1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. konsultit

Pikkukunta ulkoisti elinvoimatyönsä ja työllisti samaa konsulttia 400 000 eurolla – kunnanjohtaja puolustaa: "Imuroimme merkittävästi rahaa"

Sysmän kunta ulkoisti elinvoimatyön konsultille neljä vuotta sitten. Konsultti valmisteli hankkeita, joihin hän päätyi itse projektipäälliköksi. Professorin mukaan kuntien pitäisi harkita enemmän, mihin julkista rahaa käytetään elinvoiman nimissä.

Yle teki tietopyynnön Sysmän kuntaan konsulttilaskuista kuluneen valtuustokauden ajalta. Tietopyyntö paljasti, että yksi konsulttiyhtiö oli saanut merkittävän osan kunnan elinvoimatyössä kilpailutetuista hankkeista. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle

Kun kunta haluaa lisätä elinvoimaa alueellaan, ei ole tavatonta, että avuksi palkataan konsultti.

Sysmän kunta ostaa konsulttipalveluita pieneksi kunnaksi paljon. Yle pyysi Sysmän kunnan konsulttipalkkiot viimeisen neljän vuoden ajalta. Reilun 3 000 asukkaan kunta maksoi vuosina 2017–2020 konsulteille yhteensä vajaat 2,3 miljoonaa euroa.

Eniten kunta maksoi yhdelle ja samalle konsulttiyhtiölle Kuntavelho oy:lle. Kuntavelho oy laskutti Sysmän kuntaa neljän vuoden aikana yhteensä arvonlisäveroineen vajaat 413 000 euroa. Ylen saamien tietojen mukaan summa on poikkeuksellinen verrattuna muihin pieniin hämäläiskuntiin.

Konsultin tehtävänä oli valmistella elinvoimahankkeita Sysmälle. Valmistelun lisäksi konsultti toimi elinkeinotyöryhmän sihteerinä, päätösten täytäntöönpanijana ja seurannasta vastaavana. Erikoiseksi kuvion tekee se, että sama konsulttiyhtiö myös toteutti hankkeita itse. Muutamat hankkeista, kuten paikallisvaluutta Sysmä-raha ja Sysmän e-kuntalaisuus -digialusta, herättivät myös valtakunnallista kiinnostusta.

Kuntavelho oy on Asikkalan entisen kunnanjohtajan Juri Niemisen kunta-alan konsulttiyritys. Nieminen on myös toiminut päättyvällä valtuustokaudella Asikkalan kunnanhallituksen puheenjohtajana ja valtuutettuna, mutta hän jätti valtuustopaikkansa muutettuaan väliaikaisesti pois paikkakunnalta. Hän on jälleen ehdolla Asikkalassa sitoutumattoman Kotikunta-ryhmän listoilla.

Sysmän kunta on ostanut Kuntavelho oy:lta elinvoimatyön konsultointia 59 000 eurolla 1.6.2017 – 31.5.2018 sekä samalla hinnalla ajalle 1.7.2018 – 30.6.2019 ja 1.7.2019 – 30.6.2020.

Lisäksi Kuntavelho voitti kilpailutuksessa paikallisvaluutta projektipäällikön ja e-kuntalaisuus pilottihankkeen osa-aikaisen projektipäällikön tehtävät, molemmat hintaan 30 000 euroa.

Kuntavelholle maksettiin vuonna 2018 myös kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden profilointi-hankkeesta 15 000 euroa. Lisäksi Kuntavelho on toteuttanut Sysmässä pienempiä hankkeita, kuten esiselvityksen kierrätyspuiston perustamisedellytyksistä ja Palvelujen uudelleen suuntaminen -hankkeen työpajat ja hallinnoinnin.

Kuvaan on yhdistelty tietoja laskuista, joita Kuntavelho-yritys lähetti Sysmän kunnalle erinäisiin hankkeisiin liittyen vuosina 2017–2020. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan kunta voi näin toimia, jos konsulttityö on kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Hän kuitenkin kehottaa kuntalaisia pohtimaan, onko julkisia varoja käytetty tarkoituksenmukaisesti. Hänen mielestään kunnissa ylipäänsä pitäisi huomattavasti enemmän kiinnittää huomiota siihen, mihin julkisia varoja käytetään kunnan elinvoimaisuuden nimissä.

– Kuntalaiset voivat arvioida, ovatko päätöksentekijät olleet hereillä, kun julkisia varoja on käytetty, sanoo Voutilainen.

Voutilainen pitää konsulttityötä kuitenkin parempana vaihtoehtona kuin kuntien elinkeinoyhtiöitä. Yhtiöihin ei sovelleta julkisuuslakia, jolloin rahojen käyttö ei ole avointa ja läpinäkyvää.

