1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asunnottomuus

Teltassa asuvan Pepsin tarina kertoo todellisuudesta, jolta voi helposti sulkea silmänsä – vaikeasti autettavat jäävät omilleen kaupungeissa ympäri maata

Eduskunnan oikeusasiamies ei ole vakuuttunut siitä, että Suomen kaupungeissa olisi tarjolla sopivaa yösijaa myös niille, joiden ongelmat ovat asunnon puuttumista suurempia. Kymenlaaksossa asunnottomuuteen on yritetty vaikuttaa jo kauan, mutta vasta nyt asiaan on suunnitteilla muutos.

Tämä on Pepsin nykyinen koti. Vaikeasti huumeriippuvaiselle miehelle ei löydy paikkaa, minne mennä. Yksi syistä on sopivien päihdepalvelujen puuttuminen. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaaksossa halutaan selvittää mahdollisuus hätämajoituksen järjestämiseen päihdeongelmista kärsiville asunnottomille.

Yle julkaisi perjantaina kouvolalaisesta kodittomasta miehestä kertovan jutun. Pepsi-nimellä esiintyvä 35-vuotias mies on ollut huhtikuusta asti koditon. Mies asuu tällä hetkellä metsässä teltassa.

Lue lisää: Kukaan ei voinut auttaa 35-vuotiasta miestä, joka asuu nyt metsässä – äiti ja isä vievät ruokaa lähestymiskiellosta huolimatta: "Hän on kuitenkin ihminen"

Ratkaisua Pepsin tilanteeseen ei tänä päivänä löydy. Kymenlaaksossa ei ole paikkaa, johon asunnottomat voisivat mennä yöpymään ja peseytymään. Majoitusta ei ole myöskään huumausaineriippuvaisille, jotka eivät kykene lopettamaan tai eivät tahdo lopettaa päihteiden käyttöä.

Kymsoten yhtymävaltuuston jäsenet Antti Hyyryläinen (vas.) ja Miia Witting (kok.) aikovat kolmen muun valtuutetun kanssa esittää ensi viikon perjantaina Kymsoten hallitukselle, että mahdollisuutta hätämajoitukseen esimerkiksi katkohoitolaitosten yhteyteen selvitettäisiin. Kymsote selvittää jo nyt parhaillaan, millaisia pysyvämpiä ratkaisuja ongelmaan voisi löytää, mutta Hyyryläinen ja Witting toivovat mahdollisimman kiireellistä toimintaa.

Kouvolassa kaupungin laidalla pystytetyssä teltassa yöpyvän Pepsin kohtalon jakavat myös tuhannet muut asunnottomat eri puolilla Suomea.

Asunnottomuuden sivuuttaminen rikkoo perustuslakia

Vailla vakinaista asuntoa ry:n mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 4 341 asunnotonta. Yli 700 henkilöä on kokonaan vailla varmaa paikkaa, jonne mennä. He elävät ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa. Usein asunnottomuus on tavallisessa arjessa hyvin näkymätöntä.

Asunnottomuus on ongelma, jonka sivuuttaminen rikkoo perustuslakia (poistut Ylen palvelusta) (siirryt toiseen palveluun). Lain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon.

Myös eriarvoisuus korostuu tilanteissa, joissa päihderiippuvaisille ei ole tarjota yösijaa. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kriisiapu voi järjestää hätämajoitusta hotellista tai muusta majoitusliikkeestä esimerkiksi silloin, kun kotiin ei voi painavasta syystä mennä. Myös esimerkiksi tulipalon sattuessa kriisiapu voi järjestää kodittomaksi jääneelle perheelle majoituksen.

Majoitusta on hankalampaa järjestää opioidiriippuvaiselle henkilölle, jonka tilanne on niin huono, ettei hän kykene päättämään omasta hoidostaan niin, että tavoitteena olisi parantuminen lääkärin diagnosoimasta riippuvuussairaudesta. Lakipykäliä seuraten hätämajoitus on kuitenkin asia, joka tulee eriarvoisuuden poistamiseksi järjestää.

Koronavuosi on pahentanut ongelmia

Koronavuoden myötä palveluiden tarve on kasvanut koko maassa. Koronaviruspandemian aikana asunnottomat ovat haavoittuvassa asemassa ja suuremmassa riskissä sairastua.

Eduskunnan oikeusasiamies teki selvityspyynnön (siirryt toiseen palveluun) Helsingille, Jyväskylälle, Lahdelle, Kuopiolle ja Oululle kaupunkien reagoinnista asunnottomien tilanteeseen koronapandemian aikana.

Kaupunkeja pyydettiin vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisiin toimenpiteisiin asunnottomuuden vähentämiseksi on ryhdytty pandemian aikana ja miten on varmistettu, että vaikeasti autettavat henkilöt saavat tarpeen mukaiset asumispalvelut ja tarvitsemansa palvelut. Kaupungeilta kysyttiin myös koronavirustartunnan saaneen asunnottoman sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

Esimerkiksi Helsingissä ja Jyväskylässä toiminta asunnottomien hyväksi on ollut jo ennen koronaa pienempiä kaupunkeja aktiivisempaa.

