Maankäytön ilmastovaikutuksista haetaan nyt uutta tietoa: eteläpohjalainen suo metsitetään ja sen ilmastovaikutuksia mitataan kymmenen vuoden ajan

Turvetuotannosta poistetun suon metsityksen ilmastovaikutuksia tutkitaan Etelä-Pohjanmaalla osana Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Soinin uudella mittausasemalla tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa juuri metsitettävän suon ilmastovaikutuksia ainakin kymmenen vuoden ajan.

Turvetuotannosta poistuu runsaasti alueita lähiaikoina, joten tutkimus on tarpeen. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Etelä-Pohjanmaan Soinin Naarasnevalle pistetään pystyyn Helsingin yliopiston mittausasema avittamaan ilmastotutkimusta. Mittausasemalla haetaan uutta ja ajankohtaista tietoa soiden jälkikäyttöön ja metsitykseen vähintään kymmenen vuoden aikana.

Mittausasemasta tulee maailman ensimmäinen juuri metsitettävää suopohjaa ja sen kokonaisilmastovaikutuksia tutkiva asema. Erityisesti aerosolihiukkasten mittausten osalta kyseessä on maailman ensimmäinen asema käytöstä poistutetulla turvetuotantoalueella.

Mittausta tehdään siis laajasti eri näkökulmista. Kohteena on maan ja ilmaston välinen kasvihuonekaasujen vaihto ja puiden muodostamat orgaanisia höyryt ja hiukkaset. Lisäksi tutkitaan myös aerosolihiukkasten ja auringon säteilyn takaisinheijastuman vaikutuksia, sekä vesistövaikutuksia.

– Tuotetaan tietoa ja haetaan ilmastoviisaita maankäyttöratkaisuja, etsitään konsteja päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, sanoo erityisasiantuntija Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Ajankohtaista tutkimusta

Soiden ilmastovaikutuksia on mitattu 90-luvulta lähtien mm. Suomen Lapissa, mutta sen sijaan soiden jälkikäytön ilmastovaikutuksia on tutkittu vasta vähän. Yleensä maankäyttöä tutkitaan eri puolilla hieman eri näkökulmista, kuten Helsingin Kumpulassa tutkitaan kaupunkiseutua, Hyytiälässä metsää, ja lisäksi vastaavia tutkimusasemia on muun muassa Kanadassa ja Kiinassa.

Etelä-Pohjanmaa ja Soini ovat merkittäviä turvetuotantoalueita, joten alue sopii hyvin tämän tyyppiseen tutkimukseen.

Asia on myös ajankohtainen, sillä soita on poistumassa turvetuotannosta lähivuosina turpeen polton alasajon takia runsaasti.

– Tämä on globaali kysymys. Kaikilta vaaditaan ilmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteitä, mutta nyt on maankäytön ratkaisuista kyse.

Eri ikäistä metsää tutkitaan myös

Tänä kesänä Soiniin rakennetaan tutkimusasema meteorologisine laitteineen ja aloitetaan paljaan turvemaan mittauksista. Ensi keväänä alue metsitetään ja sen jälkeen seurataan metsän kasvua ja sen vaikutuksia.

– Rinnalla on myös erilaisten metsityskohteiden "kammiomittauksia". Esimerkkinä yksi kolmekymmentävuotias turvealueelle kasvatettu metsä, jota tutkitaan ja sillä täydennetään tietoa, kertoo Lauhanen.

Samalla saadaan lisätietoa siitä, miten eri ikäinen metsä vaikuttaa kasvihuonekaasuihin ja erityisesti hiilidioksidipäästöihin.

Mukana hankkeessa on Helsingin yliopiston INARin eli Ilmakehätieteen tutkimusyksikön lisäksi Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen taustalla ovat apulaisprofessori Annalea Lohila ja akateemikko, professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Tutkimusta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.