Hyppää sisältöön

Kivikausi paljastuu pala palalta Humppilan muinaisjärvestä

Humppilan Järvensuon arkeologiset kaivaukset jatkuvat juhannuksen jälkeen. Viime kesän kaivaustulokset ovat erittäin lupaavia. Kaivauksissa on saatu muinaisjärven paikalta talteen yli 40 orgaanista esinettä kivikaudelta.

Humppilasta on jo kaivettu esille esimerkiksi muinainen mela. Kuva: Dani Branthin / Yle

Järvensuon arkeologisissa kaivauksissa löydetyistä esineistä iso osa liittyy kalastukseen. Kaivauksissa löytyi esimerkiksi männynkaarnasta ja koivuntuohesta tehtyjä verkonkohoja. Päivänvaloon turvekerroksista nousi myös esimerkiksi keramiikkaa, kvartsia, luuta ja veistettyjä puuesineitä. Löytöjä on tehty maakerroksesta, joka ajoittuu aikaan 2500–2300 ennen ajanlaskun alkua.

Arkeologi, Turun yliopiston tutkijatohtori Satu Koivisto oli tutkimusryhmänsä kanssa tekemässä arkeologisia kaivauksia viime kesän. Satu Koivistoa kiinnosti Järvensuossa tutkimuskohteena etenkin se, että suomaassa orgaaninen aines säilyy hienosti.

– Kaivauksissa saatiin paljastettua yli 5000 vuotta Järvensuon kerrostumishistoriaa ja kartutettua tietoa kohteen ympäristöoloista ja esihistoriallisesta ihmistoiminnasta, kertoo arkeologi Satu Koivisto.

– Hyönteiset ja kasvinosat ovat Järvensuolla hyvin säilyneitä. Kulttuurikerroksesta löytyi myös esimerkiksi rikottuja hasselpähkinän- ja vesipähkinänkuoria merkkeinä muinaisesta ruokavaliosta.

Orgaaniset esineet ovat tällä hetkellä konservoitavana Museoviraston konservointikeskuksessa ja kaivauksista on tekeillä tieteellisiä artikkeleita.

Esineet kertovat siitäkin, miten kivikauden ihmiset käyttivät materiaaleja

Järvensuo tarjoaa ainutlaatuisen kurkistusikkunan kauas menneisyyteen, toteaa Satu Koivisto.

– Hyvin säilyneiden, yli 4000 vuotta vanhojen aineistojen avulla käsityksemme kivikautisista Suomen asukkaista, heidän materiaalisesta kulttuurista, toimeentuloista ja jopa maailmankuvasta tarkentuu ja monipuolistuu, kertoo Satu Koivisto.

Humppila on jo tuttu paikka arkeologi Satu Koivistolle. Kuva: Dani Branthin / Yle

– Huolellisesti valmistetut puu- ja tuohiesineet, jollaisia ei voi löytää kuivanmaan asuinpaikoilta, auttavat ymmärtämään muinaisia työstötekniikoita, luonnonmateriaalien käyttöä ja ihmisen toimintaa ympäristössään.

Järvensuo sijaitsee Lounais-Hämeessä Humppilan luoteisosassa sijaitsevan umpeenkasvaneen ja myöhemmin maanviljelykselle kuivatetun Rautajärven etelärannalla. Alue on nykyään tasaista viljelyalankoa, jonka pintamaalajina on turve ja sen alla esiintyy vaihtelevan paksuisina kerroksina järviliejua ja savea, kertoo Koivisto.

Kuivatun järven rannoilla kohoaa hiekkaisia ja kallioisia moreenimäkiä, joiden tasanteilta ja reunoilta tunnetaan useita esihistoriallisia asuinpaikkoja.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.