1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. huumeriippuvuus

Kukaan ei voinut auttaa 35-vuotiasta miestä, joka asuu nyt metsässä – äiti ja isä vievät ruokaa lähestymiskiellosta huolimatta: "Hän on kuitenkin ihminen"

Vanhemmat ovat yhdeksän vuoden ajan toivoneet, että heidän huumekoukussa oleva poikansa pääsee pelastavaan hoitoon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut aluehallintoviraston moitteista huolimatta. Mies asuu nyt teltassa Kouvolassa.

Miehen vanhemmat näyttivät Ylelle hänen luvallaan, missä hän asuu nyt. Vanhemmat olivat edellisenä päivänä siivonneet teltan ympäristöä ja asetelleet pressun uudelleen. Isä avasi kuvanottohetkellä teltan oven. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Metsässä nököttää huolimattoman näköisesti pystytetty teltta. Sen asukasta, 35-vuotiasta miestä ei näy. Hän on lähtenyt terveyskeskukseen hoidattamaan piikityksestä tulehtuneita käsiään.

Teltan ympäristössä lojuu lääkepakkaus, ruiskuneulan paketti ja pillerilevyn palasia. Miehen vanhemmat ovat korjanneet pahimmat jäljet pois muiden metsässä liikkuvien turvallisuuden takia.

Pahassa huumekoukussa oleva mies on ajautunut telttaan Kouvolaan pitkän tapahtumaketjun seurauksena. Hän on ollut käytännössä ilman apua mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa vuodesta 2012.

Silloin miehen isä valitti miehen hoidotta jättämisestä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Päätös tuli vasta vuonna 2014. Oli jo liian myöhäistä.

Yle ei julkaise miehen eikä hänen vanhempiensa nimiä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Jutun päähenkilönä esiintyvä mies on pyytänyt, että hänestä käytettäisiin jutussa nimeä Pepsi.

Pepsi ei itse halunnut antaa haastattelua, mutta on antanut luvan jutuntekoon. Yle on tavannut Pepsin vanhemmat ja keskustellut hänen kanssaan puhelimessa kaksi kertaa. Vanhemmat haluaisivat auttaa lastaan, mutta keinoja ei ole.

Nuori lupaus

Vuonna 1992 otetussa valokuvassa veikeän näköinen poika katsoo kameraan ja hymyilee. Poskilla on pisamat.

Pepsin lapsuus oli vanhempien mukaan tavanomainen.

– Hänellä oli onnellinen lapsuus. Me olimme rakastavat vanhemmat, ja hän oli myös isovanhempiensa kanssa läheinen, isä ja äiti kertovat.

Pepsi oli nuorena lupaava jääkiekkoilija. Hän pokkasi parhaan pelaajan palkintoja ikäluokkansa valiosarjatasolla ja voitti joukkueensa kanssa jopa kansainvälisen turnauksen.

Pepsi vuonna 1998. Hän oli juuri voittanut jääkiekkoharrastuksessaan MVP-palkinnon ja saanut uuden kypärän. Kuvaa on käsitelty anonymiteetin varmistamiseksi. Kuva: Päähenkilön vanhempien kotialbumi

Tänäkin päivänä jääkiekko on hänelle isän mukaan yksi tärkeimmistä asioista. Toinen on äiti.

Yläasteikäisenä Pepsi tahtoi kuitenkin yhtäkkiä lopettaa jääkiekon. Vanhemmat eivät ymmärtäneet poikansa päätöstä, mutta päättivät kunnioittaa sitä.

– Hän oli tunnustetusti hyvin lahjakas ja lupaava, mutta ajattelin silloin, että poika on liian herkkä pelaamaan jääkiekkoa. Peleissä paineet olivat ehkä liian kovat, isä kertoo.

Jääkiekon tilalle tulivat tupakka, päihteet ja uusi epämääräinen kaveripiiri.

Huumekokeilut veivät mukanaan. 20 vuotta myöhemmin Pepsin tie on johtanut telttaan, jossa öiden viettäminen on tällä hetkellä ainoa pysyvämpi vaihtoehto. Huhtikuussa 2021 hän sai häädön kodistaan.

