1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Taidealojen kurimus on puhuttanut pitkin kevättä, mutta vaaliteemaa siitä ei tullut – vain yksi kulttuurilaitos korostuu puolueiden ohjelmissa

Kulttuurista ei tullut merkittävää kuntavaaliteemaa. Eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmissa on suuria eroja siinä, miten kulttuuria painotetaan.

Kulttuuri on tärkeä osa jokaisen kunnan toimintaa. Kunnanvaltuustoilla on valtaa myös kulttuuriasioissa. Kuva on kulttuurialan mielenilmauksesta Eduskuntatalon edessä 3.6.2021. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Kuntavaalien kampanjoinnissa on menossa loppusuora, sillä viimeistään ensi viikon sunnuntaina äänestäjien on päätettävä, kenelle antaa kallisarvoisen äänensä.

Etenkin moni kulttuurialan työntekijä ja kulttuurin kuluttaja on ollut pettynyt siihen, miten kulttuuria on kohdeltu koronapandemian aikana. Moni pohtii vielä kuumeisesti äänestyspäätöstään.

Viimeksi torstaina kulttuuriala toi esiin huoltaan koronan takia romahtaneesta toimeentulostaan ja koronarajoituksista, jotka ovat tuntuneet epäreiluilta. Kulttuurialan työntekijöiden mielenosoitus Mitta on täysi! keräsi poliisin mukaan noin 1500 osanottajaa eduskuntatalon eteen torstaina, järjestäjät arvioivat kuvien perusteella osallistujia olleen lähes 3500.

Kulttuurialan mielenilmauksessa oli koolla ainakin toista tuhatta ihmistä – Ministeri Antti Kurvinen: "Ymmärrän hyvin tämän ahdistuksen, näköalattomuuden ja vihan"

Cuporen eli Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen tutkijan Olli Jakosen mielestä on kiinnostavaa nähdä, miten kulttuurikentän ihmiset äänestävät.

– Tuleeko protestiääniä vai menevätkö äänet sellaisille ehdokkaille, jotka tunnistetaan kulttuurimyönteisiksi. Vai jätetäänkö äänestämättä.

Kulttuurialan mielenilmaus kokosi eduskuntatalon eteen toista tuhatta mustiin pukeutunutta mielenosoittajaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kulttuuri ei noussut suureksi vaaliteemaksi

Vaikka kulttuurikentän ongelmat ovat olleet esillä pitkin kevättä, ei kulttuuri ole noussut suureksi vaaliteemaksi. Moni taho on esittänyt kannanottojaan ja yrittänyt nostaa teemojaan puheenaiheiksi. Esimerkiksi Kulttuuri- ja taidealan järjestö KULTA ry on julkaissut oman vaaliohjelmansa (siirryt toiseen palveluun). Myös kirjastot (siirryt toiseen palveluun) ovat nostaneet profiiliaan, samoin Akavan erityisalat (siirryt toiseen palveluun), joka puolustaa kuntien kulttuurilaitosten resursseja.

Tutkija Olli Jakonen ymmärtää, ettei kulttuuri ole vetoomuksista ja mielenosoituksista huolimatta noussut vaaliteemaksi eduskuntapuolueilla.

– Korona-ajan nostattama kritiikki kohdistuu nimenomaan valtakunnan tason politiikkaan. Joissain kunnissa asia voi tuntua kaukaiselta. Kunnat ovat hyvin erilaisia, ja riippuu ihan kunnasta, miten tärkeäksi kulttuuri ja taiteilijoiden toimeentulo koetaan.

Suomen kunnat ovat hyvin erilaisia. Myös kulttuuripalveluissa on eroja. Mies tarkasteli vaalimainoksia Torniossa kesäkuun alussa. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Merkkejä heräämisestä kuitenkin on sekä puolueissa että ehdokkaissa. Kulttuurin ahdinkoa on nostettu esiin – mutta vasta viime metreillä, kun siitä tuli puheenaihe.

– Nyt on ollut huomattavissa, että eri puolueiden ehdokkaat ovat reagoineet. Vähän jälkijunassa tosin. Olisin odottanut, että ehdokkaat olisivat olleet hereillä aiemmin, Olli Jakonen toteaa.

Kirjastot mainitaan vaaliohjelmissa

Puolueiden kuntavaaliohjelmissa kulttuuri pääsee esiin hyvin vaihtelevasti. Cuporen tutkimusten mukaan eduskuntapuolueet voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään.

Vihreät (siirryt toiseen palveluun) ja vasemmistoliitto (siirryt toiseen palveluun) erottuvat selkeästi muista. Heidän vaaliohjelmissaan on runsaimmin kulttuuria, ja jopa konkreettisia ehdotuksia kulttuuri- ja taidepolitiikkaan.

– He nostavat ainoina puolueina esiin taiteilijoiden tukemisen ja toimeentulon turvaamisen. Vaikuttaa siltä, että he ovat reagoineet tähän koronan aiheuttamaan huoleen, tutkija Olli Jakonen sanoo.

