1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kuntavaalit 2021

Kasvattaako kaistojen lisääminen ruuhkia? Yle teki faktantarkistusta poliitikkojen väitteille

Tarkistimme helsinkiläisten poliitikkojen väitteitä muun muassa koulutukseen käytetyistä rahoista, liikuntapaikoista ja lisäkaistojen vaikutuksesta autoiluun. Voit testata jutussa myös itse, arvioitko väitteiden totuusarvoa oikein.

Kuva: Yle

Yle tarkistaa kuntavaalien alla ehdokkaiden esittämien väitteiden todenperäisyyttä. Tässä jutussa keskitytään Helsinkiä koskeviin väitteisiin.

Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.

Varsinaiseen faktantarkistukseen kelpuutettiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Poliitikkojen esittämiä mielipiteitä tai esimerkiksi tulevaisuuden visioiden totuusarvoa ei voida arvioida.

Voit arvioida ennen arvion lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.

Väite: ”Minun käsittääkseni tällä valtuustokaudella Helsingissä on enemmän lisätty [rahaa] koulutukseen kuin kokonaisuudessaan otettu pois, eli kokonaistaso on ollut nouseva."

– Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Puheenjohtajatentti 17.5.2021

Perustelu: Koulutuksen toimintamenot Helsingissä ovat tänä vuonna liki 806 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 menot olivat noin 780 miljoonaa ja vuonna 2019 noin 754 miljoonaa euroa.

Vuokrakustannusten osuus kokonaismäärärahasta on kuitenkin kasvanut: vuonna 2019 niihin meni 21,9 prosenttia, vuonna 2020 22,7 prosenttia ja tänä vuonna 23 prosenttia. Myös oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Resursseja on siis lisätty, mutta oppilasmäärän kasvuun ja vuokriin on mennyt kasvava osuus lisäyksistä.

Väite on tosi.

Lähde: Liisa Pohjolainen, toimialajohtaja, kasvatus ja koulutus, Helsingin kaupunki

Väite: "Helsinkiin ei ole ole rakennettu yhtään uutta harjoitusjäähallia kymmeneen vuoteen."

– Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Perustelu: Kaarelan jäähalli valmistui vuonna 2019 ja Vuosaaren jäähalli valmistui vuonna 2011. Kyseiset hallit ovat harjoitusjäähalleja. Tämä tarkoittaa sitä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinkiin on rakennettu kaksi harjoitusjäähallia.

Väite on epätosi.

Lähde: Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, Helsingin kaupunki

Väite: ”Joskus kuulee ajateltavan, että ruuhkat helpottuvat helpottamalla autoilua. Mutta meillä on ihan jäätäviä esimerkkejä siitä, että kun kaistoja on lisätty, autoilu ei suinkaan ole vähentynyt. Kaupunkitila on kuitenkin rajallinen.”

– Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, Helsingin Sanomien juttu 4.6.2021 (siirryt toiseen palveluun)

Perustelu: Tie- tai katukapasiteetin lisääminen lisää myös liikennettä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta kerrotaan, että on vaikeaa arvioida täsmällisesti, kuinka paljon liikennettä siirtyy ja kuinka paljon kapasiteetin lisäys lisää itsessään liikennettä, mutta esimerkiksi HSL-alueella Helmet-mallilla tätä pystytään mallintamaan. Yhteyden parantuessa ihmiset muuttavat reittiään ja syntyy uutta liikennettä, jota ei aiemmin ole ollut.

Esimerkiksi Hakamäentien laajennuksen jälkeen tien päivittäiset liikennemäärät kasvoivat noin 33 000:sta reiluun 42 000:een ja jopa tätäkin suuremmiksi, Traficomilta kerrotaan. Jo remontin valmistuessa vuonna 2009 liikennemäärien uskottiin kasvavan 50 000:een kymmenen vuoden kuluessa.

Väite on tosi.

Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Väite: "Hallituksen sote-uudistus leikkaa Helsingin sote-palveluista 58 miljoonaa euroa. Se vastaa 967 hoitajan irtisanomista."

– Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Elina Valtosen Facebookiin jakama kuva (siirryt toiseen palveluun) 20.5.2021 (siirryt toiseen palveluun)

Perustelu: Elina Valtosen jakama kuva viittaa 1.10.2020 julkaistun laskelman mukaiseen tilanteeseen sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen yleiskatteellisesta rahoituksesta.

Laskelman mukaisesti laskennallisen rahoituksen ja siirtyvän kustannuksen ero olisi noin 58 miljoonaa euroa.

Uusimman viime huhtikuussa tehdyn laskelman mukaan sote-uudistus leikkaisi Helsingiltä tätäkin enemmän eli noin 65 miljoonaa.

Hoitajan laskennallinen kustannus työnajantajalle on noin 60 000 euroa vuodessa, jolloin 58 miljoonaa euroa vastaa 967 hoitajan palkkamenoja.

Väite on tosi.

Lähde: Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, Helsingin kaupungin sote-toimiala

Lue lisää Ylen faktantarkistusjuttuja:

Perussuomalaisten paheksuntaa herättäneet vaalimainokset poistetaan katukuvasta – Halla-aho: Mielenkiintoista, jos mainoslauseiden on oltava kirjaimellisesti totta

Onko sähköauton hiilijalanjälki suurempi kuin polttomoottoriauton? Lue faktantarkistajien vastaukset viiteen pienpuolueiden väitteeseen

Kokeile Ylen vaalikonetta (siirryt toiseen palveluun)