Ikäviä uutisia

Pepsi huomasi lähikaupasta tullessaan, että hänen asuntonsa lukot on vaihdettu. Häädöstä oli ilmoitettu kirjeitse, mutta Pepsi ei ollut halunnut avata ikäviä uutisia sisältävää kirjekuorta.

Poissa silmistä, poissa mielestä.

Häädön jälkeen Pepsi sai pariksi yöksi yösijan poliisin putkasta. Sen jälkeen sosiaali- ja kriisipäivystys järjesti hänelle huoneen muutamaksi yöksi hotellista. Aikuissosiaalityö yritti järjestää Pepsin asioita, mutta häneen ei saatu yhteyttä.

Pepsi vietti öitä kavereidensa luona ja jopa kaverin häkkivarastossa. Lopulta kaverit lakkasivat vastaamasta Pepsin yhteydenottoihin, joten hän jäi ulos puistonpenkille huhtikuiseen yöhön. Hänelle tuli niin kylmä, että hän soitti itselleen ambulanssin ja pääsi hoitoon Pohjois-Kymen sairaalaan hypotermian vuoksi.

Sen jälkeen Pepsi soitti vanhempien mukaan muun muassa itse poliisille päästäkseen putkaan yöksi.

Kriisiapu järjesti Pepsille lääkärintarkastuksen Pohjois-Kymen sairaalaan. Lääkäri kirjoitti hänelle lähetteen psykiatriseen sairaalaan, jossa aloitettiin tarkkailujakso. Sen päätteeksi hänelle olisi voinut tehdä suunnitelman tulevaisuuden hoitoa varten.

Tarkkailujakso kuitenkin päättyi parin päivän päästä. Kylmässä aikaansa viettänyt Pepsi oli saanut keuhkokuumeen, jota oli hoidettava Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Kun hän parantui, hän ei enää halunnut suorittaa tarkkailujaksoa loppuun.

Pepsin mieli on vanhempien mukaan hyvin ailahtelevainen.

Äitienpäiväviikolla Pepsille järjestyi paikka Kouvolan vieroitushoitoyksiköstä. Viikonloppuna hoitoyksikköön tuli ruuhkaa, ja Pepsi joutui vanhempien kertoman mukaan kärhämään toisen asukkaan kanssa, ja molemmat joutuivat lopputuloksena kadulle.

Äiti otti kuvan metsässä yöpyvästä pojastaan. Hän vie pojalleen ruokaa joka päivä. Kuvaa on käsitelty anonymiteetin varmistamiseksi. Kuva: Päähenkilön vanhempien kotialbumi

A-klinikan mukaan kyseisenä viikonloppuna yksikössä ei ole tapahtunut ainakaan uhkaavaa tai väkivaltaista käytöstä.

Vaille yösijaa jäänyt Pepsi sai kaveriltaan lainaksi teltan, jonka he pystyttivät metsään keskustan tuntumaan.

Ensimmäisinä öinä Pepsi ja häntä auttanut kaveri olivat unohtaneet laittaa teltan huipulla olevalle hyttysverkolle sille kuuluvan suojan. Vesi satoi hyttysverkon läpi suoraan sisään.

Ei yösijoja asunnottomille

Asunnon saaminen on Pepsille vaikeaa, koska hän käyttäytyy kotonaan huumeiden vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti ja aggressiivisesti. Hän on vanhempien mukaan rikkonut muun muassa ovia, ikkunan, vessan lavuaarin ja sytyttänyt tahallaan tulipalon, jonka palokunta kävi sammuttamassa.

Luottotiedot ovat menneet, ja velkaa on yli kymmenen tuhatta euroa. Viimeisimmässä asunnossaan hän sai asua vain noin puoli vuotta.

– Pepsi ei edes kykenisi asumaan enää omillaan. Elämäntaidot ovat tällä hetkellä lapsen tasolla. Ei hän näe mitään muuta kuin tämän päivän ja ehkä huomisen, isä kertoo.

Asuntoa ei siis voi hankkia.

