1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. teiden kunnossapito

Yhä useampi tiekilometri paikataan ajokelpoiseksi, kun rahaa päällystämiseen ei ole – ähtäriläisyritys patentoi menetelmän, joka helpottaa loputonta työtä

Teiden kunto rapautuu, eikä niistä huolehtimiseen ole tarpeeksi rahaa. VM-Asfaltti Oy kehitti teidenpaikkausmenetelmäänsä vuosia. Pahimmillaan ajokelvoton asfalttitie voidaan muuttaa soratieksi kunnostusrahojen puutteessa.

Työkoneen mukana kulkee yksi lapiomies, joka kerää jokaiselta paikalta 500 grammaa ylijäävää täyteainetta. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Ähtäriläisen VM-Asfaltti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marko Koivisto seisoo tien reunassa.

Vierestä menevät massa-auto, asfaltin paikkaukseen tehty työkone ja liikkuva liikenteen ohjaukseen rakennettu auto. Liikenteenohjausauto on varustettu valotaululla ja törmäysvaunulla, joka joustaa, jos joku ajaa perään.

– Törmäysvaunu on jo pelastanut yhden nuoren naisen hengen, joka ajoi skootterilla vaunun perään, kertoo Koivisto.

Teiden paikkausmenetelmät ovat ottaneet pitkiä harppauksia viime vuosina.

– Enää ei laiteta vain öljysoraa monttuun, vaan aineet ja tekniikat ovat loppuun saakka hiottuja, Koivisto sanoo.

VM-Asfaltti on kehittänyt asfaltin paikkaamiseen menetelmän, jolla voidaan paikata reikiä ja painaumia liikkuvalla koneella. Vanhaa asfalttia ei enää tarvitse jyrsiä pois, vaan kuiva asfalttipinta riittää massan levitykseen.

Massan materiaalit ovat samoja, joita käytetään perinteisen asfaltin massassa, mutta paikkausmassan seos on patentoitu.

Koivisto puhuu tiivistetystä täsmäpaikkauksesta.

– Jos ongelma on urassa, se paikataan uran muotoon ja ura säilytetään sellaisenaan. Suurempi kiviaines menee ongelmakohtaan ja hienompi sidosaines siirtyy reiän ympärille, jolla sidotaan harva kohta siihen kiinni. Näin saadaan kestävämpiä paikkoja.

Yrityksessä paikkausmenetelmää on kehitetty vuosia.

– Se patentoitiin vuonna 2017 ja menetelmälle on suuret markkinat Suomessa ja ulkomailla, Koivisto uskoo.

VM-asfaltin hallituksen pj. Marko Koivisto.
VM-Asfaltti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marko Koivisto kertoo, mitä tarkoittaa tt-paikkaus ja miten yritys tienpaikkausta tekee.

Tällä hetkellä yrityksellä on neljä porukkaa eri puolilla maata paikkaamassa huonoon kuntoo menneitä teitä.

Vaurioita korjataan, korjausvelkaa siirretään

Maanteiden päällystepaikkaukset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi pohjalaisteilla tänä kesänä teitä paikataan kolmen maakunnan alueella 2,6 miljoonalla ja päällystetään 16 miljoonalla eurolla.

Paikkaamisen tavoitteena on pitää tien pinta tyydyttävässä kunnossa ja siirtää uudelleen päällystämistä. Nykytekniikoilla paikatut pinnat kestävät jopa vuosia.

Projektipäällikkö Timo Kulmala Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta toteaa, että paikkaamisen merkitys kasvaa, kun raha on tiukassa. Paikkaamalla ei kuitenkaan korvata päällystämistä.

– Koitetaan saada sieltä pois kaikkein pahimmat vaaraa aiheuttavat ja ajomukavuuteen vaikuttavat reiät. Täytyy muistaa, että se on paikkaamista ja päällystäminen on sitten eri asia.

Kulmalan mukaan yleisperiaatteena on vaurioiden korjaaminen ajoissa.

– [Teiden] laajamittainen ennakoiva paikkaustoiminta on aloitettu maaliskuun alussa. Lisäksi maanteiden päällysteiden yksittäisiä vaurioita korjataan läpi vuoden, kertoo Kulmala.

Rekan perässä oleva törmäysvaunu joustaa, kuin jousi, siihen törmätessä. Kuva: Kaje Komulainen / Yle

Osa Suomen tieverkosta on niin heikossa kunnossa, että niille on asetettu päällysteen kunnosta varoittavat liikennemerkit ja tarvittaessa alennettu nopeusrajoitus.

– Näiden teiden kohtalo on joko odottaa uusintapäällystystä tai muuttamista sorapintaiseksi, Kulmala sanoo.

Ilman paikkaamista rahat eivät riittäisi mihinkään.

– Kokemukset paikkaamisesta ovat hyviä ja ne ovat tienpidon näkökulmasta hyvä asia, sanoo Kulmala.

Tieverkko rakennettu kevyemmille autoille

Marko Koivisto toteaa, että suurin osa teistä on rakennettu 1970 – 1980-luvuilla. Perustukset on tehty kevyemmän painoluokan autoille.

– Tieverkon perusongelma on se, että tiet on rakennettu aikana, kun ei vielä ollut tiedossa sitä, että rekkojen sallittu kokonaispaino tuplaantuu joskus, Koivisto kertoo.

Asfalttimassan seassa on myös kiviainesta, joka kestää kulutusta. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Pohjalaismaakunnissa on maantiestöä yhteensä noin 8 600 kilometriä, josta päällystettyjä teitä on noin 6 000 kilometriä. Päällystetyistä teistä puolestaan noin 850 tiekilometriä luokitellaan huonokuntoisiksi.

Koivisto toivoo päättäjien heräävän tilanteeseen.

– Teiden kunto rapauntuu nopeasti. Pelkkä paikkaaminen ei kohta riitä, vaan pitää tehdä järeämpiä toimenpiteitä, esimerkiksi muuttaa asfaltoituja teitä soralle, kertoo Koivisto.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 9. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Mobiilipeli yhdistää huvin ja hyödyn: tosielämän Pac-Manit keräävät tietoa katujen kunnosta napsimalla virtuaalimarjoja ja tienaavat samalla rahaa – katso, miten homma toimii

Kelirikkomerkki siirtää vastuun autoilijalle – "Jos turvatyynyt laukeavat kun auto ajaa monttuun, tulee tuhansien eurojen kustannukset", muistuttaa tieisännöitsijä