Vihreät korostavat myös ruohonjuuritason merkitystä ja vapaan kentän asemaa. Vasemmistoliitto puolestaan painottaa tasa-arvoa ja sosiaalista ulottuvuutta kultturipolitiikassa.

Perussuomalaiset (siirryt toiseen palveluun) edustaa toista laitaa. Heillä ei ole selkeää kulttuuripoliittista linjausta.

– Heidän kuntavaaliohjelmassaan pistää silmään negatiivisuus. Asiat ovat huonosti. Kulttuuri nähdään enemmänkin maahanmuuttoon ja kansalliseen kulttuuriin liittyvinä linjauksina. Kulttuurista moninaisuutta pidetään haitallisena, he haluavat edistää suomalaista kulttuuria.

Jakonen huomauttaa, että perussuomalaiset ovat yleisesti eri ohjelmissaan esittäneet kriittisiä kannanottoja kulttuuripolitiikkaa kohtaan.

Muut puolueet jäävät välimaastoon. SDP:n (siirryt toiseen palveluun), kokoomuksen (siirryt toiseen palveluun), keskustan (siirryt toiseen palveluun), RKP:n (siirryt toiseen palveluun) ja kristillisten (siirryt toiseen palveluun) kuntavaaliohjelmissa on kulttuuripoliittisia linjauksia, mutta aiheet on kuvattu yleisluontoisesti.

Kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaikenikäisille kuntalaisille. Kuva on Nekalan kirjastosta Tampereelta. Kuva: Miikka Varila / Yle

Kirjastojen asema korostuu selvästi vaaliohjelmissa, sekä puolueiden kannattajien ja valtuutettujen näkemyksissä. Kirjastoja pidetään elintärkeinä kunnan toimivuuden kannalta, ja niiden resurssit halutaan turvata.

Tutkiessaan puolueiden kuntavaaliohjelmia Jakonen havaitsi, miten eri tavoin kulttuuria käsitellään niissä. Vain osalla puolueista on selkeä kulttuuripoliittinen osio ohjelmissaan. Kulttuuri ymmärretään hyvin eri tavoin, koska se on laaja käsite ja vaikea määritellä tarkasti.

Mutta onko näillä vaaliohjelmilla mitään merkitystä? Ovatko ne vain sanahelinää?

Olli Jakosen mukaan ohjelmilla on merkitystä – niistä näkee selkeästi puolueiden kulttuuripainotukset.

– Loppujen lopuksi kaikki riippuu kunnan valtuuston voimasuhteista ja keskustelukyvystä.

Valtuustolla on valtaa kulttuuriasioissakin

Valtuustojen valtaa kulttuurikysymyksissä ei pidä vähätellä. Kunnilla on paljon velvollisuuksia kulttuuriasioiden hoitamisessa. Pari vuotta sitten voimaan tuli uusi kuntien kulttuuritoimintalaki (siirryt toiseen palveluun), jossa on pitkä lista erilaisista asioista, joista kunnan tulee huolehtia. Samalla kunnilla on kuitenkin melko suuri vapaus lain toteuttamisessa.

– Laki on vielä sen verran tuore, että se hakee vielä toteutumistaan. Eniten vaikuttaa kuitenkin, miten kulttuurimyönteinen valtuusto on.

Kulttuuri jää helposti jalkoihin poliittisessa keskustelussa, koska taide ja kulttuuri eivät ole kaikille tärkeitä. Kuva Amos Rex -taidemuseosta Helsingistä. Kuva: Linus Hoffman/Yle

Huolta tuo kuitenkin julkisen talouden tilanne. Joissain kunnissa ollaan todella tiukilla rahallisesti. Silloin asioita on laitettava tärkeysjärjestykseen. Tulevilla valtuustoilla on edessään paljon työtä ja vaikeita päätöksiä myös kulttuuripolitiikassa.

Olli Jakonen kuitenkin toivoo, että kulttuurin vihdoin ymmärrettäisiin olevan merkittävä elinkeino, jolla on paljon kerrannaisvaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalle.

– Vielä vähän näkyy sellainen vanha ajattelutapa, että taide ja kulttuuri ovat vain jotain puuhastelua, vaikka kyse on ammattilaisten työstä.

Juttua tarkennettu 4.6. klo 10.45: Poliisin mukaan torstain Mitta on täysi! -mielenosoitukseen osallistui 1500 henkeä, järjestäjien mukaan osallistujia oli lähes 3500.

Lue lisää:

Kulttuurialoilta katosi satojamiljoonia euroja ja töitä tuhansilta, ilmenee Ylen selvityksestä – musiikin sekatyöläinen Paavo Malmberg sinnittelee

Muusikot ovat kyllästyneet “jaksetaan vielä hetki” -toivotuksiin – artistien keskuudessa leviää boikottimieliala poliitikkojen vaalitilaisuuksia kohtaan

Liitot tyrmistyivät freelancereiden koronatukipaketista – ministeri Saarikko: “On harmillista, etteivät kaikki summat ole osuneet kohdalleen”