1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Suomen pisin sota loppui tällä viikolla – Afganistanin operaatio maksoi satoja miljoonia, mutta mitä sillä saavutettiin?

Viimeisetkin Afganistanissa palvelleet suomalaissotilaat palasivat tiistaina takaisin Suomeen. Operaatio toteutti Suomen turvallisuuspoliittiset päämäärät, mutta pysyvää muutosta Afganistaniin se ei tuonut.

Kohti kotia. Yhdysvallat vetää joukkonsa Afganistanista syyskuun 11. päivään mennessä. Suomalaiset joukot kotiutuivat aikaisemmin tällä viikolla. Kuva: Andrew Renneisen / Getty Images

Saksien metallinen terä painautuu vaaleanpunaista nauhaa vasten. Nauha sätkii viimeisen kerran, kunnes lopulta pysähtyy ja katkeaa.

Avajaisseremonian kunniavieras, Afganistanissa palvelevien suomalaisjoukkojen komentaja Heikki Mahlamäki näkee edessään Tangi Saydanin tyttökoulun.

Valkoisiin huiveihin verhotut tytöt hymyilevät tutustuessaan uuteen kouluunsa.

Kohta yksi heistä ojentaa Mahlamäelle pienen paketin. Sen sisällä on puuvillainen huivi.

– Käytän sitä huivia vieläkin, Mahlamäki sanoo 16 vuotta myöhemmin Ylen haastattelussa.

Uuden ajan alku. Suomalaisjoukkojen komentaja Heikki Mahlamäki avaamassa Tangi Saydanin tyttökoulua kesällä 2005. Kuva: Heikki Mahlamäen kotialbumi

Komentaja Mahlamäen avaama koulu on edelleen pystyssä Kabulin laitamilla, mutta se on koronapandemian vuoksi nyt suljettu.

Koulun seinässä oleva kyltissä lukee, että se on Suomen ulkoministeriön rahoittama.

Kyltti on rapistunut. Koulukin näyttää kuluneelta – käytetyltä.

Kansainväliset joukot vetäytyvät tänä kesänä pois Afganistanista ja maan täytyisi syksyllä pärjätä omillaan ääri-islamistista Taliban-liikettä vastaan.

Viimeiset suomalaisjoukot kotiutuivat maasta alkuviikosta.

Miten mahtaa Mahlamäen avaaman tyttökoulun käydä? Huonosti, kuuluu useimpien asiantuntijoiden arvio.

Yle haastatteli useita entisiä diplomaatteja, suomalaisjoukkojen komentajia ja Afganistanin kehitysavun tuntijoita. Tässä jutussa he kertovat, miksi Afganistanin ennuste on niin synkkä.

Huoli tulevasta johtuu ennen kaikkea hallitusta vastaan taistelevasta Taliban-liikkeestä, joka valtaa maata perääntyvien ulkomaalaisten jäljissä – mutta ei Afganistanin hallituskaan ole niin viaton kuin usein kerrotaan.

Laatta lahjoittajille. Tangi Saydanin tyttökoulun seinään kiinnitetty laatta kertoo koulun olevan Suomen ulkoministeriön rahoittama. Kuva: Zulfiqar Mohammadi

Suomi lähti Afganistaniin, koska yksi maamme turvallisuuspolitiikan keskeisistä päämääristä on säilyttää hyvät suhteet Washingtoniin.

Ystävyydestä päätettiin pitää kiinni myös syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkimainingeissa, kun Yhdysvallat pyysi Euroopalta apua.

– Jos Suomi halusi olla Yhdysvaltojen näkökulmasta jollain tavalla merkityksellinen maa, sen täytyi osallistua Afganistanin operaatioon, kiteyttää Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Olli Ruohomäki.

Tämä syy ei kuitenkaan aikoinaan täysin välittynyt julkiseen keskusteluun.

Kun eduskunnassa loppuvuodesta 2001 puitiin osallistumista Isaf-kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa, hallitus halusi suomalaisille rauhanturvaajille ensisijaisesti humanitaariseen apuun liittyviä tehtäviä. (siirryt toiseen palveluun)

Sota myytiin suomalaisille naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen tähtäävänä operaationa.

Edessä uusi elämä. 16 vuotta sitten nämä tytöt tutustuivat uuteen Tangi Saydan -kouluunsa Kabulin liepeillä. Koulu oli Suomen rahoittama. Kuva: Heikki Mahlamäen kotialbumi

Suomelle Afganistan on ollut täysin uusi, mutta myös kallis ja turhauttava kokemus.

– Iso ongelma on ollut se, että olemme syytäneet sinne aivan jäätäviä summia, sanoo tutkija Ilona Kuusi, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa Suomen kehitysavusta Afganistanille.

Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla.

Kuusi on laskenut yhteen kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla.

Toiset arviot kustannuksista vaihtelevat. Ylen MOT-ohjelmassa arvioitiin jo pari vuotta sitten, että kokonaismenot voivat olla miljardin euron luokkaa.

Valtion budjettimenojen mukaan laskettuna Afganistanin kriisinhallinnan ja kehitysavun yhteissumma vuosilta 2001–2021 on 745 miljoonaa euroa. Siitä noin 415 miljoonaa on mennyt kehitysapuun ja 330 miljoonaa kriisinhallintaoperaatioon.

Aivan Afganistanin operaation alussa apua jaettiin pieninä summina tukikohtien ympäristössä.

Kehitysavun kriteereillä ei ollut niin väliä, koska tarkoitus oli lähinnä ostaa hyvää tahtoa: paikallisten asukkaiden haluttiin suhtautuvan myönteisesti sotilaisiin.

– Kyse oli auttamisen lisäksi myös omien joukkojen suojaamisesta, muistelee suomalaisjoukkojen ensimmäinen komentaja, prikaatikenraali evp Mauri Koskela.

Suomen rahoittamat rakennuskohteet valittiin Isaf-kriisinhallintaoperaation edetessä yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. Suomalaiset yrittivät katsoa, että kouluja rakennettiin tasapuolisesti eri paikkakunnille.

Hälytyskellot alkoivat soida, jos yhdelle alueelle tahdottiin rakentaa oppilaitos vieri viereen ja toisaalle ei haluttu pystyttää mitään.

– Se oli karkeaa kontrollia. Emmehän me voineet millään tietää, nouseeko joku rakennus loppujen lopuksi jonkun kyläpäällikön kummin kaiman takapihalle. Ei taustalla oleviin afgaaniverkostoihin päässyt mitenkään käsiksi, kommodori evp Heikki Mahlamäki muistelee.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Suomi antaa nykyään Afganistanille kehitysapua noin 28 miljoonaa euroa vuodessa. Se on enemmän kuin millekään muulle maalle.

Suomi on myös sitoutunut jatkamaan kehitysapua Afganistanille nykytasolla lähivuosien ajan, kävi maassa miten tahansa.

Vaikka naisten ja tyttöjen oikeudet nousivat Suomen kehitysavun painopisteeksi (siirryt toiseen palveluun), vanhoillisessa, korruptoituneessa ja sisällissotaa käyvässä Afganistanissa tavoitteiden ja todellisuuden välinen kuilu on edelleen syvä.

Tutkija Ilona Kuusi on keskittynyt selvittämään sitä, miten tavoite naisten aseman parantamisesta on onnistunut, mutta edes perusfaktoista on vaikea saada selvyyttä.

Optimististen arvioiden mukaan puolet tytöistä käy koulua, mutta Kuusen mukaan todellisuudessa noin kaksi kolmasosaa tytöistä ei pääse kouluun.

Kuusen mukaan onnistumista on erittäin vaikea arvioida, koska Suomen tukimiljoonat eri hankkeisiin menevät lähinnä kansainvälisten järjestöjen kautta.

– Korruptio on todella iso ongelma, Kuusi sanoo.

Hänen haastattelemiensa kehitysaputyöntekijöiden mukaan suuri osa avusta päätyy ihan muualle kuin on tarkoitettu.

Saatiinko Afganistanissa naisten asemaa parannettua pysyvästi? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan sotaoperaation seurauksia.

Afganistanin turvallisuustilanne on vuosien mittaan heikentynyt ja liikkuminen maassa on vaikeutunut. Kehitysavun käyttöä on entistä hankalampi valvoa.

– Katsottiin satelliittikuvista, onko koulu rakennettu, kertoo eräs kehitysapua seurannut suomalainen diplomaatti.

Afganistanissa työskennellyt diplomaatti ei esiinny jutussa nimellään, jotta voi kertoa asioista suoraan.

Monen Ylen haastatteleman asiantuntijan mielestä köyhään maahan on kipattu liikaa rahaa. Rahankäyttöä on ollut mahdoton valvoa, eikä hankkeiden hyötyä ole voitu mitata. Kun budjetti oli, se piti kuitenkin käyttää.

– Ulkoministeriöstä tuli kommenttia, että turpa kiinni, rahat menevät sinne ja sillä hyvä. Päätökset oli tehty ministeritasolla. Rahaa oli siellä itse asiassa liikaa, diplomaatti kertoo.

Samoilla linjoilla rahamääristä on tutkija Ilona Kuusi. Hänen mielestään Afganistanin tukeminen on kyllä ollut järkevää, mutta liika raha on liikaa rahaa.