Kymsoten aikuisten monialaisten palveluiden palvelupäällikkö Marjo Seuri kertoo, että asunnottomille vaikeasti huumeiden kourissa oleville ei ole Kymenlaaksossa majoitusvaihtoehtoja, jos he aikovat jatkaa päihteiden käyttöä.

Asunnottomillekaan ei ole tällä hetkellä heille tarkoitettua paikkaa, johon voisi hakeutua nukkumaan ja peseytymään. Seurin mukaan näissä tilanteissa on pyritty löytämään yöpymispaikka erilaisista majoitusliikkeistä.

Ongelma on kuitenkin nähty, ja viimeksi keskiviikkona aiheesta ja vaihtoehdoista keskusteltiin Kymsoten ja kuntien yhteistyöpalaverissa. Seurin mukaan kokouksessa tuli selväksi, että kuntien huoli on yhteinen.

Kymsotessa tiedetään, että asunnottomat huumeriippuvaiset asuvat usein esimerkiksi sukulaisten tai kavereiden luona. Seuri on kuullut kevään aikana muistakin telttailijoista.

Opioidit aiheuttavat vahvan addiktion

Pepsin pahin ongelma on opioidiriippuvuus.

Opioidit ovat voimakkaita kipua poistavia aineita. Yksi käytetyistä opioidivalmisteista on Subutex-niminen lääke, jota Pepsi väärinkäyttää ostamalla lääkkeen kadulta.

Opioidit aiheuttavat mielihyvän tunnetta ja poistavat kipua. Myös emotionaalinen kärsimys hälvenee. Se on syy, miksi lääke koukuttaa helposti.

Opioidivalmisteet lamauttavat keskushermoston toimintaa ja voivat suurina määrinä nautittuna lamauttaa hengitystiet, jolloin opioidien vaikutuksen alaisena oleva ei kykene enää hengittämään. Kuolema tapahtuu yleensä henkilön nukkuessa.

Pepsin äiti näyttää kuvaa, jossa Pepsi makaa puoliksi teltan sisällä niin, että jalat ovat teltan ulkopuolella.

– Ajattelin hänet nähdessäni, että nytkö hän on kuollut. Joskus tuntuu, että se olisi meille kaikille parempi vaihtoehto. Me kärsimme ja hän elää helvetissä, äiti sanoo hiljaa.

Opioidit aiheuttavat hankalia vieroitusoireita. Vieroitusoireisiin kuuluu esimerkiksi pakollista tarvetta saada lisää opioidivalmistetta, levottomuutta, kyynelehtimistä, pahoinvointia ja voimakasta nuhaa.

Riippuvaiselle tärkeintä opioidien käytössä saattaa olla enää vieroitusoireiden välttäminen tai lievittäminen. Vieroitusoireet voivat alkaa jo viikon opioidien käyttämisen jälkeen.

Pepsi ostaa tällä hetkellä Subutexin kadulta. Isän mukaan Pepsi piikittää sen laimennettuna suoneen. Lääkettä ei ole tarkoitettu suonensisäisesti otettavaksi, mutta vaikutukset alkavat tällä tavalla nopeammin ja ovat voimakkaampia.

Leirissä oli merkkejä huumeiden käytöstä. Metsäpolun varrelta löytyi injektioneulan pakkaus. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kun Yle otti Pepsiin yhteyttä, hän oli matkalla terveyskeskukseen. Hänen kyynärtaipeensa ovat jo niin arpeutuneet, että hän on alkanut pistää Subutexin kämmenselkiin. Nyt toinen kämmenselkä on niin tulehtunut, että se tarvitsee hoitoa.

Suonensisäisesti otettuihin aineisiin liittyy aina riski vakavista tartuntataudeista, kuten HIV:stä ja C-hepatiitista. THL:n mukaan noin 75 prosentilla ruiskuhuumeita käyttävillä esiintyy veressä C-hepatiitin vasta-aineita.

Huonoissa hygieniaolosuhteissa verenkiertoon voi päästä myös sieni tai bakteeri. Subutexin käytössä suonensisäisesti on myös tulehdusriski.

