1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tuulienergia

Tuulivoima sijoitetaan pohjoiseen, vaikka energian tarve on suurin etelässä – "Järjenvastaista", helsinkiläinen Stella Harasek toteaa

821 tuulivoimalaa tuottaa sähköä Suomessa tällä hetkellä, mutta määrä kasvaa. Kaksi kolmasosaa uudesta tuulivoimasta tulee Perämeren alueen maakuntiin. Miksei sähköä tuoteta siellä, missä se myös kulutetaan, ihmettelee tunnettu bloggaaja.

Nämä tuulivoimalat pyörivät Simossa. Lähivuosina rakennettavat voimalat ovat huomattavasti suurempia. Pohjoisessa tuotetun energian siirtäminen etelään vaatii mittavia investointeja sähkönsiirtoon. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Tuulienergian määrän uskotaan vähintään kolminkertaistuvan tällä vuosikymmenellä. Tämä saavutetaan ehkä jo muutamassa vuodessa, koska jo nyt on suunnitteilla yli kahdeksan kertaa nykyistä voimalamäärää suurempi määrä uusia tuulivoimaloita.

Vaikka kaikki hankkeet eivät toteudukaan, kantaverkkoyhtiö Fingridissä uskotaan, että tuulivoimaa tullaan rakentamaan niin paljon, että Suomesta tulee jopa sähköä vievä maa.

– Jo muutaman vuoden kuluttua Suomi voi olla vuositasolla omavarainen, toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennakoi.

Se olisi iso käänne, sillä Suomeen on tuotu sähköä 1970-luvun alusta asti. Viime vuonna neljännes kulutuksesta katettiin tuontisähköllä.

Ruusunen laskee, että tuulivoimaa on tulossa Fingridin verkkoon lähivuosina 1500 MW vuodessa. Sama määrä, jonka Olkiluoto 3 tuottaa käynnistyttyään.

– Se on ihan valtava määrä, Ruusunen sanoo.

Pohjoinen tuottaa, etelä kuluttaa

Tuulivoimayhtiöt ovat erityisen kiinnostuneita Perämeren tuulisesta rannikkoalueesta. Suomen Tuulivoimayhdistyksen tietojen mukaan parhaillaan suunnitteilla olevista tuulivoimapuistoista kaksi kolmasosaa sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle ja Lappiin.

Myös pohjoisen korkeat paikat kiinnostavat tuulivoimayhtiöitä.

Suunnitteluvaiheessa olevasta tuulivoimasta Varsinais-Suomeen on tulossa yksi prosentti, Uudellemaalle kaksi prosenttia ja Itä-Suomeen alueelle noin prosentin verran. Etelä- ja Itä-Suomeen rakentamista vaikeuttaa muun muassa se, että voimalat voivat häiritä puolustusvoimien laitteita.

Myöskään Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle tuulivoimaa ei ole tulossa suuremmassa mittakaavassa. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että merituulivoiman kannattavuudessa on vielä suuria epävarmuuksia.

Sähköstä kulutetaan 80 prosenttia Kokkolan alapuolella, ja siellä on poistettu paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa lauhdetuotantokapasiteettia. Etelä on Fingridin visioissa vuonna 2030 edelleen sähköntuotannon alijäämäaluetta, ja pohjoisessa ylijäämä kasvaisi edelleen.

"Etelän vastustusta pelätään"

– Hyvin vahvasti näyttää siltä, että pohjoisesta tulee etelän sähköntuotantoalue, sanoo Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikula.

Kansalaisyhdistys suhtautuu kriittisesti tuulivoimaan. Se on vastapooli Suomen Tuulivoimayhdistykselle, joka on tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö.

Helsinkiläinen bloggaaja ja valokuvaaja Stella Harasek lukeutuu Tornionlaakson suunniteltujen hankkeiden vastustajiin. Hän asuu puolisonsa kanssa kolmanneksen vuodesta Ylitorniolla, jossa hänellä on sukujuuria.

– Kauhistuttaa suunta, johon Lappi on näiden hankkeiden osalta menossa.

Harasekilla on tyly kuva siitä, miksi tuulivoiman rakentaminen on hyvin keskittynyttä.

– Vahvemman oikeudella viedään energiantuotanto sinne, missä on vähemmän asukkaita ja vastustuksella vähemmän valtaa. Helsingin edustalle mereen tai ylipäänsä etelän suurten kaupunkien läheisyyteen eivät tuulivoimayhtiöt halua kovan vastustuksen pelossa rakentaa.

Nikula uskoo, että etelässä voimaloita vastustetaan kovasti erityisesti maisema-arvojen vuoksi.

– Ihmiset huomaavat, että herranjestas, onko ne tosiaan noin suuria.

Harasek uskoo, että ihmisillä on hyvin vanhentunut kuva tuulivoimasta.

– Nythän ei olla rakentamassa mitään pientuulivoimaa. Nyt puhutaan teollisuusluokan voimaloista.

