1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lyhyet

Leatgo lappalaččat Anára eamiálbmot ja lassánago Ohcejogas bálvalanássama dárbu? Yle Sápmi dagai fáktadárkkisteami gielddapolitihkkariid čuoččuhusaide

Dárkkisteimmet Yle válgamášenii sámegielddain vástidan gielddaválgaevttohasaid čuoččuhusaid ovdamearkan árrabajásgeassinbálvalusain, olbmuid čohkkemis gielddaguovddážiidda ja bálvalanássamis. Sáhtát iskat áššis maiddái ieš, mo árvvoštalat čuoččuhusaid deaivása doallama.

Yle dárkkista gielddaválgaevttohasaid čuoččuhusaid fáktaid. Kuva: Yle

Yle Sápmi dárkkistii sámeguovllu gielddaid gieldaválgaevttohasaid čuoččuhusaid, maid sii leat ovdanbuktán Yle válgamášenis (siirryt toiseen palveluun).

Mii árvvoštallat čuoččuhusaid golmma dásis ii-duohta, duohta ja dan gaskkas. Čuoččuhus lea duohta, jus dan dieđut dollet deaivása ja ii-duohta, jus dat lea gielis. Dan gaskkas dárkkuha, ahte čuoččuhus sisttisdoallá fáktaid, muhto ii leat áibbas duohta.

Fáktadárkkisteapmái leat válljen juohke gielddas ovtta dahje guokte čuoččuhusa, mat sisttisdollet dieđuid, maid sáhttá dárkkistit. Mii eat árvvoštala ovdamearkka dihte oaiviliid dahje politihkalaš oainnuid boahttevuođas.

Sáhtát árvvoštallat ieš ovdal vuođustusa lohkama, man oaivilis leat čuoččuhusa deaivása doallamis nu ahte spoahkkalat čuoččuhusa maŋŋá ii-duohta, duohta dahje dan gaskkas.

**Čuoččuhus:**Lappalaččat leat Anára eamiálbmot, mii lei jo gielddas ovdal Davvi-Norggas boahtán kultuvrra.

– Anára Vuođđosuopmelaččaid evttohas Ari Franssi, Yle válgamášen

Vuođuštus: Lappalaš-doaba ii njuolga dárkkut etnalaččat sápmelačča. Lappalaš-doahpagiin leat eananvearuhusa áigge čujuhan olbmo ealáhussii eaige etnisitehtii.

Sápmelaččat leat ássan Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Ruošša guovllus ovdal dálá riikkarájáid. Boazosámit ledje hárjánan johtit ealuineaset miehtá Davvi-Fennoskandia, man stáhtat ledje juohkán jo jagis 1751. Sápmelaččaid eai gullan áššis, muhto stáhtat vel dalle dorvvastedje sámiid rievtti johttit riikkarájáid rastá friija.

Sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola čállá Saamelaiskiista-girjjistis (siirryt toiseen palveluun), ahte jagis 1852 Vaasa hoavvariekti attii reivve, man čuovvumuššan Norgga ja autonomalaš Suoma rádjá giddejuvvui. Čuovvovaš jagi Ruošša keaisár mearridii, ahte Norgga beale badjeolbmot eai oaččo šat johtit Suoma bealde. Jagis 1889 fas giddejuvvui Ruoŧa ja autonomalaš Suoma rádjá. Boazosápmelaččat gárte válljet, man riikka rájá sisa báhcet.

Anár gieldda guovllus leat árbevirolaččat hállan sihke anáraš- ja maiddái davvisámegiela. Anárjotleagis lea álo hállon davvisámegiella ja geavahuvvon Kárášjot-málle gákti. Professor Veli-Pekka Lehtoladoaimmahan girjji Inari - Aanaar mielde Anárjotleagi davvisámegielat báikenamaid leat geavahan jo ovdahistorjjá áigge.

Suopma lea šaddan iehčanas stáhtan easkka jagis 1917. Čuoččuhus ii leat duohta.

Čuoččuhus: Anáris mánáid árrabajásgeassinbálvalusat eai leat dásseveardásaččat gielaid ja guovlluid mielde

– Anára Sosiálademokráhtalaš bellodaga evttohas Anni Koivisto, Yle Válgamášen

Vuođuštus: Anára gielda fállá árrabajásgeassima Avvilis, Anáris, Suoločielggis ja Čeavetjávrris.

Anára girkosiiddas lea vejolaš oažžut sihke eatnigielat beaivedivššu ja giellalávguma anárašgillii, muhto davvisámegielagiidda lea fállun dušše fal eatnigielat beaivedikšu. Nuortalašgielat beaivedivššu ii oaččo Anára girkosiiddas.

Avvilis fas oažžu beaivedivššu buot golmma sámegillii.

Čeavetjávrris mánnábearrašiidda lea fállun nuortalašgielat giellalávgun, muhto ii anárašgielat dahje davvisámegielat beaivedikšu.