Köyhissä oloissa satumaiset summat johtavat väistämättä korruptioon, joka on yksi Afganistanin suurimmista ongelmista.

Maasta on vaikea löytää luotettavia yhteistyökumppaneita esimerkiksi huumekaupan vastaiseen toimintaan, jota Suomikin rahoittaa.

Huumekauppaa harjoittavat sekä Taliban-liikkeeseen kuuluvat kapinalliset että Afganistanin hallinnon edustajat.

Ratkaisematon ongelma. Mies oopiumpellolla Dara-i Mazorissa Afganistanissa toukokuussa 2017. Kuva: Franz Marty / AOP

Suomalaisdiplomaatin mukaan huumebisneksen johtajat tunnettiin tiedustelun ansiosta hyvin.

– Asialle ei kuitenkaan voitu mitään, koska he olivat sitä hallintoa, jota haluttiin tukea, diplomaatti kertoo.

Afganistanin kriisiä on yritetty hallita 20 vuotta (siirryt toiseen palveluun), mutta suomalaisten lähtiessä maa on yhä sisällissodassa.

Lähes 2 500 suomalaista reservi- ja ammattisotilasta on nyt saanut kokemusta sodasta (siirryt toiseen palveluun) – tai on ainakin seurannut sotaa lähietäisyydeltä.

Sillä on merkitystä. Lähinnä kotimaassa järjestettävissä sotaharjoituksissa suurimpia huolia on tapaturmien välttäminen. Afganistanissa oltiin puolestaan tositoimissa. Sotilaat olivat oikeasti hengenvaarassa.

Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja kaikkiaan 15 haavoittui.

Kotiinpaluu. Afganistanissa kuolleen suomalaissotilaan peitetty arkku otettiin lentokentällä vastaan sotilaallisin kunnianosoituksin Helsinki-Vantaan lentoasemalla helmikuussa 2011. Kuva: Markku Ojala / AOP

Afganistanin-operaatio toteutti Suomen turvallisuuspoliittiset päämäärät: Suomi pysyi Yhdysvaltain luotettavana kaverina ja opetteli yhteispeliä Nato-maiden kanssa.

Lisäksi suomalainen kenttälääkintä, pienien ryhmien taktiikka ja esimerkiksi tienvarsipommeilta suojautuminen on kehittynyt Afganistanin kokemusten myötä.

Toinen asia on, mitä hyötyä on kokemuksesta taistelusta kevyesti aseistettua sissijoukkoa vastaan, kun Suomen asevoimien varsinainen tarkoitus on pystyä puolustautumaan Venäjältä. Talibanilta puuttuvat taisteluhelikopterit ja risteilyohjukset.

Kolmasti Afganistanissa palvelleen eversti evp. Petri Kososen mukaan tämä keskustelu vie kuitenkin sivuraiteille itse asiasta.

– Onko puolustusvoimien kyky Afganistanissa kehittynyt? Toki on, mutta ei se ole päätavoite ollut, minkä vuoksi siellä on oltu. Se on tullut enemmän sen poliittisen hyödyn sivutuotteena, Kosonen sanoo.

Sodan sumu. Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaita kuvattuna keskellä tulitaistelua heinäkuussa 2009. Kuva: Joe Raedle / Getty Images

Oli kyse sitten naisten tasa-arvosta, korruption kitkemisestä tai huumekaupasta, lännessä on vakiintunut mustavalkoinen kuva siitä, ketkä Afganistanissa ovat hyviksiä ja ketkä pahiksia.

Se hallitus, jota länsimaat pönkittävät, esiintyy avunantajien suuntaan edistyksellisenä. Vaikka se onkin Talibania parempi vaihtoehto, se ei välttämättä käytännössä jaa eurooppalaisia ihanteita.

Tuoreen yhdysvaltalaisen tiedusteluraportin synkkä arvio on (siirryt toiseen palveluun), että vähäinenkin saavutettu edistys naisten asemassa on vaarassa, vaikka Taliban ei pääsisi valtaan.

Tasa-arvo on siis osoittautunut vaikeaksi vientiartikkeliksi. Patavanhoilliseen maahan ei tuoda tasa-arvoa kymmenessä eikä edes 20 vuodessa.

– On odotettu liian hätäisesti liian isoja tuloksia, tutkija Ilona Kuusi sanoo.

Myönteisenä esimerkkinä Kuusi mainitsee Suomen tukeman Marie Stopes International -järjestön, joka nykyisin käyttää nimeä MSI Reproductive Choices.

Se opettaa muun muassa ehkäisyä. Järjestön tarjoamaa perhesuunnittelua käyttävien naisten määrä kasvoi muutamassa vuodessa yli 100 000 naisella. (siirryt toiseen palveluun)Noin 40 miljoonan asukkaan maassa se on edes pientä edistystä.

