1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Onko sähköauton hiilijalanjälki suurempi kuin polttomoottoriauton? Lue faktantarkistajien vastaukset viiteen pienpuolueiden väitteeseen

Teimme faktantarkistusta Ylen Pienpuoluetentissä esitetyille väitteille niin ilmastonmuutoksesta, sähköautojen hiilijalanjäljestä kuin oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Voit testata jutussa itse, osaatko arvioida väitteiden totuusarvoa oikein.

Pienpuoluetentin faktantarkistus
Pienpuoluetentin faktantarkistus

Mikä on auringon vaikutus ilmastonmuutokseen? Onko sähköauton hiilijalanjälki suurempi kuin polttomoottoriauton?

Ylen pienpuolueiden puheenjohtajille järjestetyssä tentissä esitettiin useita värikkäitä väitteitä, joille teimme faktantarkistusta.

Tenttiin osallistuivat kaikki puoluerekisteriin kuuluvat, eduskunnan ulkopuoliset puolueet, jotka ovat asettaneet ehdokkaita kuntavaaleissa. Mukana olivat kymmenen puolueen edustajat.

Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.

Voit arvioida ennen tarkistuksen lopputulosta lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.

Aikaisemmin julkaistuissa faktantarkistusjutuissamme olemme arvioineet yleisön vinkeistä tulleita väitteitä ja eduskuntapuolueiden puheenjohtajien väitteitä Ylen vaalitenteissä.

Väite: “Tämä koko hiilidioksidi, tämä valhe, tämä ilmastonmuutosteoria, niin se on hyvin valheellisella pohjalla. Siinä ei oteta oikeastaan ollenkaan huomioon auringon lämpösäteilyn normaaleja vaikutuksia meidän ilmastomme lämpenemiseen.”

Kristallipuolueen vt. puheenjohtaja Juho Lyytikäinen

Perustelu: Ilmastoalan aktiivitutkijoista lähes kaikki ovat jo vuosia olleet yksimielisiä (siirryt toiseen palveluun) sekä ilmastonmuutoksesta että ihmisestä muutoksen päätekijänä.

Auringon säteilyn vaihtelusta on tietoa 1800-luvun lopulta saakka, ja viimeisen 50 vuoden ajan auringon keskimääräinen lämpösäteily on vähentynyt. Vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan auringon vaikutus ilmaston lämpenemiseen on ollut 1950-luvulta korkeintaan asteen kymmenesosa, ja 1980-luvulta alkaen mitätön.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (siirryt toiseen palveluun) ja Ilmatieteen laitoksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ihmistoiminnan aiheuttama positiivinen säteilypakote eli ilmastoa lämmittävä vaikutus on 1,6 W/m2 ja Auringon 0,12 W/m2.

Väite on epätosi. Auringon säteily otetaan huomioon ilmastonmuutoksen arvioinnissa, mutta sen vaikutukset on havaittu vähäisiksi. Väite on siis epätosi.

Väite: “Oppivelvollisuuden pidentämisessä ei ole edes laskettu, mitkä ne todelliset kustannukset kunnille tulevat olemaan, ja niitä ei ole resurssoitu siihen uudistukseen.”

Sinisten varapuheenjohtaja Tiina Ahava

Perustelu: Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Piritta Sirvio toteaa, että väite ei pidä paikkaansa. Laskelmat kaikista kustannuksista sisältyvät hallituksen esitykseen oppivelvollisuuden laajentamisesta.

Oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen asti ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Uudistus tulee voimaan vaiheittain syksystä 2021 alkaen ikäluokka kerrallaan. Kustannukset korvataan 100 prosenttisesti valtionosuudella kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille.

Vuonna 2021 oppivelvollisuuden laajentamiseen on hallitus on varannut 22 miljoonaa euroa ja vuoteen 2024 mennessä taso nousee 129 miljoonaan euroon. Määrärahoilla katetaan muun muassa oppimateriaalien ja työvälineiden muuttuminen perheille maksuttomiksi sekä koulumatkatuen laajentaminen.

Kuntaliitto on pitänyt uudistuksen kustannuksia alimitoitettuina (siirryt toiseen palveluun). Liiton laskelmien mukaan ero hallituksen esityksen laskelmiin on noin 20 miljoonaa euroa.

Väite: “Me teemme sellaisia ratkaisuja, jotka elinkaariajattelulla ovat täysin kestämättömiä. Vaikkapa sähköautot, todellisuudessa sen hiilijalanjälki on paljon suurempi kuin mitä polttomoottoreilla.”

Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen

Perustelu: Sähköautojen suurempaa hiilijalanjälkeä koskevien väitteiden taustalla on yleensä saksalainen taloustieteilijä Hans-Werner Sinn, jonka vuonna 2019 yhdessä kahden muun tutkijan kanssa julkaisema sähkö- ja dieselautojen vertailu (siirryt toiseen palveluun) sai laajasti kansainvälistä julkisuutta.

Heidän tuloksensa on sittemmin ammuttu alas (siirryt toiseen palveluun), muun muassa siksi, että ne perustuivat vanhentuneisiin ja epätarkkoihin tietoihin.

Esimerkiksi viime vuoden keväällä julkistetun kolmen yliopiston yhteistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sähköautolla on polttomoottoriautoa pienempi hiilijalanjälki 95 prosentissa maailmaa. Suuremmaksi hiilijalanjälki voi kasvaa siellä, missä sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Autoalan Tiedotuskeskuksen erittelemien (siirryt toiseen palveluun)elinkaaripäästöjen mukaan sähköauton valmistamisella on polttomoottoriautoa suurempi hiilijalanjälki, mutta käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat niin paljon pienemmät, että myös elinkaaripäästöt jäävät alemmaksi.

Väite on epätosi.

Väite: ”Haluaisin myös nostaa yhden euron kampanjan tästä eli siitä että mielenterveyspalveluihin sijoitettu yhden euro tuottaa viisi takaisin.”

Piraattipuolueen puheenjohtaja Riikka Nieminen

Perustelu: MIELI eli Suomen Mielenterveys ry on tuonut esille omassa aineistossaan esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla, että: ”yksi mielenterveyden edistämistyöhön investoitu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti.”

Yhdistyksen käyttämä luku on peräisin EU-raportista, jonka on kirjoittanut David McDaid. Raportti on nimeltään Making the long-term economics case for investing in mental health to contribute to sustainability. (siirryt toiseen palveluun) Raportin mukaan on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että mielenterveystyöhön käytetyt sijoitukset tulevat viisinkertaisena takaisin.

MIELI ry:n kehitysjohtajan Kristian Wahlbeckin mukaan myös Ruotsissa on tehty tutkimus, joka osoittaa, että on olemassa kustannustehokkaita toimenpiteitä edistää mielenterveyttä.

Nämä tutkimukset koskevat kuitenkin mielenterveystyötä, eivätkä mielenterveyspalveluita. Mielenterveystyö on käsitteenä laaja: se sisältää myös esimerkiksi kouluissa ja työelämässä tehtävän työn mielenterveyden edistämiseksi. Tällainen työ voi olla esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyä, kriisiapua ja itsemurhien ehkäisyyn suuntaavaa työtä. Mielenterveyspalveluita järjestävät puolestaan kunnat ja erikoissairaanhoito.

Jos puhutaan pelkästään mielenterveyspalvelusta, asia on Wahlbeckin mukaan monimutkaisempi. Näin ollen väite saa arviokseen siltä väliltä.

Väite: ”Jos tienaa vähän, niin tulovero on kaksi prosenttia. Ei siitä menee kuntaverokaan sitten.”

Eläinoikeuspuolueen puheenjohtaja Tatu Chantch

Kahden prosentin verotuksella saatetaan viitata niin sanottuun minipidätykseen. Verohallinnolle maksetaan 2,04 prosenttia palkkatulosta sairaanhoito- ja päivärahamaksuja, jos tulot ovat vähintään 14 766 euroa vuodessa. Kyse ei ole siis varsinaisesti tuloverosta, vaan sosiaalivakuutusmaksuista. Pienimmistä tuloista ei makseta tuloveroa lainkaan.

Verohallinnon mukaan noin 7510 euron palkkatuloista vuodessa ei mene kunnallisveroa lainkaan. Pienillä vuosituloilla ei siis makseta kuntaveroa.

Yli 7510 euron palkkatulosta vuodessa kunnallisveroa aletaan maksaa. Silloin kuvioihin tulee mukaan kuitenkin valtionverosta tehtävä työtulovähennys, joka poistaa verohallinnon mukaan lasketun kunnallisveron aina noin 17 930 euron palkkatuloon saakka.

Väite saa arviokseen siltä väliltä.

Lisää kuntavaaleista:

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)

Kuntavaalien seuranta-artikkeli

Puoluepuntari