Unnit gilážiin, dego Áŋŋelis dahje Leammis, ii leat vejolašvuohta oažžut beaivedivššu ollenge.

Čuoččuhus: Bálvalanássama dárbu boahtá lassánit gielddas.

– Ohcejoga Guovddášbellodaga evttohas Kirsi-Marja Wargh, Yle válgamášen

Vuođuštus: Badjel 64-jahkásaččaid mearri lea lassánan dássidit maŋimuš jagiid Ohcejoga gielddas. Jagis 2015 badjel 64-jahkásaččaid oassi Ohcejoga olmmošlogus lei 26,6 proseantta. Dán giđa dieđuid mielde 30,9 proseantta leat badjel 64-jahkásaččat.

Ohcejoga gieldda almmustahttán olmmošlohkoeinnostusa mielde badjel 65-jahkásaččaid mearri boahtá maiddái dás duohko lassánit sakka. Go vuoras olbmuid mearri gielddas lassána, de maiddái bálvalanássama dárbu lassána boahttevuođas.

Čuoččuhus: Giliid lea hálbi bajásdoallat, dat buvttadit hálbbes ássama ja lihkolašvuođa. Olbmuid čohkken gielddaguovddážiidda lasiha investerengoluid ja lokte gieldalaččaid goluid.

– Eanodaga Ruonáid evttohas Birgitta Eira, Yle válgamášen

Vuođuštus: Gielddalihtu mielde ođđa ássiid fárren báikegoddái eaktuda lasseinvesteremiid ovdamearkka dihtii ássama ja bálvalusaid dáfus, earret jus báikegotti bálvalusat leat jo muđuige váilevaččat geavahusas.

Gielddalihtu váldoekonomista Minna Punakallio árvala, ahte nuppe dáfus ii sáhte njuoga dadjat, ahte giliid livčče hálbi bajásdoallat, daningo šaddi čoahkkebáikkiid olggobeallái mákset stáhtadoarjagiid vai sáhttet doarjut almmolaš bálvalusaid.

Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen namuha, ahte Eanodagas leat birrasiid 40 giláža ja juohke gillái skuvllaid, beaiveruovttuid ja boarrásiiddáluid huksen ii leat hálbi. Čoahkkebáikkiide leat juo huksen dáid bálvalusaid nappo dat eai buvtte lasseinvesteremiid. Rantapelkonen mielde Eanodaga gieldda bálvalanovttadagaide čáhket lasi olbmot vaikko gildii fárrešedje lasi olbmot.

Dán čuoččuhusa, man láhkai gilit buvttadit lihkolašvuođa, eat sáhttán dárkkistit. Juohke olmmoš vásiha lihkolašvuođa iežas láhkái. ON:aid máilmmiviidosaš lihkolašvuohtaraportta (siirryt toiseen palveluun)mielde olbmuid lihkolašvuođadovdui váikkuhit earet eará ássanguovllus stáđisvuohta, sosiáladorvu ja buresbirgejupmái gullevaš áššit. Suomas maiddái vejolašvuođat johtit luonddus lasihit lihkolašvuođa.

Čuoččuhus: Lappi hearkkes luondu ii ceavzze ruvkkiid dagahan birasvahágiin.

– Soađegili Guovddášbellodaga evttohas Tapio Hietala, Yle Válgamášen

Vuođuštus: Suoma geologiijadutkanguovddáža bajásdoallan Kaiva.fi -siiddus (siirryt toiseen palveluun) čállet, ahte ruvkket sáhttet earret eará nuoskidit čázádagaid, botkkistit gožu, rievdadit báikki olggosoainnu ja dagahit eatnama vuodjuma dahje fierrama. Roggamiin ja eatnan ala sirrejuvvon bázahusat dagahit bissovaš rievdadusa guvlui. Bázahusat sáhttet maiddái bilidit eatnanvuođu ja vahágahttit šattuid. Sulfidiminerálat sáhttet vahágahttit luonddu vel guhká ruvkke giddema maŋŋá.

Ruvkke gidden lea mohkkás proseassa, mii dagaha hástalusaid vel máŋggaid sohkabuolvvaid ovddosguvlui. Kaiva.fi-siiddu mielde buot váddásamos birashástalus lea ruvkke guhkes áiggi čuovvun ruvkke giddema maŋŋá ja dasa galggašiige várret albmaláhkái áiggi.

Čuoččuhus goittotge čujuha guhkás boahtteáigái, dan dihte dan ii sáhte dárkkistit.

Lappi luondu lea erenomáš hearki. Ovdamearkka dihtii duottarguovlluid luonddutiippain sullii logát oassi lea áitaga vuolde (siirryt toiseen palveluun).

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

11.6.2021 dii. 14:20 divvojuvvon maŋimuš čuoččuhusa fáktadárkkistus ja lasihuvvon diehtu, ahte ášši čujuha guhkás boahtteáigái.