Hyppää sisältöön

EU-parlamentti vaatii tiukkaa lakia, joka turvaisi luonnon monimuotoisuuden – suomalaismepit täysin erimielisiä, mitä tapahtuu metsätaloudelle

Kolmasosa Euroopan pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaiseksi, parlamentti vaatii. "EU nähdään lohikäärmeenä, jota vastaan ritarit käyvät puolustamaan Suomi-neitoa", sanoo Sirpa Pietikäinen (kok).

Metsätalouden ja suojelun suhde on jälleen tapetilla. Kuva: Christoffer Gröhn / Yle

Sitova lainsäädäntö, jolla lajikato voitaisiin pysäyttää.

Tätä EU-parlamentti vaatii nyt EU:n komissiolta. Parlamentti hyväksyi kannanoton (siirryt toiseen palveluun) niin sanotun biodiversiteettistrategian puolesta täysistunnossaan Strasbourgissa äänin 515–90 (86 tyhjää).

Parlamentti haluaa, että 30 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta olisi ainakin osittain suojeltua. Siitä puolestaan kolmanneksen, eli koko EU:n pinta-alasta 10 prosentin, pitäisi olla tiukasti lailla suojeltua. Toimet tulisi saada tehtyä vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suuri määrä jo muokattuja maa-alueita pitäisi palauttaa kohti luonnontilaa ja kaikki jäljellä olevat vanhat metsät pitäisi suojella. Parlamentti vaatii toimia myös pölyttäjäkadon pysäyttämiseksi sekä viherkattoja uusiin rakennuksiin kaupungeissa.

Suomelle vaikeat kysymykset liittyvät metsiin.

Niiden taloudellinen merkitys on erittäin tärkeä, mutta vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin (siirryt toiseen palveluun) mukaan jopa 76 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Eliölajeista uhanalaisiksi on arvioitu 12 prosenttia, ja suunta on huono.

Vastustajat: Päätös on epäoikeudenmukainen, "yhden koon sukkahousut istuvat huonosti jokaisen takapuoleen"

Suomalaismeppien kannat jakautuvat asiassa kahteen hyvin erimieliseen leiriin.

Strategiaa vastustanut Mauri Pekkarinen (kesk. / Renew) sanoo pelkäävänsä, että Suomen metsille koituu toimista liian iso lasku.

– Biodiversiteettistrategiaa tarvitaan, sillä monimuotoisuus on monin tavoin häiriintynyt. Mutta pohjoisilta alueilta kuten Suomelta odotetaan tiukkaa metsiensuojelua, vaikka iso osa Eurooppaa on omat metsänsä jo hakannut.

Pekkarisen mukaan Suomen tulisi jatkossakin voida käyttää metsiä omien tarpeidensa mukaisesti, kuten korvatakseen fossiilisten polttoaineiden käyttöä puunpoltolla. Ilman puupohjaista energiantuotantoa Suomen on vaikea saavuttaa sovittuja päästövähennyksiä.

– En pidä pahana vaikka tulisi tiukennuksiakin, kunhan annetaan mahdollisuus hyödyntää bioraaka-aineita. Strategia siirtäisi metsäsektorin toimivaltaa jäsenmailta EU:n käsiin.

Mauri Pekkarinen pitää esitystä Suomelle kohtuuttomana. Kuva: Johannes Niva / Yle

Nils Torvalds (r. / Renew) on samalla linjalla.

– Metsien merkitys korostuu tavalla, joka ei ole mielestäni täysin tasapainossa, Torvalds sanoo.

Myös Torvalds pitää suomalaista metsänhoitoa vastuullisena. Hänen mukaansa monimuotoisuuden säilyttämistä tulisi tukea laajemmin kuin katsomalla Suomen osalta pelkästään metsiä.

– Yritän pelastaa metsäteollisuutta liian yksipuoliselta lähestymistavalta. Yhden koon sukkahousut istuvat aika huonosti jokaisen takapuoleen.

Kannattajat: Samat toimet ovat edessä Suomen metsissä joka tapauksessa

Vastapuoli on täysin toista mieltä.

Biodiversiteettistrategiaa puolustavan Sirpa Pietikäisen (kok. / EPP) mukaan lajikadon uhka on akuutti kysymys. Hänen mukaansa on selvää, että Euroopan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan nopeita toimia.

– Tämä on tieteellistä faktaa. Meidän on ratkottava tämä haaste, joka on eloonjäämisen kannalta jopa isompi kysymys kuin ilmastonmuutos, Pietikäinen sanoo.

Hänen mukaansa kustannuksia tulee kaikille, myös Suomelle.

– Kivihiilestä luopuminen on kolhaissut enemmän Puolaa kuin meitä. Meillä on enemmän metsiä kuin Alankomaissa, mutta maataloutemme on paljon paremmassa asemassa. Jokaisella on oma tuskansa, mutta lajikadon kiihtyminen vasta onkin kallista muutamien vuosien ja vuosikymmenten sisällä.

Pietikäisen mukaan metsien monimuotoisuus on Suomen oma kysymys, ei EU:sta tuleva uhka.

– Nyt on luotu myytti pahasta EU:sta, lohikäärmeestä, jota vastaan urhoolliset suomalaiset ritarit valkoisen ratsun selässä käyvät puolustamaan Suomi-neitoa.

Silvia Modigin mukaan toimille ei ole muita kuin huonompia vaihtoehtoja. Kuva: AOP

Strategiaa myös kannattava Silvia Modig (vas. / GUE/NGL) pitää todellisena mahdollisuutena sitä, että Suomelle tulisi päätöksestä lisätaakkaa. Mutta hänen mukaansa suojelulle ei ole vaihtoehtoja.

– Kyllä meidän pitää pitää puoliamme. Mutta kun lajien sukupuuttoaalto on maailmanlaajuinen tosiasia ja 76 prosenttia Suomenkin metsien luontotyypeistä uhanalaisia, niin emme voi kieltäytyä tekemästä sitä mitä luonnon monimuotoisuus vaatii, Modig sanoo.

Modig uskoo, että lajikadon torjunta ja metsätalous mahtuvat elämään rinnakkain.

– Tällä ei pyritä estämään metsien talouskäyttöä, vaan pääsemään siihen että niitä käytetään kestävällä tavalla.

Näin asia etenee

Parlamentin keskiviikkoinen päätös oli sen voimakas kannanotto asiaan, muttei lopullinen päätös siitä mihin EU asiassa ryhtyy.

Käytännön jatkotoimet ovat EU-komission käsissä. Se jatkaa oman pohjatyönsä ja parlamentin kannan pohjalta lopullisen toimeenpanon työstämistä, mikä kestää ainakin lähikuukaudet.

Lähikuukaudet ovat muutenkin kuumia ilmastonmuutoksen torjunnan, metsäpolitiikan ja luonnonsuojelukeinojen kannalta. Vireillä on tukku hankkeita.

Heinäkuun puolivälissä komissio julkistaa ehdotuksensa ilmastopaketiksi eli keinoiksi, joilla EU:n on määrä saavuttaa vuoden 2030 kiristetty 55 prosentin päästövähennystavoite.

Tämän jälkeen heinäkuun lopulla komissiosta on vielä tulossa ehdotus EU:n metsästrategian päivitykseksi.

Juttua muokattu 9.6.2021 klo 17.10: Selvennetty, että 30 prosentissa on kyse osittaisesta suojelusta, jolla pyritään palauttamaan alueita kohti luonnontilaisuutta tai rajaamaan niiden käyttöä.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu on avoinna 10.6. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta: