1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. yritysverotus

Vuosisadan suurin verouudistus voi tuoda Suomeen lisää verotuloja jopa reilut 200 miljoonaa – mistä uudistuksessa on kyse ja mitä se muuttaisi?

Vauraiden maiden G7-ryhmä antoi viikonloppuna tukensa monikansallisia yrityksiä koskevalle verouudistukselle, johon kuuluu globaalin minimiverotason asettaminen. Tutkija Gabriel Zucman pitää sopua merkittävänä askeleena. Alustavan arvion mukaan uudistus voi tuoda Suomeen jopa reilu 200 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Yritysverotus
G7-kokous Lontoossa 4. kesäkuuta
Seitsemän rikkaimman teollisuusmaan valtiovarainministerit pääsivät lauantaina yksimielisyyteen historiallisesta yritysverouudistuksesta. G7-maat sitoutuivat 15 prosentin maailmanlaajuiseen yritysverominimiin.Andy Rain / EPA

Kansainvälinen yritysverojärjestelmä on suurten mullistusten edessä. Lauantaina G7-maat pääsivät yksimielisyyteen uudistuksesta, joka pyrkii puuttumaan monikansallisten suuryritysten veronkiertoon. Nykyjärjestelmän perustukset on luotu noin sata vuotta sitten, ja uudistushanketta on kuvailtu merkittävimmäksi vuosisataan.

Sitä on valmisteltu talousjärjestö OECD:ssa jo vuosia, mutta Yhdysvaltain keväinen esitys globaalista yritysverominimistä vei hanketta eteenpäin vauhdilla.

EU Tax Observatory -tutkimuslaitoksen johtaja Gabriel Zucman pitää G7-maiden sopua tärkeänä askeleena. Voi kuitenkin viedä vielä vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin veroparatiiseista tulee historiaa, hän kommentoi Ylelle.

– Me olemme nyt luomassa uusia yhteistyön tapoja ja yhtenäistämässä järjestelmää. Olemme uudelleenkirjoittamassa globalisaation sääntöjä.

– Kaikki tämä on kuitenkin vielä hyvin varhaisessa vaiheessa, Zucman sanoo.

Mistä uudistuksessa on kyse ja mitä siitä seuraisi Suomelle?

Uudistukseen kuuluu kaksi pääkohtaa

Tällä hetkellä eri maat verottavat monikansallisia yrityksiä hyvin eri tavoin. Suomessa yhteisöveroprosentti on 20, kun esimerkiksi Irlannissa vastaava on 12,5 prosenttia ja Bermudalla nolla. Kun verottamisen taso ja tavat eroavat, suuryritykset voivat verokikkaillla eli siirtää voittojaan matalan verotuksen maihin ja pyrkiä siten maksamaan mahdollisimman vähän veroja.

Verokikkailun menetyksistä on erilaisia arvioita. Zucman on kollegoidensa kanssa arvioinut, että noin 40 prosenttia monikansallisten yritysten voitoista on päätynyt veroparatiiseihin. Vuonna 2017 kyse yli 700 miljardista dollarista eli yli 620 miljardista tuonaikaisesta eurosta.

Uudistus asettaisi globaalin yritysverominimin, jonka tavoitteena on hillitä maiden välistä haitallista verokilpailua. G7-maat tukevat 15 prosentin minimiveroa, mutta muitakin vaihtoehtoja on ollut aiemmin esillä.

Uudistuksen toinen puoli koostuu niin sanotusta verotusoikeuden uudelleenjaosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monikansallisia suuryrityksiä verotettaisiin aiempaa enemmän maissa, joissa niillä on asiakkaita ja käyttäjiä.

– Tämä on merkittävä uudistushanke eli hyvin laajasti muuttaisi kansainvälisen yritysverotuksen periaatteita ja varmasti edellyttää laajasti erilaisia kansallisia lainsäädäntömuutoksia ja muutoksia myös verosopimuksiin, sanoo neuvotteleva virkamies Leena Aine valtiovarainministeriöstä.

Suomen yhteisöverokertymä kasvaisi

Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelmia siitä, miten uudistus vaikuttaisi Suomen yhteisöverokertymään. Aine painottaa, että kyse on alustavista arvioista, jotka tarkentuvat, kun hankkeen yksityiskohdat selviävät.

Kaikkiaan uudistuksen arvioidaan kasvattavan Suomen yhteisöverokertymää. 15 prosentin miniverotasolla verotuloja tulisi arvion mukaan 166–223 miljoonaa euroa lisää. Tämä tarkoittaisi noin 3,6–4,8 prosentin lisäystä yhteisöverokertymään vuoden 2016 tasoon verrattuna.

