1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan kulttuuripääkaupunki

Ensin Blind Channel menestyi, sitten tuli valinta kulttuuripääkaupungiksi – Oululla menee nyt hyvin, ja titteli on monen mielestä ansaittu

Viiden vuoden kuluttua Euroopan kulttuurin harrastajien katseet ovat pohjoisen kaupungissa, Oulussa. Kysyimme paikallisilta taiteen tekijöiltä, onko Oulu osoittanut olevansa uuden arvonimensä veroinen.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kuvassa Oulun maineikas toripolliisipatsas. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Oulun kulttuurilla pyyhkii hyvin.

Ensin kaupungista ponnistanut rockyhtye Blind Channel sijoittui Euroviisuissa peräti kuudenneksi. Eilen keskiviikkona koitti vielä suurempi jättipotti: Oulun kerrottiin olevan Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026.

Valinnan teki kansainvälinen raati. Euroopan kulttuuripääkaupunki on vuoden mittainen kulttuuritapahtuma, jolla halutaan muun muassa korostaa Euroopan kulttuurien moninaisuutta ja lisätä kulttuurivaihtoa (siirryt toiseen palveluun) (Opetushallitus).

Julkistus sai Oulussa riemastuneen vastaanoton.

Oulun kaupungin edustajat juhlivat tietoa kulttuuripääkaupungista tuoreeltaan.
Oulu valittiin vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Video on kuvattu julkistamishetken valvojaisista Oulun pääkirjastolta keskiviikkona 2. kesäkuuta hieman ennen puoltapäivää. Riemu oli suuri. Kuvaus ja editointi: Jarmo Nuotio / Yle

Mutta mitä eilen paljastettu titteli tarkoittaa tavallisen kulttuurityöläisen ja taiteen tekijän näkökulmasta? Ja onko Oulu osoittanut olevansa arvonimensä veroinen?

Kysyimme neljältä eri taiteenalojen edustajalta.

Kuvataiteilija: Olin skeptinen, saammeko titteliä

– Tosi iso juttu.

Kuvataiteilija ja kulttuurin monityöläinen Riikka Kontio on kotikaupungin menestyksestä ilmiselvästi mielissään. Oulu saa kulttuuripääkaupunkina paljon kansainvälistä näkyvyyttä, ja Kontio uskoo hankkeen elävöittävän alueen kulttuurikenttää entisestään.

– Näen tässä paljon uusia työmahdollisuuksia alan tekijöille. Varmasti on monta mielenkiintoista projektia, joihin voi työllistyä.

Niin innoissaan kuin Kontio onkin, oli hän kahden vaiheilla, kuinka Oulun kulttuurikilvassa käy.

– Olin vähän yllättynyt, hän myöntää.

– Talvella olin pettynyt esimerkiksi niihin linjauksiin, mitä kaupunginvaltuusto teki teatterin leikkausten suhteen. Sen takia olin vähän skeptinen, saammeko tätä titteliä.

Kaupungissa on taiteilijan mielestä paljon edellytyksiä toimia, mutta toisaalta myös kehittämisen varaa. Hän toivoo kulttuuripääkaupungin tarkoittavan, että kulttuuriin satsataan jatkossa ehkä entistäkin enemmän.

– Sanotaanko näin, että tämä kehityshanke tulee varmasti myös tarpeeseen.

Kansanmuusikko: Eurooppa katsoo Ouluun

Hienosta mahdollisuudesta puhuu myös kansanmuusikko, Rällä-yhtyeessä esiintyvä Osmo Hakosalo.

– Eurooppa katsoo Ouluun sillä tavalla, että te olette mielenkiintoisia ja teidän kulttuurinne ja ne asiat, mitä teette, ovat kiinnostavia ja muu Eurooppa voi niistä nauttia ja toivottavasti oppia, hän kuvailee Oulun saamaa tunnustusta ja sen merkitystä.

Hakosalo sanoo kulttuuripääkaupungin olevan kohteliaisuus myös paikalliselle kansanmusiikille ja kansantanssille. Hän luonnehtii sitä omaleimaiseksi: Oulun ytimessä on merimieslauluperinnettä, Ylikiimingin ja Limingan seuduilla pelimannimusiikkia. Myös läheisellä Hailuodon saarella vallitsee omanlaisensa musiikkiperinne.