Helsingissä asunnottomia on eniten, joten palveluita on enemmän hätämajoitusta myöten. Esimerkiksi Lahdessa ja Kuopiossa ei ole selvityksen mukaan pyritty erityisesti koronan aikana varmistamaan sitä, että esimerkiksi vuokra-asuntoihin soveltumattomat saisivat katon päänsä päälle. Jyväskylässä on päiväkeskus, joissa asunnottomat voivat oleilla, Oulussa on keskuksessa voi myös yöpyä.

Vaikeasti autettavat henkilöt näyttävät jäävän oikeusasiamiehen mukaan vaille apua myös muissa kaupungeissa kuin Kouvolassa. Oikeusasiamiehen ratkaisuun on kirjoitettu, että selvityksissä oli puutteellisia tietoja vaikeasti autettavien, kuten huumeriippuvaisten tai väkivallan uhan alla olevien, huomioimisesta.

– Kuntien antamien vastausten perusteella en ole vakuuttunut siitä, että henkilö, jolla on sekä päihde- että mielenterveyssairaus tai joka käyttäytyy uhkaavasti, voisi aina saada tarvettaan vastaavat ihmisarvoisen elämän turvaavat asumispalvelut, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kirjoittaa ratkaisussa.

Aiheesta on keskusteltu viimeksi marraskuussa

Asunnottomuuteen on yritetty vaikuttaa Kymenlaaksossa jo ennen Kymsoten syntymää. Vuonna 2016 Kotkan kaupunginvaltuusto vastaanotti aloitteen asunnottomien erillisen hätämajoitustilan perustamiseksi. Sitä ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi.

Kymenlaakson soteyhtymässä Kymsotessa asunnottomuus on noussut viimeksi esiin yhtymävaltuustokokouksessa viime vuoden marraskuussa.

Antti Hyyryläinen teki Kymsoten talousarvioon kaksi eri muutosesitystä, joiden mukaan Kymsoten on selvitettävä laajemmin päihdepalvelujen ja hätämajoituksen todellinen tarve. Toinen esitys koski selviämis- ja vieroitushoidon laitospalvelujen säilyttämistä Kotkassa.

Hyyryläinen muutti esityksen kokouksen aikana ponneksi. Ponsi ei esityksen tavoin velvoita toimintaan, mutta se toimii kokouksissa virallisen esityslistan ulkopuolisena tahdonilmauksena ja toiveena toimenpiteisiin ryhtymisestä.

Kaikki esitykset joko äänestettiin kokouksessa nurin, muutettiin ponneiksi tai vedettiin takaisin. Lopulta talousarvio hyväksyttiin sellaisenaan.

Hyyryläinen kertoo olleensa kokouksen kulkuun pettynyt. Hän kuvaa ponsia lähinnä toiveiksi, jotka eivät koskaan toteudu.

Tämä ponsi on kuitenkin kuultu.

Kymsote on tietoinen asunnottomien eri tarpeista

Kymsoten psykososiaalisten ja kehityksellisten palveluiden palveluketjun johtaja Ismo Korhonen kertoo, että Kymsote ja kunnat selvittävät parhaillaan eri tyyppisiä ratkaisuja asunnottomien majoitustarpeisiin.

Kokonaisselvityksen taustalla on sekä Hyyryläisen yhtymävaltuustolle jättämä ponsi että enemmän näkyviin tulleet haasteet Kymsoten miepä- ja aikuissosiaalipalveluissa. Ponsi sai laajemman selvitystyön liikkeelle.

Korhonen kertoo, että tavoitteena on nyt käydä kaikki asunnottomuuteen liittyvä problematiikka läpi ja etsiä ratkaisut.

– Haemme inhimillisiä ratkaisuja. Kymenlaaksossa majoituksen tarve ei ole huutava, mutta se on kasvussa. Kymsote ei ole kuntalaisten asumisjärjestelyistä vastaava taho, mutta monilla asunnottomilla on tarve käyttää meidän palveluitamme, Korhonen kertoo.

Korhonen kertoo, että suunnitelma voisi olla valmis syksyn aikana. Suunnitelmassa erilaisiin tarpeisiin, kuten Pepsin tilanteen kaltaisiin ongelmiin, etsitään ratkaisuja. Paras lopputulos syntyy Korhosen mukaan silloin, kun henkilö on hoitomyönteinen ja kun kunnat sekä järjestöt osallistuvat yhteistyöhön.

– Ymmärrämme, että on ihmisiä, jotka eivät sitoudu päihteettömyyteen, ja heille pitää varmistaa myös turvallinen asumismuoto. Samalla järjestetään polku sille, että riippuvainen pystyy siirtymään pikkuhiljaa joko tuettuun asumiseen tai laitosjaksojen jälkeen itsenäiseen asumiseen, Korhonen kertoo.

Päivitetty 11.6.2021: Lisätty tieto siitä, että Kymsoten hallitukseen ensi perjantaina laitettavassa aloitteessa on mukana viisi yhtymävaltuutettua.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 8.6. kello 23.