1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kummeli

"Kyllä lähtee!" – Selvitimme, kuka on hauskin Kummeli ja sen, missä legendaariset Kummeli-sketsit kuvattiin

Kummelin ensimmäisestä jaksosta tulee tänään kuluneeksi 30 vuotta. Jutun lopusta löydät joukon tunnettuja sketsejä ja niiden kuvauspaikat kartalla.

Matti Näsä on toinen Heikki Silvennoisen suosikkihahmoista. Kuva: Antero Tenhunen/Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Miksi Kummeli naurattaa sukupolvelta toiseen vielä vuosikymmenien jälkeenkin? Toimittaja Noora Haapaniemi haastatteli Korroosio Comedyn Markku Vilosta ja Tuomas Kauppista sekä huumoritutkija Jarno Hietalahtea. Toimittaja Mari Vesanummi haastatteli Kummelien Heikki Silvennoista, Timo Kahilaista ja Heikki Helaa.

"Ei tää kauheen ruuhkaista ole kun yks jakso on vain tekeillä tähän vuoteen."

Tampereen Pakkahuoneen terassilla raikaa tuttu räkätys. Murre on vahva. Timo Kahilainen sekä Heikit Silvennoinen ja Hela ovat tutustumassa tulevan Kummelin juhlajakson kuvauskohteeseen.

Kummelin ensimmäisen jakson lähettämisestä tuli tänään täyteen 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kummeli tekee tänä vuonna erikoisjakson, joka on sattumalta 50. Kummeli-historiassa.

Kummelin sketsit ja hokemat ovat vuosien saatossa kasvaneet osaksi suomalaista yhtenäiskulttuuria. 1990-luvun alkuvuosina koulujen pihoilla ja työpaikoilla ei voinut välttyä Kummeli-hokemilta kuten “Kyllä lähtee!” ja “Nyt sattu Juhaa leukaan!”.

Sanontoja kuulee edelleen, halusi tai ei.

Vaikka 30 vuotta on pitkä aika – viisi vuotta enemmän kuin neljännesvuosisata, Silvennoinen ynnää– muistuu ihka ensimmäisen sketsikuvaus miesten mieleen. Se oli Matti Näsän kahvinkeitin, joka kuvattiin Heikki Silvennoisen keittiössä.

Totuus on kuitenkin ehkä jossain tuolla, sillä Kummelin pitkäaikainen ohjaaja Matti Grönberg muistaa toisin.

– Se oli taisi olla Jaakko Parantainen tamperelaisessa romuautoparkissa, Grönberg sanoo.

Mies ja videokamera

Kummelin tarina sai alkunsa, kun yrittäjähenkinen Olli Keskinen osti videokameran 1980-luvun lopussa. Kameran Keskinen osti pieniä juhlakuvauksia kuten häitä varten, ja niitä hän tekikin jonkin aikaa.

– Kerran Olli pyysi minua pelleilemään jotain kameralle, en edes muista mitä, mutta muutama sketsi siinä kuvattiin, Heikki Silvennoinen muistelee.

Hölmöilyt päätyivät TV 2:n ohjaajan Matti Grönbergin ja tuottaja Veikko Kosken pöydälle Tampereen Tohloppiin. Eivät kuitenkaan ihan sattumalta, sillä Kahilainen, Silvennoinen ja Hela tunsivat toisensa musiikkiohjelmien Q-Klubi ja Rock Stop -ohjelmien kautta. Jälkimmäiseen Kahilainen oli jo tehnyt sketsejä Janne Saarisen kanssa

– Kahilainen ja Saarinen halusivat olla aina alasti. Sanoin, että ei voi kun ollaan Yleisradiossa. Silti he joskus hiipivät lavasteisiin alasti, Grönberg nauraa.

Kummeli teki katsauksen muun muassa suomalaiseen yhdistystoimintaan. Ryhmä piti tärkeänä, että huumori ei ollut ilkeää, vaan toverillista.

Demot tekivät tehtävänsä ja televisiokanavan pomot vakuuttuivat ohjelman potentiaalista. Muutama kuukausi tästä Matti Grönbergilla oli koossa kolme kokonaista jaksoa Kahilaisen, Silvennoisen ja Olli Keskisen sketsejä, jotka Grönberg oli leikannut VHS-nauhalle leikkaa-liimaa-menetelmällä.

Ennen tv-ensi-iltaa Grönberg päätti kokeilla, naurattaisivatko jutut ketään. Testiyleisöksi valikoitui bussireissulla ollut Ylen tuotannon porukka.

– Olin ladannut ensimmäiseen jaksoon kaikki parhaat jutut, ja se saikin hyvää palautetta. Toinen ja kolmas eivät sitten niinkään. Päätin jakaa hauskimpia sketsejä tasaisesti kaikkiin kolmeen jaksoon.

Huippusuosio iski viiveellä

Ilmestyessään Kummeli oli tuoretta sketsiviihdettä, jossa yhdistyivät tiivis rytmi ja musiikki. Grönberg oli saanut ohjelmaan vaikutteita Kanadasta, mistäs muualtakaan.

– Montreux'n Kultaisen Ruusun kilpailussa oli esillä nuorten kanadalaisten kundien ohjelma. Niillä oli hervoton meininki. Ajattelin, että tällaista pitää päästä tekemään.

Vaikka ohjelma alkoi pyöriä televisiossa säännöllisesti, ei Kummeli noussut räjähdysmäisesti suosioon, Matti Grönberg muistelee.

– Ei me oltu aluksi mitään. Pari vuotta ensimmäisen jakson jälkeen alkoi nousta hyvä pöhinä. Vuonna 1994 tapahtui isompi breikki kun voitimme ensimmäisen Venlamme.

