväksyä haastateltava sellaisena kuin hän on, mutta samalla hänelle asetetaan monenlaisia vaatimuksia, niin ulkonäön kuin muidenkin ominaisuuksien suhteen.

Souri on samaa mieltä. Lehtijutuissa ammennetaan omaa tietään kulkevista naisista ja heidän elämänvalinnoistaan, mutta kansikuvat puhuvat toista kieltä. Niitä varten persoonallisen näköinen nainen puetaan vaatteisiin, joita hän ei ole välttämättä itse valinnut, ja maskeerataan lähes tuntemattomaksi.

Keskisuomalainen: Tubetähdellä vaikeuksia tunnistaa itsensä naistenlehden kansikuvasta - "Ei tämä ole mun elämää!" (siirryt toiseen palveluun)

Souri väittää, että lehdet myös säästävät, kun ne käyttävät yhä vähemmän malleja vaatejutuissaan. On halvempaa pyytää jututettavaksi julkisuuden henkilö, joka sitten samalla esittelee lehden valitsemia vaatteita. Tämä johtaa myös siihen, että haastateltavaksi pyydetään usein tietyn kokoisia naisia. Niitä, jotka solahtavat vaatefiman mallikappaleisiin vaivatta.

Anna-lehden päätoimittaja kieltää, että Annassa toimittaisiin Sourin kuvailemalla tavalla.

Sourin kokemuksen mukaan lehdissä esiintyville miehille esitetään pukeutumisleikkiä harvoin, jos koskaan.

Meikittömyys ja luonnollisuus ovat osa suurempaa muutosta

Aikakauslehden kansikuvaa pidetään käyntikorttina ja myyntivalttina. Suurten muotilehtien päätoimittajat punnitaan kansikuvien stailauksen perustella. Entä, jos Souri olisi saanut haastattelutarjouksen Vogue-lehdestä tai Ellestä? On vaikea kuvitella, että nämä julkaisut olisivat antaneet kuvattavan stailata itse itsensä.

– Huh, nyt on paha! Jossainhan se raja sitten menee. Olisinko ottanut kansainvälisen huomion ja sen tuomat edut vastaan, Souri jää pohtimaan.

Kotoinen Anna-lehti ei ole maailmanluokan muotijulkaisu, vaan naisille suunnattu aikakauslehti, joka voisi Sourin mukaan miettiä kansikuviensa siirtämistä tähän päivään.

– Ei naistenlehtien tuho ole digitalisaatio tai some, vaan se, että ne eivät ole enää ajassa kiinni.

– Miten hauskaa olisi se, että kansissa naiset olisivat omana itsenään ja edustaisivat omaa uniikkia potentiaaliaan, Souri haaveilee.

Katariina Souri maalaa työhuoneellaan.
Katariina Souri maalaa suurikokoisia, ekspressiivisiä maalauksia. Kuva on hänen työhuoneeltaan vuonna 2018.Nella Nuora / YLE

Hanna Weseliuksen mukaan lehtien pitkä tekemisen perinne vaikuttaa kansikuvaan ehkä jopa voimakkaammin kuin se, onko kuva myyntivaltti. Kansi tehdään niin kuin se on tehty ennenkin, jo hyväksi havaituilla keinoilla.

Lehtien materiaalin siirtyminen nettiin vaikuttaa kuitenkin myös kansikuvan valtaan ennen pitkää.

Ilmassa on myös suurempia rakenteellisia muutoksia, jotka jylläävät jo muualla kulttuurimaailmassa. Alaa on ravistellut #metoo-liike ja suurten palkintogaalojen “kapinaliike”. Viime Oscar-gaalassa näyttelijä Frances McDormand ja Nomadland-elokuvan ohjaaja Chloe Zhao esiintyivät ilman näyttävää gaala-meikkiä ja -kampausta. (siirryt toiseen palveluun)

– Sehän oli jotakin ihan uutta! Uskon, että muutosta tapahtuu ja se on suotavaa.

– Se on osa isompien valtasuhteiden, rakenteiden ja diskurssioen murrosta, jonka äärellä me nyt olemme, Weselius toteaa.

Weseliuksen mukaan muutos lähtee liikkeelle, kun joku osoittaa epäkohtaa sormellaan. Silloin muutoksen tarve voidaan havaita, huomioida ja liike uuteen suuntaan voi alkaa.

Katariina Sourin mielestä lehtimaailma paljastaa vanhanaikaisuutensa siinä, että lehden brändi jyrää ihmisen persoonan. Että tämä halutaan riisua kantta varten kaikista tuntomerkeistään.

– Minä olen sentään esiintynyt myös miestenlehden kannessa, Souri hymähtää.

– Nyt tuntuu siltä, että suomalainen naistenlehti tekee vuonna 2021 samaa kuin Playboy vuonna 1988. No, vähän eri ajatuksella, mutta tunne kuvattavalla on ihan sama.

Juttua korjattu 14.6. klo 16.41: Jutussa luki aiemmin, että lehdet pukisivat haastateltavia kuvauksissa yhteistyökumppaniensa vaatteisiin. Korjattu niin, että kyse on vaatteista, joita haastateltava ei ole välttämättä itse valinnut.

Juttua täydennetty 14.6. klo 16.41: Souri sanoo jutussa lehtien säästävän, kun ne eivät käytä malleja vaatejutuissaan vaan kuvaavat vaatteita julkkishaastateltavien päällä. Lisätty tieto siitä, että Annan päätoimittaja kieltää lehden toimivan kuvaillulla tavalla.

Lue myös:

Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta (siirryt toiseen palveluun)

Naistenlehden poikkeuksellista kansikuvaa ylistetään (siirryt toiseen palveluun)

The representation of women on Vogue magazine covers (siirryt toiseen palveluun)