Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ehdokkaat jäävät etäisiksi, kun kasvomaskin takia kasvoja on vaikea tunnistaa.

Edes vaalimakkaraa ei välttämättä saa, koska kokoontumisrajoitukset estävät kampanjointitapahtumat toreilla tai lähimmän K-Marketin pihalla. Muuten tapahtuman voisi lukea yleisötilaisuudeksi, jota koskisivat erilaiset, alueista riippuvat henkilörajoitukset.

Tämän kevään kuntavaaleista ennustettiin koronan takia kaikkien aikojen somevaaleja, mutta kävikö niin oikeasti?

Yle selvitti millaista kampanjointia kuntavaaliehdokkaat tekivät somessa yhdeksässä kunnassa kuntavaalien alla. Esimerkkikunniksi valittiin kolme suurta (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio), kolme keskikokoista (Pori, Mikkeli, Savonlinna) ja kolme pientä kuntaa (Kauniainen, Jämsä, Imatra).

Eri kokoisia kuntia valittiin aineistoon mukaan, jotta erilaiset äänet ympäri Suomen tulisivat kuulluksi. Esimerkkikunnat valikoituivat kuntien mielenkiintoisen kuntavaalitilanteen takia: esimerkiksi Porissa perinteisesti vahva kokoomus on arvioiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) vaaleissa hukassa kannatuksensa kanssa.

Analyysissä oli mukana aineistoa kaikilta ehdolla olevilta puolueilta, mutta otos ei kata kaikkia ehdokkaita tai somekanavia. Aineisto tarjoaa kuitenkin pienen näkymän siihen, millaista kampanjointia somessa vaalien alla käytiin.

Kuumeniko vaalipuhe oikeasti sosiaalisessa mediassa? Hyödynsivätkö ehdokkaat Instagramia tai Twitteriä varsinaisesti kampanjointiin, vai lipsuiko keskustelu kaikkeen muuhun kuin kuntavaalien politiikkaan?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vaalisoppa kiehuu somessa juuri ennen vaaleja

Aineistoon kertyi kevään aikana esimerkkipaikkakunnilta 16 000 Instagram-julkaisua ja 230 000 Twitter-viestiä. Aineistossa mukana olleiden paikkakuntien mukaan aktiivisuus jakautui luonnollisesti paikkakuntien koon mukaan: Helsingissä keskustelua käydään määrällisesti eniten, koska ehdokkaitakin on enemmän.

Ehdokkaiden käymä sosiaalisen median keskustelu aaltoili koko kevään ajan tammikuun alusta toukokuun loppuun asti melko tasaisena, mutta selvä vaalihuuma alkoi kuumeta huhti-toukokuun vaihteessa, sillä viestien määrä lähti silloin selvään nousuun. Julkaisujen määrä kasvoi erityisesti Instagramin puolella.

Julkaisujen määrä kasvoi alkukeväästä jonkin verran, mutta määrät tipahtivat hetkeksi kuntavaalien siirtoilmoituksen jälkeen. Vaalipöhinä alkoi nousta uudelleen loppukeväästä, reilu kuukausi ennen äänestyksen alkamista.

Molemmilla alustoilla eniten reaktioita herättivät talouteen, ympäristöön ja ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin liittyvät julkaisut.

Ne ovat poliitikoille tavallaan helppoja teemoja, koska niissä voi pysyä suurissa linjoissa menemättä sen kummemmin yksityiskohtiin, Vaasan yliopiston väitöskirjatutkija Elisa Kannasto toteaa.

– Talous ja ilmasto esimerkkeinä ovat myös sellaisia aiheita, joista saa klikkiotsikkomaista sisältöä. Se herättää reaktioita, joita omille julkaisuille varmasti halutaan. Someen jää kuitenkin aina jälki kaikesta mitä siellä tekee, joten on helpompi puhua isoista arvokysymyksistä kuin kommentoida yksittäisiä asioita, Kannasto sanoo.

Mistä ja miten ehdokkaat oikein keskustelevat? Sukelletaan vaalipuheiden maailmaan.

Kun kuntavaaliohjelmat ja somepuhe eivät täsmää

Kävimme aineistoa läpi ja julkaisujen joukosta hahmottui 22 erilaista teemaa, joiden alle keskustelua voi luokitella julkaisun sisällön perusteella. Teemat olivat osittain erilaisia kuin puolueiden kuntavaaliohjelmissa. Löydettyjä teemoja olivat esimerkiksi infrastruktuuri, vapaa-aika, ympäristö ja talous.

Esimerkiksi perussuomalaisilla, kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla ohjelmissa korostuu järkevä taloudenpito ja velan suhde kunnan talouteen. Demareilla ja vasemmistoliitolla korostuvat muita enemmän ajatukset siitä, että kunnan tulee olla kaikin tavoin esteetön asukkailleen ja kaikkien tulee saada arvoistaan hoivaa.

Vihreillä esiin nousevat ilmasto ja yhdenvertaisuus, keskustalla koko Suomen kokoinen politikointi ja pienimmällä eduskuntapuolueella Liike Nytillä tarve modernisoida kuntapolitiikkaa ja kuntia. Ennakkoluuloton uudistuminen korostuu myös RKP:lla.

