1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Analyysi: Miksi 80-tuntisesta työviikosta nousi metakka? Työllä itsensä tappamisen ihannointi on ohi – yli 55 tunnin työviikko voi olla vakava terveysriski

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde heitti Kauppalehdessä ilmoille ajatuksen suomalaisten siirtymisestä seitsenpäiväiseen työviikkoon ja 80-tuntiseen työviikkoon. Nousi möly, aiheesta.

Työelämä
En bärbar dator på ett bord. Bredvid datorn finns en bok och en kaffekopp. Bakom datorn vilar en katt på bordet.
Kissa tietää, että välillä pitää myös muistaa hengähtää.Alamy / All Over Press

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde heitti Kauppalehdessä ilmoille ajatuksen siirtymisestä seitsenpäiväiseen työviikkoon. (siirryt toiseen palveluun) Hänen mukaansa Huawein työntekijät tekevät niin Shenzhenissä kuin Piilaaksossakin 80-tuntista työviikkoa kymmenen päivän kesälomalla

”37,5 tuntia viikossa, pekkaspäivät, viisi viikkoa lomaa, ja kaikkea muutakin. Ja sitten meillä on pääministeri, joka sanoo, että me voisimme siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon. Olen huolissani. Huaweilla on turha valittaa, että minä haluaisin neljän viikon kesäloman. Kukaan ei uskalla ottaa esille tämmöistä", Lauhde sanoi lehdelle.

”Minä teen koko ajan yli 80-tuntista viikkoa, ja minulla ei ole neljään vuoteen ollut kesälomaa”, hän sanoi.

Lauhteen ajatus nostettiin Kauppalehdestä Helsingin Sanomiin, jonka jälkeen se meemiytyi. Suomalaisessa sosiaalisessa mediassa ajatus 80 tunnin työviikosta ammuttiin alas. Ja ihan syystä.

Ikävästi osa keskustelijoista käänsi kritiikin Lauhteen henkilöön. Esimerkiksi hänen ulkonäköään pilkattiin surutta. Asiallisen keskustelun sijaan alkoi pilkka.

Lauhteen heitto on mielenkiintoinen. Pitkiä päiviä tekevät ihmiset eivät ole poikkeuksia. Etenkin Aasiassa pitkiä työpäiviä tehdään paljon, pankkimaailma tai piilaakson startup-skeneä ei ensisijaisesti tunneta lyhyistä työviikoista.

Ajatus 80-tuntisesta työviikosta on nykytiedon ja tutkimuksen valossa yksinkertaisesti älytön.

Se on jopa vaarallinen. Maailmanlaajuinen tutkimus kertoo, että pitkät työpäivät tappavat satojatuhansia ihmisiä vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Yli 55 tunnin työviikon tekeminen on vakava terveysriski.

On totta, että Kiinan nuoret it-osaajat paiskivat töitä ympäri vuorokauden, mutta eivät omasta tahdostaan. It-ammattilaisista on tullut Kiinan uusi liukuhihnaväki, josta otetaan kaikki irti.

Edes kiinalaiset it-työntekijät eivät ihaile loputtomia työpäiviä. He tekevät niitä pakosta. Suomessa on Täällä pohjan tähden alla -romaanin kuvaamista ajoista päästy eteenpäin.

Selkänsä raatamalla rikkova Koskelan Jussi oli kunnioitettu työn sankari, jota koko kylä ihaili. Mutta jo Väinö Linna kirjoitti hänestä ihmisen, joka ei osannut hellittää ja levätä edes silloin kun olisi pitänyt. Työtä on Suomessa aina ihailtu, mutta levon ja palautumisen tärkeyskin vähitellen ymmärretty.

Lauhde tölväisi haastattelussa pääministeri Sanna Marinia (sd.), mutta tutkimus on tässä asiassa Marinin puolella.

Suomessakin kiinnostusta herätti uutinen, joka kertoi Japanin Microsoftin (siirryt toiseen palveluun) kokeilusta. Yhtiön työntekijät saivat kuukauden ajaksi nelipäiväisen työviikon. Tai siis “viikonloppu” pidennettiin kolmipäiväiseksi ilman palkanalennusta.

Samankaltainen kokeilu toteutetaan helsinkiläisessä mainostoimistossa, joka kokeilee, mitä siitä seuraa, kun työntekijät siirtyvät kahdeksi kuukaudeksi nelipäiväiseen työviikkoon täydellä palkalla (siirryt toiseen palveluun).

Tuottavuus kasvoi 40 prosenttia, työntekijöiden poissaolot vähenivät. Vähenipä jopa työpaikalla printatun paperin määräkin.

Ajatustyössä enemmän on usein vähemmän.

Ongelma on usein, että työviikon lyhentämiselle ei löydy maksajia. Esimerkiksi kuntasektorilla työajan lyhentäminen olisi kallista. Ja ihmiset eivät ole valmiita laskemaan palkkojaan, Suomen johtava työaikatutkija, professori Mikko Härmä sanoi Ylelle.

Suomessakin asiaa on tutkittu.

– Kun yrityksissä on kokeiltu nelipäiväistä viikkoa, on todettu, että työ tehostuu ja työmotivaatio kasvaa. Ihmiset innostuvat ja vastapalvelukseksi tehdään töitä napakasti, Härmä kertoo.

Mitä vaativampaa työtä teet, sitä turhempaa työpaikalla on roikkua kahdeksaa tuntia. Näin sanovat tutkimukset.

Siis: ihminen on tehokkaampi, kun töitä tekee vähemmän (siirryt toiseen palveluun).

Jokainen aivotyötä tekevä varmaan tunnistaa ilmiön. Sama työ, jonka tekee aamupäivällä pirteänä vartissa, vie pitkän työpäivän lopuilla puoli tuntia. Ajatus takkuaa, ratkaisua ei keksi millään.

Todistetusti: mitä pidempään työskentelee, sitä tehottomampaa työskentely on (siirryt toiseen palveluun).

– Hyvä nyrkkisääntö ihmisen fysiologian kannalta on kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia unta. Jos työaikaa pidentää, tehokkuus kärsii, jos tehdään nopeasti, se luo jatkuvan kiireen ja siitä tulee hektistä, Mikko Härmä muistuttaa.

Lue myös:

Menestyneet ihmiset lähtevät ajoissa töistä ja tekevät lyhyttä viikkoa – entäs me muut?

Tutkimusprofessori: "Nuorten kokemus työelämän reiluudesta väheni" – Koronaväsymys iski, työ ei maistu, nuoret työntekijät uupuvat

Yllättävä tulos: Työn tekeminen vapaa-ajalla voikin auttaa jaksamaan, kertoo tuore tutkimus