1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsätalous

Tutkimus: Hiilinieluvaatimus saattaa pysäyttää metsäalan kasvun 2025 – uusia työpaikkoja ei alalle enää syntyisi

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm on laskenut kolme metsäskenaariota. Nykymallissa hakkuut nousevat ensin uuteen ennätykseen mutta vuosi 2025 voi olla käänne, jolloin kasvu tyssää. Muut vaihtoehdot ovat hakkuiden kasvattaminen tai näivettyminen.

Metsätalous
UPM Kaukaan sahan työntekijöitä kääntelemässä lautoja linjastolle.
Metsäalat työllistävät kaikkiaan 63 000 työntekijää. UPM Kaukaan sahan linjastolla työskenneltiin lokakuussa 2019.Mikko Savolainen / Yle

Taloustutkimus on laskenut metsien eri hakkuumäärille talousvaikutuksia. Laskelman voi tulkita hinnaksi, jonka hiilinielujen ylläpitäminen maksaa.

Arvion mukaan nykyinen hiilinielut huomioiva metsien hakkuumäärä tuottaa kansantaloudelle yli yhdeksän miljardin euron tulot vuosittain vuoteen 2030 asti. Oletuksena on, etteivät hakkuut vuoden 2025 jälkeen juuri kasva. Tulovirtaa tulee yhä hyvin, mutta kasvu lakkaa eikä uusia metsäalojen työpaikkoja synny.

Suurempi hakkuumäärä taas nostaisi vuosittaisia tuloja tuntuvasti ja toisi 16 000 työpaikkaa.

Muun muassa metsäalalla toimivien yrittäjien tilaamassa tutkimuksessa verrataan kolmea eri skenaariota hakkuumäärien mukaan.

– Kansallisessa metsäohjelmassa on arvio, että Suomessa voitaisiin hakata lisää, ilman että metsän kasvu vaarantuisi. Metsät tuovat työtä ja toimeentuloa erittäin paljon, puhutaan isoista rahoista valtion budjetinkin näkökulmasta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.

Hän korostaa, että metsäalan 16 000 työpaikkaa olisi paljon, koska uusien työpaikkojen löytäminen on hankalaa.

Toisaalta myös hiilinielujen pieneneminen voi tulla kalliiksi. Silloin Suomi joutuisi tekemään päästövähennyksiä muualla tai ostamaan päästöoikeuksia, joiden hinta on kovassa nousussa.

Keskustelu hiilinieluista kiihtyy, sillä EU:n komissio linjaa kesällä hiilinielusääntelyä uusiksi, jotta kiristyneet ilmastotavoitteet saavutetaan jäsenmaissa. Edellistä hiilinieluja koskevaa LULUCF-asetusta on sovellettu vasta muutamia kuukausia.

tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo, että jos Suomeen halutaan lisää työpaikkoja ja tuloja, niin hakkuita voitaisiin kasvattaa ilman, että metsien kasvu vaarantuisi.Berislav Jurišić / Yle

Arviossa hakkuut nousevat nykymallilla uuteen ennätykseen

Nykyistä mallia, johon Suomi on sitoutunut, nimitetään laskelmassa hiilinieluskenaarioksi. Kansallisen metsäohjelman mukainen malli huomioi hiilinielut ja puun käyttö on kestävää. Vuotuinen hakkuumäärä olisi noin 80 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2025, mutta ei arvion mukaan juuri kasvaisi vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2019 hakattiin 68 miljoonaa kuutiometriä mukaan lukien tukki- ja kuitupuu sekä energiapuu. Tästä puun käyttö siis kasvaisi aluksi selvästi. Viime vuoden lopulta asti puun kysyntä on jo lisääntynyt tuntuvasti.

Jatkossa puun kysyntää lisää esimerkiksi Metsä Groupin Kemiin valmistuva sellutehdas, johon aiotaan myös tuoda puuta.

Huipussaan hakkuut olivat kolme vuotta sitten, 78 miljoonaa kuutiometriä.

Hakkuiden määrät eri skenaarioissa (miljoonaa kuutiometriä)

Vuosi

2025

2030

Kasvu

84

92

Hiilinielu

80

80

Näivettyminen

64

58

Hiilinieluskenaario lupaa metsäalalle kasvua vuoteen 2025 asti, mutta sen jälkeen hiilinieluvaatimus vaikuttaa niin, että alan kasvu saattaa pysähtyä.

Toinen malli on kasvuskenaario, jossa hakkuumäärä kasvaisi yli 90 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2030.

Metsätalouteen menisi tässä mallissa kaikki puuston lisäkasvu, mutta metsävarantoa ei kuitenkaan syötäisi.

Kolmas tie on näivettymisskenaario. Siinä vuotuinen hakkuumäärä laskisi vuonna 2030 vuoden 2010 tasolle.

Ala alkaa laskelman mukaan näivettyä, jos EU tai omat poliittiset päätökset rajoittavat hakkuita, metsäteollisuuden kilpailukyky huononee ja tuotteiden kysyntä heikkenee.

Taloustutkimuksen arvion mukaan nykyinen hiilinielut huomioiva metsien hakkuumäärä tuottaa kansantaloudelle yli yhdeksän miljardin euron tulot vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Mukaan on laskettu puun myyntitulot, metsäsektorin palkat sekä julkisen talouden saamat verot ja muut tulot.

Kasvuskenaariossa yhteenlasketut tuotot ovat arvion mukaan liki kaksi miljardia euroa suuremmat. Vastaavasti näivettymisskenaario vähentäisi tuloja saman verran vuosittain.