Länsimaiset tasa-arvokäsitykset eivät kuitenkaan hevin juurru Afganistaniin. Yksi suomalaisten erityisen paljon tukemista hankkeista oli afganistanilaisten poliisien koulutus. Muiden EU-maiden mukana suomalaiset halusivat jokaiselle poliisiasemalle myös naispoliisin.

– Se ei osoittautunut mahdolliseksi, koska (mies)kollegat suhtautuivat kielteisesti, diplomaatti kertoo.

Poliisien koulutus päättyi vuonna 2016. Diplomaatin mukaan "kaikki palasi ennalleen", eikä poliisin korruptiotakaan saatu kitkettyä.

Hän ei ole ainoa, joka luonnehtii Afganistanin muuttamista liki mahdottomaksi.

Työuran huippuhetki. Näin luonnehti moni Afganistanissa palvelut komentaja suomalaisjoukkojen johtamista. Kuvassa kolme eri aikoina Afganistanissa palvellutta komentajaa Ari Grönroos (vas.), Juha Kurenmaa ja Petri Kosonen. Kuva: Juha Kurenmaan kotialbumi

Afganistanissa sanotaan, että teillä on kellot, mutta meillä on aikaa.

Mikäli Taliban astuu jonain päivänä maassa valtaan, se ottaa hallintaansa alueita, jotka amerikkalaiset – ja suomalaiset – jättävät nyt turhautuneina taakseen.

Kriisinhallintaoperaatio on kohentanut roimasti Afganistanin asevoimien osaamista ja aseistusta. Sillä on myös Yhdysvaltain jatkuva ilmatuki, mutta kiristämällä ja terrorisoimalla (siirryt toiseen palveluun)Taliban hivuttaa valtaansa yhä laajemmalle.

Eversti evp Petri Kosonen kuitenkin huomauttaa, että kapinallisten ja hallituksen välisessä konfliktissa on kyse ennen kaikkea siitä, kumpi osapuoli saa kansan puolelleen.

Taliban voi hallita laajoja maa-alueita (siirryt toiseen palveluun), mutta suurimmat väestökeskittymät ovat yhä hallituksen tukijoiden hallinnassa.

– Ihmisillä on sellainen kuva, että tämä nykyhallinto romahtaa heti kun amerikkalaiset lähtee. Tähän en jotenkin usko, Kosonen sanoo.

YK:n turvallisuusneuvoston tuoreen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Taliban uskoo pääsevänsä valtaan tarvittaessa sotimalla. Siksi rauhanneuvottelut hallituksen kanssa sujuvat kehnosti.

Rauhanneuvotteluiden jatkuessa Afganistanissa Suomessa mietitään, kuinka onnistunut operaatio oli ja muuttuiko mikään suurvaltojen hautausmaaksi kutsutussa karussa maassa.

Suomalaisjoukkojen komentajana vuonna 2006 toimineen Heikki Mahlamäen mukaan on vaikea arvioida, kuinka pysyvä merkitys Suomen tai ylipäätään kansainvälisten joukkojen toiminnalla on ollut afganistanilaiselle yhteiskunnalle.

Vuosien varrella sadat tytöt ovat saaneet opiskella suomalaisrahoitteisessa Tangi Saydanin koulussa – siis juuri siinä, jota Mahlamäki oli aikoinaan avaamassa.

– Olemme onnellisia ja kiitollisia, että nyt lapsemme pääsevät kouluun, kertoo erään tytön isä, Khaja Ahmad Farooq, jonka Yle tavoitti kabulilaisen toimittajan avulla.

Aikuistuessaan nämä tytöt vaikuttavat edelleen afganistanilaiseen yhteiskuntaan, vaikka Taliban nousisikin ennen pitkää valtaan. Jotain merkitystä silläkin on.

– Ehkä sinne maahan kuitenkin jokin jälki jäi, Mahlamäki aprikoi.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

"Maailmansotien jälkeen ensimmäinen kerta, kun on oltu sodankaltaisissa oloissa pidempään" – Suomi oppi sotataitoja, mitä sai Afganistan?

Suomalaissotilaat jättivät Talibanin, terroristien ja sorrettujen tyttöjen maan – katso kuvatarina Afganistanin 20 vuodesta

Viimeistenkin suomalaissotilaiden kotiutus Afganistanista on käynnissä: osa sotilaista palaa jo tänään, loputkin kesäkuun alkupuolella

Yhdysvallat kitki terrorismia Afganistanissa 20 vuotta – jälkeen jää Talibanin valta ja mahdollinen kaaos

Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista lähenee – amerikkalaisille uhkaa käydä kuten venäläisille ja briteille ennen heitä