Puolueilla eivät kuitenkaan korostu samat teemat ja viestit aineiston mukaan ainakaan somessa niin paljoa kuin voisi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Twitterissä kaikilla puolueilla korostui eniten poliittinen keskustelu, johon luettiin kuuluvaksi muun muassa kaikki muihin puolueisiin tai vallanpitäjiin kohdistuva kritiikki. Mukaan mahtui paljon nokittelua kohdistuen muihin puolueisiin ja poliitikoihin, perustelut siitä miten itse tekisi toisin kritisoitavissa tilanteissa ja muiden haastamista päivän polttavissa kysymyksissä.

Poliittisen keskustelun jälkeen sanan säilä heilui eniten talouteen ja koronaan liittyvissä aiheissa. Osittain syynä voivat olla kevään tiivis keskustelu EU:n elvytyspaketista, jolla koronan kurittamaa Eurooppaa halutaan nostaa takaisin jaloilleen taloudellisesti.

Puolueiden someaktiivisuus vaihtelee

Moni puolue käyttää somea yhä printtimedian tavoin, Elisa Kannasto huomauttaa.

– Some tarjoaisi valtavan hyvän mahdollisuuden keskusteluun ja vuorovaikutukseen, mutta sitä ei hyödynnetä.

Poliitikot puhuvat somessa politiikan tekemisestä mainosmaisesti ja muutamilla, mieleen jäävillä avainsanoilla politiikkaa, Kannasto pohtii. Viime eduskuntavaaleissa Kannasto tutki vuorovaikutusta poliitikkojen ja kansalaisten välillä, ja huomasi, että kansalaiset olisivat kiinnostuneita keskustelemaan poliitikkojen kanssa monistakin aiheista, mutta poliitikot eivät vastaa aloituksiin.

Katso, millaisia somepäivityksiä eri puolueilta löytyi aineistosta vaalikeväältä. Esimerkkipostaukset on valittu aineistosta sattumanvaraisesti:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Eroja puolueiden someaktiivisuuden välillä voi selittää monella tavalla. Yksi voi olla se, että kaikki puolueet eivät yksinkertaisesti panosta sosiaaliseen mediaan vieläkään niin paljoa kuin voisi. Tutkijoiden mukaan organisaatioltaan pienemmät puolueet usein onnistuvat somessa paremmin kuin perinteisesti suuret puolueet.

Keräämässämme aineisotossa keskustan ja nyt-liikkeen seuraajamäärät hipovat Instagramissa toisiaan, vaikka kooltaan puolueet ovat ääripäissä. Keskustalla seuraajia on 4943, nyt-liikkeellä 3428. Selvitimme suurimpien puolueiden seuraajamääriä ja somepresenssiä tässä jutussa aiemmin tänä keväänä.

Kannaston mukaan on erikoista, miksi Suomessa ei nähdä henkilökeskeisen kampanjan etuja. Luonnosta ja ympäristöarvoista voisi puhua esimerkiksi oman elämän kautta, kun käyttää koiraa lenkillä lähimetsässä. Somen politikointi on usein etäistä, sillä se jää arvotasolle, eikä poliitikoista oikein tiedetä muuta, esimerkiksi millaisia he ovat ihmisinä, Kannasto sanoo.

Juttua varten kerätyssä aineistossa ehdokkailta nousi esiin paljon omaan elämään liittyvää sisältöä. Niiden avulla tehtiin kuitenkin vähemmän politiikkaa, sillä kuntavaaliehdokkaat ovat usein vielä melko tuntemattomia, ja toimivat somessa yksityishenkilöinä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Välillä kuitenkin eritoten Twitterissä päästään sohaisemaan poliittisen keskustelun muurahaispesää.

Somekeskusteluissa voi näyttää omia arvojaan muille julkisesti. Suomalaiset haluavat kuitenkin Elisa Kannaston mukaan välttää liikaa hälinää, eivätkä siksi puhu kovin yksityiskohtaisesti arvoistaan.

Keskustelua ei haluta haastaa tai yllyttää liikaa: yhä useampi tiedostaa vaalihäirinnän mahdollisuuden, mikä lisääntyy somen myötä.

– Jos jakaa liikaa omia poliittisia arvojaan, siinä voi olla joukkolynkkayksen pelko.

Päivittäistä politiikkaa tehdään helposti muutamalla sadalla merkillä

Vaikka sosiaalisen median merkityksen kasvusta puhutaan paljon, se ei Kannaston mukaan voi korvata poliittista viestimistä täysin.

Esimerkiksi Twitter ei anna tilaa kovalle politiikalle, koska rajattu merkkimäärä rajoittaa hyvää argumentointia. Sen sijaan tietynlainen nokittelu ja huomauttelu korostuu, koska ihmiset on helppo merkitä julkaisuihin muutaman kommentin kera, Kannasto sanoo.

Koska suomalaiset poliitikot pitäytyvät asiajulkaisuissa eivätkä juurikaan jaa yksityistä elämäänsä somessa, Suomessa ei varsinaista politiikan henkilöbrändäytymistä tulla aivan heti näkemään.

– Sosiaalinen media laajentaa politiikan yleisöjä ja mahdollistaa sen, että se on tavallista ihmistä lähempänä. Ei voi kuitenkaan sanoa, että se muuttaisi politiikkaa pysyvästi, Kannasto toteaa.

Minkä verran sinä olet törmännyt vaalikampanjointiin somessa? Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan 12.6.2021 klo 23 asti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.