Työpaikkoja ei syntyisi metsäalalle enää 2025 jälkeen

Metsätalous, puunkorjuu ja metsäteollisuus työllistävät noin 63 000 ihmistä. Hiilinieluskenaariossa työntekijöiden määrä voisi kasvaa 3 000 henkilöllä lähivuosina, mutta sen jälkeen työpaikkoja ei alalle synny.

– Vuoden 2025 jälkeen on auki, mitä kansallisessa metsäohjelmassa tulee tapahtumaan. Me ajattelemme tässä skenaariossa, että metsähakkuut eivät kasvaisi vuoteen 2030 asti. Silloin työpaikat eivät lisääntyisi jatkossa, ei myöskään tulisi lisää tuloja metsäsektorilta, Holm sanoo.

Holm on entinen Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja.

Sen sijaan kasvuskenaariossa työpaikkoja syntyisi metsäalalle yli 16 000 vuoteen 2030 mennessä. Näivettymisskenaario puolestaan veisi saman verran työpaikkoja.

Holmin laskelmissa työllisyyteen ei vaikuta se, että metsäteollisuuden eri alat ovat elinkaarena eri vaiheissa: paperiteollisuus hiipuu kun taas esimerkiksi kartongin ja biotuotteiden kysyntä kasvaa.

– Aina kun metsää käytetään teollisuuteen tai energiapuuhun, syntyy työpaikkoja.

Puun tuonti on viime vuosina kasvanut. Taloustutkimus arvioi tukki- ja kuitupuun tuonnin lisääntyvän viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä, minkä jälkeen tuonti yhä kiihtyy. Energiapuun tuonnin arvioidaan lisääntyvän huimaa vauhtia, jopa 235 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Muualla hakatut puut pienentävät muiden hiilinieluja.

Tilastolähteinä on käytetty Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen tilastoja, laskelmat ja arviot ovat Taloustutkimuksen.

Hiilinielun pienentyminen maksetaan päästöoikeuksina

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikön Sampo Soimakallion mukaan on selvää, että mitä enemmän puuta hakataan, sitä enemmän saadaan toimeliaisuutta, josta syntyy taloudellista arvoa ja työllisyyttä metsäsektorille.

Kolikon kääntöpuolella on se, että mitä enemmän hakataan, sitä pienemmiksi jäävät hiilinielut.

– Jos puhutaan hakkuuskenaarioista, joissa on kymmenien miljoonien kuutiometrien erot hakkuumäärissä, se myös väistämättä tarkoittaa sitä, että on myös kymmenien miljoonien hiilidioksiditonnien ero hiilinielussa.

ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, SYKE
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio korostaa, että mitä enemmän puuta hakataan, sitä pienemmiksi jäävät hiilinielut. Silläkin on hinta.Berislav Jurišić / Yle

Tämän jälkeen voidaan kysyä, mikä on menetetyn hiilinielun taloudellinen arvo.

– Kansallisen hiilineutraaliustavoitteen näkökulmasta pienempi hiilinielu tarkoittaa sitä, että sitten pitää tehdä lisää päästövähennyksiä muilla sektoreilla. Lisäksi EU:sta tulee meille hiilinieluvelvoitteita.

Jos päästövähennyksiä ei saada tehtyä muualta, on ostettava päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien hinnat ovat kivunneet ylöspäin yli 40 euroon.

– Osviittaa voidaan hakea esimerkiksi nykyisistä tai tulevista päästöoikeuksien hinnoista. Jos päästöoikeus maksaisi 50–100 euroa per hiilidioksiditonni, ja on vaikkapa 20 miljoonaa tonnia pienempi nielu, niin silloin puhutaan jo miljardin euron suuruusluokasta.

Huomioon täytyy ottaa myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jolle on vaikea määritellä taloudellista arvoa.

Etenkin ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet jo niitäkin hakkuumääriä, jotka hipovat 80 miljoonaa kuutiota.

– Puun tuotannollisen kestävyyden se täyttää eli voidaan hakata, ilman että puustopääomat lähtevät pienenemään. Hiilinielujen näkökulmasta se on kuitenkin skenaario, joka tuottaa pienemmät hiilinielut kuin alhaisemmat hakkuutasot.

Vihreiltä työpaikoilta puuttuu ennuste

Holm korostaa, että on poliitikkojen arvovalinta, miten paljon arvotetaan rahaa ja kuinka paljon hiilinieluja.

– Kyllähän me voidaan ajatella, että jätetään nämä taloudelliset asiat vähemmälle huomiolle, mutta silloin tulot kyllä pienenevät ja on vaikea löytää esimerkiksi työllisyystoimia, josta saadaan 16 000 työpaikkaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana.

Perinteisiä aloja on tarkoitus korvata uusilla vihreän teknologian aloilla. Niin sanotun vihreän siirtymän pitäisi tuoda uusia työpaikkoja.

– Voi toivoa, niin minäkin toivon, mutta pitäisi olla konkreettisempaa. Pitäisi olla uskottava skenaario, mistä työpaikkoja tulee lisää.

Soimakallion mukaan asian todentaminen kansantalouden malleilla on hankalaa, koska syntyvien uusien toimialojen, tuotteiden ja toimintojen volyymia on vaikea arvioida.

– Johtopäätös on senkaltainen, että aina kun vähennämme päästöjä, sillä on lyhyellä aikajänteellä kansantaloutta heikentävä vaikutus. Mutta ne vaikutukset eivät välttämättä ole kauhean suuria juuri tämän vihreän siirtymän tuomien uusien työpaikkojen myötä.

Tutkimuksen metsäskenaarioista ovat tilanneet Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus, Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan Yrittäjät ja Teollisuusliitto.