1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. espanjansiruetana

Havainnot espanjansiruetanoista lisääntyneet Jyväskylässä – "Jos näkee yhden, niitä on melko varmasti lisää", sanoo ylläpitohortonomi

Havaintoja espanjansiruetanoista on tehty Jyväskylässä muutaman vuoden ajan. Kuluneen kevään aikana havaintoja on tehty yhä enemmän ympäri kaupunkia. Toukokuussa esiintymiä tunnettiin neljä, nyt luku lähentee kahtakymmentä.

Kaksi espanjansiruetanaa mönkii muovilla.
Espanjansiruetana leviää ja kulkeutuu ilmeisesti lähinnä ulkomailla tuotettujen taimien mullan mukana. Videolla yläpitohortonomi Tarja Ylitalo kertoo, miten voi välttää istuttamasta taimien mukana myös etanoita. Video: Petri Aaltonen / Yle, Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän kaupunki pyysi toukokuussa asukkailta havaintoja espanjansiruetanoista. Kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo kertoo, että havaintoja on tullut vuoden takaiseen verrattuna jopa yllättävän paljon.

Tuholaisetanaksikin nimetty vieraslaji on levinnyt kokonaan uusille asuinalueille, ja niillä alueilla missä etanoita on havaittu jo aiempina vuosina, yksilöiden määrä on lisääntynyt.

Jyväskylä pyysi toukokuussa havaintoja espanjansiruetanoista. Silloin tiedossa oli neljä esiintymispaikkaa, nyt paikkoja tunnetaan 17.

– Ilmoituksia otetaan edelleen vastaan, toivomme saavamme kaikki esiintymät kartalle, Ylitalo sanoo.

Ylitalo arvelee, että etanat leviävät ulkomailta tuotujen kasvien mullan mukana.

– Kasvit voi hankkia siemenenä, sipulina tai juurakkona, eli ilman multaa. Kannattaa myös suosia kotimaassa kasvatettuja taimia. Jos haluaa olla varma, juurista voi pestä mullan pois, ja hävittää sen sitten sekajätteenä.

Kaikkiruokainen vieraslaji, espanjansiruetana, on sopeutunut Suomen ilmastoon aivan liian hyvin. Eniten havaintoilmoituksia on Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta.

Torstaiaamuna etanoita ei Jyväskylässä juuri näkynyt, sillä ne eivät juurikaan arvosta auringonpaistetta.

– Olemme myös viime viikolla ripotelleet tähän rautasulfaattia etanoiden torjuntaan. Lisäksi tästä on haravoitu lehtiä ja kariketta jätesäkkeihin. Ne menevät sekajätteenä polttoon, koska joukossa voi olla etanoita ja niiden munia, sanoo Ylitalo.

Espanjansiruetanat viihtyvät puutarhoissa ja viljelyksillä, ja voivat aiheuttaa suuriakin tuhoja syömällä kasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita.

– Espanjansiruetanan tunnistaa esimerkiksi siitä, että sen alareunaa kiertää alushametta muistuttava nauha. Se on etenkin isoilla yksilöillä selkeästi esillä.

Tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä espanjansiruetana muistuttaa useampaakin harmitonta kotoperäistä etanalajia.

Haitallinen espanjansiruetana tulee hävittää keinoja kaihtamatta. Listeriavaaran takia siihen ei kuitenkaan pidä koskea paljain käsin. Raisioon on saatu erillisiä etanaroskiksia, ja ympäristötarkastaja Tuija Lojander antaa ohjeet lajin tunnistamiseen ja tappamiseen. Älä sekoita espanjansiruetanaa hyödylliseen ukkoetanaan!

Etanat eivät ole lisääntymiskykyisiä ensimmäisenä elinvuonnaan, eli pienistä espanjansiruetanoista kannattaa hankkiutua välittömästi eroon.

– Jos näkee yhden, niitä on melko varmasti lisää.

Espanajansiruetana lähikuvassa.
Espanjansiruetana on määritelty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kaikkiruokainen laji syö painonsa verran vuorokaudessa, ja on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon.

Voit keskustella aiheesta tässä 5.6. kello 23 saakka.