Huumerikokset ovat Kaakkois-Suomessa valtavassa kasvussa

Huumausainerikollisuus kasvaa Kaakkois-Suomessa nopeammin kuin muualla Suomessa. Tilastoissa rikosten määrä kasvoi vuodesta 2019 lähes 52 prosentilla. Prosentuaalisesti kasvu on suurempaa kuin minkään muun poliisilaitoksen alueella. Poliisin tietoon tullut rikollisuus on kuitenkin vain osa tehdyistä rikoksista.

Lue lisää: Kaakkois-Suomen poliisi iski huumemarkkinoille niin, että rikostilastot ampaisivat uusiin sfääreihin: "On todella osuttu sellaisiin kohteisiin, että se näkyy"

Voimakkaasti addiktoiva lääke kuten Subutex on kuin kultaa huumeita laittomasti myyville, ja Pepsin kaltaiset käyttäjät ovat ihanneasiakkaita. Yhden käyttäjän ongelmat säteilevät kuitenkin kauas.

Pepsin vanhemmat kertovat, että tilanteessa osallisena oleminen on aiheuttanut heille suurta kärsimystä. Vanhemmat ovat miettineet hakevansa itsekin mielenterveysapua.

Pepsin vanhemmat ovat kärsineet vuosia poikansa uhkailusta ja kiristämisestä, joka on toiminut. Tällä hetkellä vanhemmat maksavat poikansa reseptilääkkeet ja antavat hänelle viikoittain rahaa, jotta hän saa hankittua tarvitsemansa aineet.

Pepsin isä toi teltan ylle pressun, jotta vesi ei sataisi telttaan sisään. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Vieroitusoireet aiheuttavat Pepsille voimakkaita raivokohtauksia, jotka voivat olla vaaraksi ympäristölle. Vanhemmat ovat pyrkineet pitämään viikkorahan vakiona, jotta aineiden käyttö ei lisääntyisi.

Pepsi ei tällä hetkellä tiedä, missä hänen vanhempansa asuvat. Pepsillä on vanhempiinsa väkivaltaisuuksien ja uhkailun vuoksi lähestymiskielto.

Vanhemmat kertovat olleensa jo pitkään umpikujassa. Molemmat ovat eläköityneet, mutta joutuneet palaamaan töihin, jotta he pärjäisivät taloudellisesti. Isä on joutunut työskentelemään jopa vakituisesti. Hän on harkinnut muuttoa toiselle paikkakunnalle tilanteen vuoksi.

Vanhemmat ovat pelänneet, että jos Pepsille ei anneta rahaa, hän saattaa ryöstää mummoja kadulla tai tehdä muita rikoksia rahaa saadakseen.

– Sellaiseen Pepsi ei ole tietääksemme syyllistynyt, isä sanoo.

Tosi paikka

Pepsin tilanne paljastui vanhemmille pikavippilaskuista noin 15 vuotta sitten. Silloin Pepsi asui vielä vanhempiensa luona, ja ammattikoulu oli jäänyt kesken.

Oli kesäloma, ja vanhemmat olivat postin saapumisen aikaan kotona. Pepsi ei enää voinut vohkia karhukirjeitään omaan talteensa ennen kuin vanhemmat pääsivät niihin käsiksi.

Pepsi myönsi vanhemmilleen olevansa riippuvainen Subutexista. Syksyllä 2007 hän hakeutui ensimmäisen kerran vieroitushoitoon. Se keskeytyi kolmen viikon jälkeen.

Hoito kuitenkin auttoi hetkeksi niin paljon, että Pepsi pääsi töihin kivimurskaamolle ja aloitti jääkiekkoharrastuksensa uudelleen. Työssä hän jaksoi kaksi viikkoa ja jääkiekkoa kaksi kuukautta.

Vuonna 2008 Pepsi tuhosi vanhempiensa irtaimistoa etsiessään rahaa huumeisiin. Väkivaltainen välikohtaus johti käräjäoikeuteen. Samankaltaisia tapahtumia on paljon.