Sysmässä elinvoimatyöhön budjetoitiin rahaa ja kilpailutukset tuotiin kunnanhallitukselle hyväksyttäviksi.

Kunnanhallitusta alkoi kuitenkin epäilyttää.

Kokonaishinta tuli yllätyksenä

Kun konsultti oli Sysmässä päässyt vauhtiin, kunnanhallitus ryhtyi toppuuttelemaan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Juho Hopeasaaren (kesk.) mukaan elinkeinotyöryhmään tuli hankkeita sitä vauhtia, ettei niitä ehditty edes käsitellä kunnolla.

– Työ lähti mukavasti liikkeelle, mutta hankkeita alkoi kertyä jumalattoman paljon päällekkäin. Projektit laitettiin nopeasti vireille ja hanketyöntekijät kilpailutettiin nopealla aikataululla. Niihin ei tullut välttämättä muilta tarjouksia kuin Kuntavelholta, kertoo Hopeasaari.

Hopeasaari ei halua moittia yksittäisiä hankkeita, mutta hänen mielestään kunta ei saanut mistään maksimaalista hyötyä irti.

– Ehkä liian paljon käytettiin yhtä ja samaa konsulttia. Olisi pitänyt laajakatseisemmin valita konsultteja tai tehdä omana työnä.

Kaiken kaikkiaan Sysmän kunnan konsulttilaskut kertovat Hopeasaaren mielestä siitä, että kunnan oma organisaatio on viety liian ohueksi.

– Liian ohut organisaatio voi aiheuttaa tällaista lieveilmiötä, että käytetään konsulttipalveluita suuremmalla summalla, mitä tulisi palkkaamisesta ja sivukuluista, pohtii Hopeasaari.

Sysmän kunta käyttää paljon ostopalveluita. Konsulteille on maksettu vuosina 2017-2020 vajaat 2,3 miljoonaa euroa. Kuva on kunnan toimittamasta konsulttilaskujen yhteenvedosta. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Kunnanjohtaja: imuroimme kuntaan rahaa

Kunnanhallitus päätti puolittaa elinkeinotyöhön varatut rahat vuodelle 2020, jotta homma ei leviäisi käteen. Kunnanjohtaja harmistui ja päätti lopettaa elinkeinotyöryhmän toiminnan siihen.

– Me imuroimme merkittävästi rahaa. Tämä ehkä unohtui kuntapäättäjiltä, sanoo Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.

Elinvoimakonsultin tehtävänä oli hakea hankerahoitusta eri tahoilta. Kitkiöjoen mielestä hankerahoitus monisti kunnan rahat, vaikka hankkeissa oli myös omavastuusosuus. Kunta sai hankerahaa ainakin Päijät-Hämeen liitolta ja Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kertoo, millaista vastinetta kunta sai rahoilleen. Toimittaja on Marjo Pirilä.

Sysmän kunnassa monet muutkin osa-alueet on ulkoistettu. Kunta on tehnyt pitkän ulkoistussopimuksen sotepalveluista Terveystalon kanssa. Kunta maksaa ulkoistuksesta 16 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle kunta joutuu vielä ostamaan konsulttityönä potilastietojärjestelmien päivityksiä, joihin menee konsulttiselvityksen mukaan vuosittain huomattavia summia. Kunta on myös teettänyt kiinteistöveroselvityksen konsultilta, minkä vuoksi rakennustarkastaja irtisanoutui, koska ei voinut virkavastuullaan hyväksyä tapaa, jolla selvitys tehtiin.

Kunnanjohtaja ei näe ulkoistuksissa mitään ongelmaa, päinvastoin.

– On erinomaista, että me voimme käyttää ulkopuolelta ostettuja palveluita. Yksityinen puoli toimii paljon tehokkaammin kuin julkinen sektori. Se on satavarma asia eikä siitä tarvitse edes kiistellä, sanoo Kitkiöjoki.

Kitkiöjoki vakuuttaa, että hankinnat on tehty oikein ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat vain vahvistaneet kunnan viranhaltijoiden osaamista. Elinvoimatyön kilpailutuksia on hoitanut kunnan silloinen suunnittelupäällikkö. Elinvoimatyön konsultin kilpailutuksessa konsultilta edellytettiin kokemusta kunnan- tai kaupunginjohtajan tai hallinto- talous- tai elinkeinojohtajan työstä sekä näyttöä maaseutukunnan talousosaamisesta ja elinvoimatyöstä. Myös Sysmän paikallistuntemus katsottiin eduksi.

Kilpailutuksen vaatimukset sopivat erityisen hyvin Sysmän naapurikunnan entiselle kunnajohtajalle. Kiire hankkeiden kilpailutuksessa kuuluu kunnanjohtajan mielestä asiaan.

– Kehittämistyö on nopeaa työtä. Jos sitä asiaa ei ymmärrä, niin silloin on turha olla kehittämässä. Kun jossain on rahoitusta tarjolla, pitää toimia sukkelasti.

