1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. osuuskunnat

Sanna pääsee upouuteen kolmioon Lohjanjärven rantaan 7 000 eurolla – Osuuskunta voi olla avain tolkun hintaiseen omistusasumiseen

Yleensä kilpailu laskee hintoja, mutta asuntomarkkinoilla se päinvastoin nostaa niitä, sanoo valtion asuntorahoittaja ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti. Asunto-osuuskunta ei tavoittele voittoa, toisin kuin muut asuntorakentajat.

Lohjan asuntomessujen valmistelut alkavat olla viimeistä sipaisua vaille valmiit. Messuille on noussut myös suomalaisittain harvinainen asunto-osuuskunta. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Lohjan asuntomessualueelle on noussut harvinainen ilmestys: asunto-osuuskunta.

Kyse on kolmesta paritalosta, jotka eivät välttämättä ole messujen katseenvangitsijoita. Niiden olohuoneista aukeaa näkymä suoraan Lohjanjärjven selälle, mutta kaunista maiseemaakin erikoisempaa on se, että 75 neliön upouuteen omistuskolmioon pääsee seitsemän tuhannen euron sijoituksella.

– Kävimme esittelyssä ja todettiin, että tämä voisi olla kiva juttu. Positiivista on, että tämä ei vaadi alkupääomaa niin paljon, kertoo Sanna päätöksestään liittyä osuuskuntaan.

Hän muuttaa miehensä kanssa heti asuntomessujen jälkeen uuteen ja osin itsesuunnittelemaansa kotiin. Asunto-osuuskunta Hiidenkodin yksi idea on ollut, että tulevat asukkaat osallistuvat oman asuntonsa suunnitteluun, vaikka eivät olekaan alan ammattilaisia. Sanna on fysioterapeutti.

Asunto-osuuskunta Hiidenkoti valitsi jäsenensä hakemusten ja haastattelujen perusteella. Sanna on yksi osakas kolmen paritalon osuuskunnassa. Valinnoissa painotettiin muun muassa yhteisöllisyyttä. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Osuuskunnassa kuuluu tavallista enemmän asukkaan ääni.

Suomessa omistusasunnot rakennetaan lähes aina gryndaamalla tai virallisemmin perustajaurakoinnilla. Siinä rakennusliike suunnittelee, rakentaa, markkinoi ja myy asunnot. Taloa hallinnoi asunto-osakeyhtiö, jonka rakennusliike on perustanut.

Kilpailun pitäisi laskea hintoja – mutta ei asuntomarkkinoilla

Rakennusliikkeelle asuntorakentamisessa kyse on bisneksestä, ja se pyrkii saamaan asunnoista niin hyvän hinnan kuin mahdollista.

Ja juuri siinä piilee ongelma, sanoo asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.

– Suomessa kukaan ei tuota kohtuuhintaista omistusasumistuotantoa, Rossilahti harmittelee.

Rossilahti on puhunut pitkään kohtuuhintaisen asuntorakentamisen puolesta.

Tavallisesti kilpailu markkinoilla johtaa hintojen laskuun, mutta asuntomarkkinoilla kilpailu päinvastoin nostaa hintoja. Kunnat, rakennusyhtiöt, eläkeyhtiöt, asunnonomistajat ja asuntosijoittajat pyrkivät nostamaan tonttien ja asuntojen hintoja, hän tuskaili tammikuussa ARA-päivässä.

Asuminen on käynyt niin kalliiksi, että paikoitellen se heikentää jopa yhteiskunnan toimivuutta. Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikeuttaa työvoiman saamista.

Osuuskunta rakentaa omakustannushintaan

ARA:n Rossilahti ihmettelee, miksi kohtuuhintaiseen asumiseen tarjotaan usein ratkaisuksi ainoastaan vuokra-asumista, joka kuitenkin käy pitkällä ajalla omistusasumista kalliimmaksi.