Korvaushoitokokeilu alkoi seuraavana vuonna, mutta muiden lääkeaineiden käyttö jatkui entiseen tapaan. Toukokuussa 2011 korvaushoito päättyi välikohtaukseen. Pepsi käyttäytyi korvaushoitoklinikalla aggressiivisesti, kun hänelle ei annettu lääkettä huonon kuntonsa vuoksi.

Lopulta marraskuussa 2011 hänelle löydettiin paikka Tosi paikka -nimisestä hoitolaitoksesta Savonlinnassa. Toipuminen katkesi kesällä 2012. Pepsi tahtoi omaan kotikaupunkiinsa hoitoon hyvin sujuneesta laitosjaksosta huolimatta.

Vanhempien kertoman mukaan Kouvolan K-klinikka eli korvaushoitoklinikka ei suostunut aloittamaan Pepsin hoitoa Kouvolassa, koska hän oli ollut aiemmin tehdyn korvaushoidon aikana uhkaava ja aggressiivinen.

Pepsi lähti lopulta Savonlinnasta siinä toivossa, että saisi hoitoa Kouvolasta. Niin ei käynyt.

Kaupunki sai moitteet

Pepsin isän valitus pyöri Etelä-Suomen aluehallintoviraston rattaissa lähes kaksi vuotta.

Kun päätös tuli lopulta vuonna 2014, Pepsiä hoitanut lääkäri, Kouvolan kaupunki ja K-klinikka saivat moitteet asian huonosti hoitamisesta. Pepsin olisi pitänyt saada tarvitsemansa apu.

Yle on nähnyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen.

Vanhemmat ovat yhdeksän vuoden ajan toivoneet poikansa pääsevän kaiken pelastavaan hoitoon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Väkivalta ei saa estää hoitoa

Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Omassa kunnassa on oltava apua tarjolla.

Kymenlaaksossa on asumispalveluita päihdeongelmaisille, mutta niissä on oltava päihteetön. Sosiaalityöntekijä oli järjestänyt Pepsille yöpaikan asumisyksikköön, mutta yhden yön jälkeen hänet ajettiin vanhempien mukaan pois.

Palvelupäällikkö Marjo Seurin mukaan asumisyksiköissäkin asuvien sallitaan hieman retkahtavan, mutta pääosin jokaisen asukkaan tavoitteena on oltava toipuminen. Aggressiivisuutta tai väkivaltaisuutta ei sallita.

– Ihmiselle, joka aiheuttaa paljon häiriötä ja on ympäristölle pelottava, majapaikan järjestäminen on todella haastavaa. Pitäisi olla paikka, jossa on vartijat paikalla. Yhteiskunta tukee, kun ihmisellä on motivaatio laittaa elämänsä kuntoon. Jos sellaiseen ei edes ole halua sitoutua, keinot ovat aika vähissä, Seuri kertoo.

THL:n erikoistutkija Kristiina Kuussaari toteaa, että väkivaltaisuuden tai aggressiivisuuden ei pitäisi vaikuttaa hoidon saantiin millään lailla, ainakaan niin, että asiakas jätetään hoitamatta.

– Työympäristöt pitäisi pyrkiä luomaan sellaiseksi, että väkivallan uhkaa voidaan ennakoida ja väkivaltauhasta huolimatta voidaan hoitaa potilasta tai asiakasta, sanoo Kuussaari.

Kuussaaren mukaan väkivallan uhan vuoksi voidaan joutua ensin keskittymään esimerkiksi akuutissa tilanteessa henkeä uhkaavan sairauden tai tapaturman hoitamiseen. Pysyvämmän ongelman hoitaminen voidaan tehdä sitten, kun paremmassa yhteistyössä onnistuva hoito on mahdollista.

– Potilaan väkivaltaisuus voi johtua monista eri syistä. Niiden selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan tarjota potilaalle apua ja tukea väkivaltaisuuden hallintaan ennen kuin päästään jatkamaan muuta hoitoa, Kuussaari kertoo.

Teltan läheisyydestä löytyi rauhoittavan lääkevalmisteen pakkaus. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

A-klinikka Oy:n palvelujohtaja Antti Weckroth kertoo, että esimerkiksi Kouvolan vieroitushoitoyksikössä laaditaan potilaan saapuessa sopimus, jossa potilas sitoutuu yksikön käytäntöihin. Niitä ovat esimerkiksi päihteettömyys ja väkivallattomuus.