Kummeliin kuuluivat erilaiset postikorttivisat. Kun Kanada-vastauksella varustettuja postikortteja alkoi tulla laatikkokaupalla, tajusivat miehet olevansa jonkin erityisen äärellä.

– Siihen aikaan kun ei ollut somea eikä mitään muuta, niin suosiota ei voinut ennalta aistia, Kahilainen muistelee.

Hiljalleen katsojaluvut nousivat parista sadasta tuhannesta vajaaseen miljoonaan. Huippusuosio tuli Kummelille aidosti yllätyksenä, Silvennoinen sanoo.

– Me tehtiin ohjelmaa niin kovalla sykkeellä, että emme edes ehtineet miettiä suosiota.

Ronskisti mutta rakkaudella

Suomalaisille Kummeli edustaa hyvin vahvasti Tamperetta, vaikka ydinryhmä onkin kotoisin naapurista Kangasalta.

Kuinka paljon Kummeli on antanut omaa panostaan tamperelaiseen huumoriin?

– Ehkä pitäisi ajatella niin päin, että mitä me ollaan saatu Tampereelta ja tamperelaisilta. Kummeli oikeastaan perustuu siihen, että me vain laitoimme omat vitsit yleiseen jakeluun, Kahilainen sanoo.

– Kyllähän me tuotiin ihmisten arkipuheeseen uusia sanoja ja sanontoja. Kaupan kassa kun heittää “dodii”, niin sen muistaa, Silvennoinen nauraa.

Myös ohjaaja Matti Grönberg tietää, että monet hahmoista ovat peräisin lähipiiristä tai ainakin tuttujen tutuista.

– Hahmot löytyivät niin sanotusti lähivesistä. Käytettiin välillä tuttujen nimiäkin, tosin harhaanjohtavasti muuteltuna.

Yksi Kummelin kestosuosion syistä on Matti Grönbergin mukaan se, että vaikka Kummelin sketsit ovat aikansa kuvaa, ovat ne kuitenkin ajattomia. Samanlaisia mattinäsöjä tulee kadulla vastaan tänäkin päivänä.

Toinen on huumorin sävy. Kummelia katsoessa ei tule vaivaantunut olo.

– Kummelihuumori on toverillista ja ihmisrakasta. Me käsitellään ihmisiä ja asioita lempeällä kädellä ja pilkataan kiltisti, Grönberg sanoo.

Legendaariset kuvauspaikat

Kummeli-sketsit ovat omalta osaltaan tehneet Tamperetta tunnetuksi eri puolella Suomea. Tuttuja paikkoja ovat muun muassa Tammelan kerrostalolähiöt, Kangasalan luontokohteet monet muut lähiseutujen paikat.

– Kävimme muutaman kerran Helsingissäkin. Mutta Turussa emme koskaan, Grönberg nauraa.

Kuvaustahti oli tiivis, joten kuvauspaikkojen etsimiseen ei käytetty turhaan aikaa.

– Pyynikin Trikoon tiiliseinää vasten ollaan kuvattu melkoinen määrä sketsejä. Meillä oli siinä jossain vaiheessa toimisto eikä haluttu lähteä kauas kahvipannujen ääreltä, Kahilainen sanoo.

Mauno Ahonen on Silvennoisen toinen suosikkihahmo omasta hahmokavalkaadistaan. Kuva: Yle/Antero Tenhunen

Spontaani ja nopea ote näkyi kuvausjärjestelyissä.

– Saatettiin soittaa tutulle baarin pitäjälle, että päästäisiinkö kuvaamaan. Kun se kysyi, milloin, sanottiin, että kymmenen minuutin päästä, Kahilainen hekottelee.

Matti Grönbergin mukaan oli alusta asti selvää, että kuvauksia varten ei tultaisi rakentamaan lavasteita. Kummeli-jutut tapahtuvat arkimaailmassa.

– Aluksi kun ei oltu tunnettuja, niin päästiin kuvaamaan eri paikkoihin melko helposti. Sitten kun nimeä tuli, oltiin jo lämpimästi tervetulleita.

Listasimme alle karttoja, joissa kussakin on korostettuna Kummeli-ryhmän käyttämä kuvauskohde. Löydät kyseisessä kohteessa kuvatun sketsin kartan alta.

Vesaniemen uimaranta (Ladojen kokoontumisajo)

Tohloppi (Radio Yömyöhä)

Hakametsän jäähalli (Valmentaja Aimo Nivaska)

Tampellan alue (Kouhia ja työmiehet)

Tammela (Pikku-Henry)

Särkänniemi (Varikset)

Pohjokankadun kerrostaloalue (Panomies)

Ollilan maatila, Pirkkala (Perintöä odotellessa)

Näkötornin kahvila (Tonnin seteli)

Kangasalan lepokoti (Murtovarkaat)

Herrainmäen vuokratalo (Krapula)

Epilän terveysasema (Potilas Saarinen)

Pyynikin Trikoo (Jyri-poika ja Lasse kohdasta 03:44)

Mikä on sinun rakkain Kummeli-muistosi? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 8.6.2021 kello 23.00 asti.

Lue lisää:

"Minkä takia te vastaatte kaikkiin typeriin kysymyksiin?" – Selvitä Kummeli-tietämyksesi haastavassa testissä

Yle julkaisee 10-osaisen audiodokumenttisarjan Kummeli elää! 17.6. kaikki jaksot Yle Areenassa ja 19.6. alkaen lauantaisin Yle Radio Suomi klo 12.15.