Konsulttiin voi syntyä riippuvuussuhde

Konsulttidemokratiasta kirjoittanut akatemiatutkija Hanna Kuusela pitää huolestuttavana sitä, jos kunta ostaa yhdeltä palvelun tuottajalta toistuvasti palveluja.

– Näyttää kuviolta, jossa kunta on tullut riippuvaiseksi yhdestä konsultista tai toisaalta konsultti on pystynyt hyödyntämään kuntaa toistuvasti.

Kunta voi näin toimia, mutta Kuusela ihmettelee, miksi kunnan ydintoimintaan kuuluvaa elinkeinotyötä ei tehdä omana työnä. Konsultille on syntynyt niin paljon hiljaista tietoa, että hänen olisi helppo jatkaa kunnan hyödyntämistä. Osaaminen valuu kunnan ulkopuolelle. Konsulteilla ei ole myöskään virkavastuuta.

Kuuselan mukaan konsulttitoiminnalle on tyypillistä, että kilpailutus alkaa usein pienellä hankkeella, mutta konsulttityö paisuu vuosien mittaan hanke hankeelta. Kokonaissumma voi olla isompi kuin oli tarkoitus.

Konsultin kalenterissa oli sopivasti tilaa Sysmälle

Kuntavelho oy:n liikevaihdosta suurin osa on tullut Sysmän kunnalta vuosina 2017–2019. Kuntavelhon Juri Niemisen mukaan työ oli muuten samanlaista kuin kuntien elinvoimajohtajalla, mutta virkavastuuta ei ollut. Kun hankkeita alkoi syntyä, Niemisen kalenteri olikin täynnä pelkästään Sysmältä tulleita toimeksiantoja.

Asikkalassa kunnanjohtajanakin toiminut Juri Nieminen kertoo, ettei ollut itse laatimassa tarjouspyyntöjä niiden hankkeiden kilpailutuksista, mihin Kuntavelholla oli mahdollisuus osallistua.

– Siinä on tainnut käydä niin, että olen jättänyt edullisimman tarjouksen. Luulen, että kunnalla ovat painaneet enemmän taloudelliset syyt kuin pakkomielle ostaa minulta.

Kuntavelho oy:n Juri Nieminen kertoo pitäneensä elinvoimahankkeiden valmistelijan ja toteuttajan roolit erillään. Marjo Pirilä haastattelee.

Nieminen on tyytyväinen ainakin Sysmä-rahan tuomaan medianäkyvyyteen, mutta harmittelee sitä, että hanke paisui niin suureksi, ettei se jäänyt elämään. Alunperin ideana oli tuoda Sysmään kuponkieuro, jolla olisi saanut alennusta paikallisista tuotteista, mutta rahoittaja halusi viedä idean pidemmälle ja syntyi ajatus paikallisvaluutasta. Paperinen kuponki muuttui digitaaliseksi rahaksi hankkeen ohjausryhmässä.

– Otimme aivan liian ison palasen liian pienellä budjetilla, sanoo Nieminen.

E-kuntalaisuus on edelleen käytössä. Kuka tahansa voi rekisteröityä esysmä-palveluun, jossa kerrotaan kunnan kuulumisista, palveluista ja yrityksistä. Rekisteröityneitä kuntalaisia on noin vajaat 500.

Kaikki hankkeet eivät onnistuneet, mutta Niemisen mukaan siihen ei kunnassa annettu mahdollisuuttakaan.

– Varmaankaan kaikki mitä elämässä tehdään ei ole ollut sen väärtiä, varsinkaan jälkikäteen katsottuna. Jos on kyse siitä, ettei asioita halutakaan aikaiseksi, olisi parempi olla aloittamatta.

Juri Nieminen ei kuitenkaan ole jättänyt Sysmää. Kunta kilpailutti vuodenvaihteesta alkaen kunnan uimahallin ja sen kahvilan toiminnan. Kilpailutuksen voitti Kuntavelho oy.

– Ihan puhdas sattuma. Uimahallille tarvittiin tekijää ja minulla oli sillä hetkellä tyhjää kalenterissa.

Nieminen hoitaa nyt paperityöt ja käy kerran viikossa uimahallilla sijaistamassa uimavalvojaa. Koronan aikaan sitäkään ei ole tarvinnut tehdä – toiminta jatkuu koronasulun jälkeen täysillä vasta syksyllä.

Kuuntele Sysmän kunnanjohtaja haastattelu kokonaisuudessaan tästä:

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki perustelee, miksi elinvoimatyö kannatti ulkoistaa. Toimittaja on Marjo Pirilä.

Käyttävätkö kunnat verorahoja järkevästi elinvoimatyöhön? Voit keskustella aiheesta 12.6. klo 22.00 saakka.