– Jos hoito keskeytyy esimerkiksi väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi, käydään asia läpi keskustellen asiakkaan ja tilanteessa olleiden työntekijöiden sekä hoitoyksikön esimiehen kanssa läpi ennen seuraavan hoitojakson aloitusta, Weckroth kertoo.

Ketään ei Weckrothin mukaan estetä aloittamasta hoitoa uudelleen.

Ratkaisut on tehtävä itse

Pepsi on nähnyt ystävänsä hirttäytymisen ja tullut pahoinpidellyksi ja ryöstetyksi kotonaan. Hän on myös ollut itse väkivaltainen huumeiden vaikutuksen alaisena. Hän sai diagnoosin skitsofreniasta ollessaan Savonlinnassa laitoshoidossa.

Vanhempien mukaan Pepsin keino selvitä valtavasta ahdistuksesta on olla mahdollisimman sekaisin. Pepsi ei ole koskaan puhunut asiasta vanhemmilleen, mutta vanhemmat uskovat, että myös huumeiden käyttäminen ahdistaa häntä valtavasti.

Silti hän ei tahdo hoitoon. Suomessa häntä ei voida pakottaa.

Pepsin isä kertoo, että tahdosta riippumaton hoito tuntuu nyt ainoalta vaihtoehdolta.

Aluehallintoviraston antamassa päätöksessä mainitaan, että Pepsin kohdalla olisi myös tarpeen arvioida päihdehuoltolain mukaisesti mahdollisuutta tahdosta riippumattomaan hoitoon. Asiaa ole vieläkään arvioitu.

Itsemääräämisoikeus säilyy Suomessa myös henkilöllä, joka ei välttämättä ymmärrä, että erityisen rankalta tuntuva hoito on tie pois sairaudesta.

Teltan luona oli tupakantumppeja ja lääketablettilevynpalasia. Vanhemmat ovat siivonneet ruiskut pois turvallisuuden vuoksi. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Uusimmat muutokset vuoden 1986 päihdehuoltolakiin on tehty vuonna 2015 (siirryt toiseen palveluun). Laissa mainitaan mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos henkilöllä on välitön hengenvaara tai hän on saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion.

Toinen syy tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiseen on väkivaltaisuus, joka vaarantaa muiden terveyttä, turvallisuutta ja henkistä kehitystä.

Palvelupäällikkö Marjo Seuri Kymsotesta ei muista oman sosiaaliuransa ajalta yhtäkään päihdetapausta, jossa pakkohoidon lakipykälää olisi hyödynnetty.

– Se on käytännössä kuollut kirjain. Joitakin tapauksia menee mielenterveyslain mukaisesti hoitoon, mutta ihmisillä on todella pitkälle oikeus päättää omasta hoidostaan. Toinen ei voi tehdä ratkaisua hänen puolestaan. Siinä voi vain kannustaa ja motivoida, Kymsoten Marjo Seuri kertoo.

Apua on, jos sitä tahtoo

Kymsoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelupäällikkö Heli Kainulainen kertoo, että päihdelaitoshoidon keskeytyessä muu auttaminen saattaa tulla hetkelliseksi vaikeaksi, jos asiakasta ei esimerkiksi tavoiteta.

Korvaushoitoa toteutetaan silloin, jos asiakkaalla on todennettu opioidiriippuvuus. Jos todentamista ei ole eli diagnoosi puuttuu, korvaushoitoa ei voida aloittaa.

Korvaushoito on kuitenkin vain yksi hoitomuoto. Huumeiden käyttäjiä voidaan auttaa myös muilla avohoidon keinoin sekä laitosvieroitushoidon avulla. Päihdekuntoutujille tarjotaan lisäksi tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tarpeen mukaan. Myös neuvontaa ja keskusteluapua tarjotaan.

Päihdehoito perustuu kuitenkin pitkälti vapaaehtoisuuteen.