Paikallisessa ammattikorkeakoulussa voi lisäksi erikoistua tanssinopettajana kansantanssiin, Hakosalon mukaan ainoana Suomessa.

– Ammattimaisia kansanmuusikoita täällä on kuitenkin vähän. Toivon, että siihen tulee muutos.

Hakosalo toteaa, että Oulussa on kyllä tuettu perinteisiä instituutioita, esimerkiksi teatteria ja orkesteria, mutta marginaalissa olevan kulttuurin huomioiminen on jäänyt vähemmälle.

– Oululla on perinteisesti ollut hyvin vahva teknologiakeskeinen imago. Se on hyvä imago edelleen, mutta rinnalle voisi nousta kulttuurikaupunki-imago. Sitä minä toivon.

Runoilija: Tukea tarvitaan juuri nyt

Paljon on jo tapahtunut. Niin kokee oululaisen runolehden Loskan toinen perustaja ja päätoimittaja, runoilija Katariina Sarja.

Hänen mielestään Oulu on ottanut kulttuurikaupunkina valtavia harppauksia viime vuosina.

– Täällä on paljon ammattimaista laitoskulttuuria, ja tuntuu, että myös ruohonjuuritason kulttuurin arvostus kasvaa koko ajan yhä enemmän.

Myös Sarja oli keskiviikkoisesta uutisesta liikuttunut.

– Titteli oli ansaittu. Se kirvoitti pienet kyyneletkin silmään.

Suunta on siis hyvä, ja sellaisena Sarja toivoo sen jatkuvankin. Konkreettinen kehitystoimi voisi hänen mukaansa olla vaikkapa se, että matalan kynnyksen, muun muassa harrastajateatterien, tiloja lisättäisiin.

Ja rahallinen tuki, sitä tarvitaan aina, mutta etenkin nyt.

– Korona on rokottanut kulttuurityöntekijöiden tilannetta. Kaikki tavat, miten voidaan tukea taloudellisesti, ovat tervetulleita.

Toiveissa lastenkulttuurin keskus

Entä lastenkulttuuri? Yksi kulttuuripääkaupungin keskeisistä tavoitteista on saada Ouluun lastenkulttuurikeskus.

Kaupungissa elää vahvana esimerkiksi lastenmusiikki. Koronatilanteen takia juhlallisuudet ja konsertit ovat kuitenkin jääneet vähiin.

Tekijöitä ja kokoonpanoja on useita erilaisia, ja alkuvuoden aikana verkostot ovat tiivistyneet, kertoo Valtteri Huovinen. Hän on yksi Pentti Punkin Syntymäpäivät -yhtyeen jäsenistä. Lastenmusiikin yhdistys palkitsi yhtyeen vuonna 2020 Vuoden tulokas -palkinnolla.

Huovinen toivoo lastenkulttuurikeskuksesta paikkaa, jossa olisi helppo käydä ja joka olisi esteetön.

– Lastenkulttuuria olisi monipuolisesti esillä. Olisi lastentaidetta, elävää musiikkia. Monipuolinen kohtaamispaikka.

Kulttuuripääkaupunkihankkeessa on mukana kaikkiaan yli 30 kuntaa ja paljon tekijöitä. Huovinen ehdottaa, että kunnissa saataisiin yhteinen linjaus, jonka kautta lastenkulttuuria ja -musiikkia rummutettaisiin kohti viiden vuoden päässä odottavaa juhlavuotta.

– Tehtäisiin yhdessä vuosikello. Saataisiin kartoitettua lastenmusiikin tekemistä eri puolilla ja järjestettyä koulutusta ihmisille. Paikalliset muusikot ovat esittäneet myös uusien teesien tekemistä eli uusia laatukriteerejä. Siten saataisiin nostettua musiikin tasoa varhaiskasvatuksessa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 4. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026

Oululaisten kulttuurintekijöiden terveiset kulttuuripääkaupungille 2026: "Edessä on vaikeiden koronavuosien jälkeen valoisaa tulevaisuutta"

Oulu haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin, vaikka sen hintalappu voi olla jopa 20 miljoonaa euroa – "On sen arvoista"