– Pidän uusiutuvaa energiantuotantoa tärkeänä, mutta voimaloiden sijaintia ja todellisia kustannuksia on mietittävä nykyistä huomattavasti tarkemmin, Stella Harasek sanoo. Kuva: Jarno Jussila

Suurempaa ja enemmän

Tuulivoima-alan päätöksiin vaikuttaa se, että uusille tuulivoimaloille maksettava tuki loppui muutama vuosi sitten.

– Hankkeet on saatava taloudellisesti kannattavaksi, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Markkinaehtoisuus muutti alan luonnetta. Usein sanotaan, että tekniikan kehittyminen on tehnyt siitä kannattavaa, mutta käytännössä se tarkoittaa lähinnä voimaloiden koon kasvamista.

Myös korkeilla paikoilla kannattavuus on hyvä. Tornionlaakson vaaroille rakentamalla saadaan maaston ansiosta lisäkorkeutta enimmillään jopa sata metriä. Pohjoisessa on myös tilaa, ja esimerkiksi Tornion pohjoispäähän on suunnitteilla kaksi tuulivoimapuistoa vierekkäin.

Karhakkamaan ja Martimon hankealue ovat yhteensä noin 200 neliökilometriä eli lähes Helsingin kokoinen alue. Suomessa on 50 pinta-altaan pienempää kuntaa. Alueelle tullee toista sataa voimalaan, joiden lapa yltää 300 metriin. Martimon kaavasuunnittelussa varaudutaan jopa 350 metriin.

Voimaloiden lukumäärän lisääminen laskee voimaloiden yksikköhintaa. Suunnitteluvaiheessa on tuulivoimapuistoja, joissa on 50–70 voimalaa. Lukumäärä on kasvanut nopeasti. Vuosina 2010–2015 rakennettiin vielä muutaman voimalan kokonaisuuksia, ja suurin oli 22 voimalan puisto.

Kaukosähköstä jopa puolen miljardin lasku

Fingrid varautuu mittavaan sähkönsiirtoon pohjoisesta etelään. Yhtiön suunnitelmissa se on tulevaisuuden megatrendi.

– Sähköstä tulee olemaan etelässä suuri tarve. Siirtokapasiteetti pohjoisesta etelään pitää nopeasti kaksinkertaistaa tai jopa enemmän, Ruusunen sanoo.

Uusien voimalinjojen hintalappu voi olla jopa puoli miljardia euroa.

– Yhteyksiä tarvitaan, koska tuulivoima ja mahdollinen Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoella sijoittuvat sähköjärjestelmän pohjoisosaan.

Suomen Tuulivoimayhdistyksestä kerrotaan, että tuulivoima ei oikeastaan merkittävästi eroa muusta sähköntuotannosta sen osalta, että merkittävä osa tuotannosta tapahtuu muualla kuin kulutuspaikalla.

– Samoinhan on esimerkiksi ruuantuotannossa. Olisi toki mukavaa tuottaa tuulisähköä lähellä suuria kulutuspisteitä, mutta tällä hetkellä se on luvituksellisesti haastavaa, sanoo yhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.

Vesivoiman mallia toistetaan

Sotien jälkeen Kemijoki valjastettiin valtakunnan sähköntarpeisiin. Voimalaitosrakentaminen muutti Kemijokea pysyvästi. Historioitsija Teemu Keskisarja kutsuu sitä Suomen hulluimmaksi ympäristörikokseksi (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Stella Harasek pelkää, että tuulivoima tulee toistamaan vesivoimahistoriaa.

– Paikallisten hädällä ei tunnu olevan mitää painoarvoa, kun raha edellä painetaan eteenpäin, hän toteaa.

Kalevi Nikulan mielestä tuulivoimarakentamisessa vaikutukset ovat maantieteellisesti vielä laajemmat kuin vesivoimarakentamisessa.

Myös siirtoyhteyksien rakentaminen muovaa luontoa. Pohjoisesta etelään menevien yhteyksien lisäksi tarvitaan myös paikallisia linjoja. Tornionlaaksosta rakennetaan 50 kilometriä pitkä linja Kemijokivarteen, Petäjäskosken vesivoimalan yhteydessä olevalle sähköasemalle.

– Tuntuu järjenvastaiselta keskittää energiantuotanto pohjoiseen, josta se siirretään kalliilla Etelä-Suomeen. Eikö sähkö pitäisi tuottaa lähellä käyttäjäänsä, Harasek kysyy.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 8.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

Tuulivoimasta on tullut vaivihkaa rahasampo riutuville kunnille – voimalat tuottavat niin paljon rahaa, että Suomeen syntyy kohta "veroparatiiseja"

Suomalaisyhtiö ajaa jättimäistä tuulipuistohanketta tunturierämaahan Pohjois-Norjassa – Aslak Holmberg: "Se olisi maitten riisto"

Suomalaiset päärahoittavat Ruotsiin 180 kilometriä uutta voimalinjaa – Fingridin mukaan investointi muuttuu koko ajan kannattavammaksi

Uusi voimalinja pilkkoo sukutilan lopullisesti – maanomistaja: "Ei ole sellaista rahaa, joka tämän menetyksen korvaisi"