Kokonaisuudessaan uudistus todennäköisesti tarkoittaisi lisätuloja, mutta sillä voisi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Aine arvioi, että verotuksen uudelleenjako eli uudistuksen toinen osa voi yksistään pienentää Suomen verokertymää.

Käytännössä verotulot saattaisivat laskea, jos suomalaisyritysten tulisi maksaa uuden periaatteen mukaan nykyistä enemmän veroja muualle kuin Suomeen eikä Suomi voisi samalla verottaa ulkomaisia yrityksiä tätä enemmän.

Elinkeinoelämän keskusliiton verojohtaja Anita Isomaa arvioi, että verotuksen uudelleenjako näyttää tämän hetkisissä suunnitelmissa koskevan vain noin 100–150 maailman suurinta konsernia. Siten sen suora vaikutus ei ulottuisi Suomeen. Isomaa näkee uudelleenjaossa silti huolenaiheita.

Se siirtäisi yritysten verotuksen periaatetta kaavamaiseen suuntaan, joka suosii väkirikkaita maita, Isomaa sanoo.

– Eihän tällainen periaatteellinen muutos ole hyvä, ei Suomelle eikä myöskään suomalaisille yritykselle, jotka yleensä haluavat maksaa yhteisöveronsa Suomeen.

Minimiverolla ei myöskään todennäköisesti olisi suoria vaikutuksia suomalaisyrityksiin, mutta pidemmällä aikavälillä se kaventaisi Isomaan mukaan Suomen kansallisen veropolitiikan raameja.

– Meillä ei ole tietoa siitä, miten paljon suomalaisyritykset maksavat veroja ulkomaille, mutta arvioidaan, ettei se vaikutus kovin merkittävä olisi.

– Toki se tulee rajaamaan meidän veropolitiikkaa tulevaisuudessa, jos pohditaan yhteisöverokantaa tai joitakin muita kannustimia, Isomaa sanoo.

Suomi tavoittelee globaalitason ratkaisua

Suomi osallistuu uudistushankkeen neuvotteluihin OECD:n jäsenmaana. Suomi on jo pitkään pyrkinyt edistämään toimia, joilla minimoidaan aggressiivista verosuunnittelua ja hakemaan globaalitason ratkaisuja, sanoo neuvotteluissa Suomea edustava Leena Aine.

– Huolenaiheena on ollut hallinnollisen taakan lisääntyminen, sillä kyse on monimutkaisesta sääntelystä, ja tähän on pyritty vaikuttamaan.

Neuvottelut verouudistuksesta jatkuvat heinäkuussa G20-maiden kokouksessa Venetsiassa.

Osa OECD:n jäsenmaista, kuten Irlanti, on suhtautunut uudistukseen varauksella. Irlannin yritysvero on 12,5 prosenttia ja mikäli minimitaso asetetaan 15 prosenttiin, maa voi menettää arvion mukaan noin kaksi miljardia euroa verotuloja vuosittain.

Suomen keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää arvioi lauantaina paljon riippuvan siitä, miten laajasti eri valtiot sitoutuvat minimiverosääntelyyn. Jos Euroopan unioni pyrkii hyväksymään asiaa koskevan direktiivin, se vaatisi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

EU:n rahoittaman tutkimuslaitoksen johtaja ja Berkeleyn yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Gabriel Zucman kuitenkin korostaa, ettei kaikkien maiden ole välttämätöntä olla mukana, jotta minimivero on toimiva. Jokainen maa voi asettaa omassa maassaan pääkonttoriaan pitäville yrityksille maailmanlaajuisen minimiverotason, jolloin yritys ei pääsisi kiertämään sitä missään päin maailmaa.

– Kun maat, joissa on eniten monikansallisten yritysten pääkonttoreita, tekevät tämän, silloin käytännössä saavutetaan lähes globaali minimiverotaso.

Zucman pitää G7-maiden tukemaa 15 prosentin tasoa liian alhaisena.

– Se on aivan liian matala. Se on matala verrattuna siihen tasoon, joka on suurimmassa osassa maita. Se on matala myös verrattuna siihen, millainen yritysverotaso on historiallisesti ollut, Zucman sanoo Ylelle.

– Mikään ei kuitenkaan estä maita toimimasta tätä kunnianhimoisemmin ja nostavan tasoa.

Lue lisää:

G7-maat pääsivät historialliseen sopuun maailmanlaajuisesta yritysverominimistä – Saksalaisministeri: Huono uutinen veroparatiiseille

Ministeri Saarikko globaalin yritysveron vaikutuksesta suomalaisiin yrityksiin: "Suoranaisia verotuksen alentamispaineita tästä ei tule"

Suuryritysten verokikkailu on vaikeutumassa – Yhdysvallat haluaa kaikki maat mukaan varmistamaan, että yritykset maksavat riittävästi veroja