– Aina on tapauksia, joissa ihminen ei tahdo hoitoa vaan haluaa jatkaa haitallista elämäntapaansa. Palvelujärjestelmä on valmiina auttamaan myös heitä siinä vaiheessa, kun henkilö on itse siihen valmis. On vain todettava, että väkisin ei voi ihmisiä auttaa, Kainulainen sanoo.

Psykiatriseen sairaalaan suljetulle osastolle voidaan ohjata lääketieteellisin perustein tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos kyse on psykoottisesta ongelmasta.

– Jos kyse on psykoottisista oireista ja esimerkiksi harhoista, puhutaan aika äkkiä psykiatrisesta hoidosta. Tämä asia on kuitenkin aina asiantuntijalle eli lääkärille kuuluva asia.

Kymsoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen ja tarjonnan suhde on Kainulaisen mukaan kuitenkin loppujen lopuksi hyvä. Pepsin tilanteen kaltainen tapaus on harvinaisempi.

Korvaushoitoon pääsy on tällä hetkellä matalan kynnyksen palvelu, jota tarjotaan Kainulaisen mukaan herkästi. Tavat ovat muuttuneet kymmenen vuoden takaisista.

Myös Pepsille on tarjottu talvella korvaushoitoa, mutta hän ei vanhempien mukaan suostunut hoitoon ehtojen tiukkuuden vuoksi. Ehtona oli lääkärin määräämien rauhoittavien lääkkeiden lopettaminen.

Isä kertoo toivovansa, että Pepsi hakeutuisi vielä uudelleen psykiatriseen sairaalaan arviointijaksolle. Se olisi hänen mukaansa ainoa keino saada hänet vielä hoitoon.

Hyvää yötä

Moni eri taho on kehottanut Pepsin vanhempia jättämään poikansa oman onnensa nojaan. Eräs lääkäri oli Pepsin isän mukaan sanonut, että paras ratkaisu olisi muuttaa pois paikkakunnalta. Poliisinkin mielestä paras ratkaisu on vain olla auttamatta.

Tällä hetkellä satojen hyttysten parvi tekee jopa lyhyen metsässä oleilun sietämättömäksi. Aiempina viikkoina piinasi sade, joka sai Pepsin teltan tulvimaan.

Pepsin vanhemmat ovat poliisin kielloista huolimatta käyneet teltalla viemässä Pepsille ruokaa ja auttaneet teltan suojaamisessa ja peitteiden kuivaamisessa. He ovat siivonneet teltan ympäriltä tupakantumppeja ja pistosneuloja, jotta alueelle mahdollisesti sattuvat lapset eivät löytäisi niitä.

Äiti on maksanut pojalleen uimahallimaksun, jotta hän voisi peseytyä.

– Kaikesta huolimatta kyseessä on kuitenkin oma poika ja perheenjäsen. Ja ihminen, äiti sanoo.

Pepsin äiti käy teltalla joka päivä viemässä hänelle evästä. Äiti kertoo, että eräänä iltana Pepsi yritti lähteä äidin perään, jotta pääsisi vanhempiensa luo. Hän kuitenkin luovutti vähän matkaa juostuaan.

Suurimman osan ajasta Pepsi käyttäytyy äidin mukaan hyvin. Kerran äiti peitteli poikansa telttaan ja asetteli isän tuoman pressun huolellisesti teltan ylle.

– Hyvää yötä, äiti sanoi.

Hiljaisesta teltasta kuului:

– Hyvää yötä.

Jutussa on asiantuntijoiden haastattelujen lisäksi käytetty lähteenä A-klinikkasäätiön Päihdelinkki (siirryt toiseen palveluun)-verkkosivustoa.

Lisää aiheesta

Teltassa asuvan Pepsin tarina kertoo todellisuudesta, jolta voi helposti sulkea silmänsä – vaikeasti autettavat jäävät omilleen kaupungeissa ympäri maata

Pepsin tarina sai muutkin vanhemmat kertomaan aikuisista lapsistaan, jotka ovat vaikeassa huumekoukussa – selvitimme, milloin ihmistä voidaan auttaa väkisin

Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 5.6.2021 kello 23 asti.