Hän uskoo, että osuuskunnat voisivat olla ainakin yksi ratkaisu. Hänen mukaansa osuuskunnan rakennuttamisessa hinta jää omakustannustasolle, kun rakennusyhtiön liikevoitto ja riskinhallinnan kustannukset jäävät pois.

Suomessa asunto-osakeyhtiöt ovat omistusasumisen lähes ainoa vaihtoehto. Rossilahti nimittää asunto-osakeyhtiötä rakennusyhtiöiden myyntialustaksi.

Hiidenkodin 75 neliömetrin suuruiset asunnot valmistuvat juhannukseksi. Kahta niistä esitellään asuntomessuilla. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Hintojen nousemien kipurajoille ja ylikin on lisännyt muutoshalua. Rossilahden mukaan asunto-osuuskuntahankkeita on nyt käynnissä tai vireillä kolmisen kymmentä.

Muutoksella voisi olla konkreettisia vaikutuksia asumiseen.

– Osuuskunta antaisi enemmän pelivaraa ja toimivaltaa asukkaille. Jos saadaan huokeampia tuotoksia, voidaan tilaakin saada lisää, eikä täytyisi asua niin pienissä asunnoissa, joihin markkinat ihmiset pakottavat.

Osuuskunta tarvitsee veturin

Asunto-osuuskunnan perustaminen vaatii niin rahoituksen kuin rakentamisenkin osaamista ja siksi hankkeen vetäjältä vaaditaan paljon.

Osuuskunnan tulevat asukkaat ovat olleet mukana sisätilojen ja -pintojen sunnittelussa. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Asunto-osuuskunta Hiidenkodin perustaja on Asuntomessut – osuuskunta itsekin. Se on sitoutunut pysymään Hiidenkodin jäsenenä 20 vuotta.

Asuntomessujen operatiivisen johtaja Heikki Vuorenpään mukaan Hiidenkodin 1,7 miljoonan euron rakentamiskulut on rahoitettu 95 prosenttisesti lainalla, jolla on ARA:n takaus. Yhden asunnon kustannusarvio on 280 000 euroa.

Asuntomessut on huolehtinut rakentamisaikaisista kuluista, ja ennen pitkää osuuskunta kuittaa ne takaisin itse ottamallaan rahoituksella. Osuuskunnan omaa lainaa asukkaat tulevat lyhentämään noin 1 350 euron kuukausivuokrillaan.

Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää on ollut mukana ideoimassa ja kokoamassa messujen ensimmäistä asunto-osuuskuntaa. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Osakkaat ovat tulleet mukaan tuhannen euron osuusmaksulla ja vuokrasopimuksen yhteydessä maksettavalla kuuden tuhannen euron osuusmaksulla. Osuuskunnan jäsenyys antaa oikeuden 75 neliömetrin kokoisen asunnon vuokraamiseen. Siihen kuuluu myös lasitettu terassi, varasto ja autokatos.

Hiidenkoti on Asuntomessujen ensimmäinen osuuskuntahanke. Se on vaatinut Asuntomessuilta tavallista enemmän työtä, kun tulevat asukkaat on valittu haastattelujen jälkeen ja he ovat osallistuneet suunnitteluun ja pintamateriaalinen valintoihin. Mitä Asuntomessut hyötyy vaivannäöstä?

– Asuntomessujen tehtävä on hakea pilottien kautta uusia asumisen malleja, Vuorenpää perustelee.

Vuorenpään mukaan vuokra-asumiseen verrattuna etuna on se, että asunto on pysyvä, eikä sen maksuja tasata minkään toiseen kohteen kanssa, kuten kaupungin vuokra-asunnoissa saattaa tapahtua. Asumisoikeusasuntoon verrattuna etuna on se, että mukaan pääsee halvemmalla.

Vuorenpää arvioi hintaeroksi asunto-osakeyhtiöön verrattuna 15 - 20 prosenttia.

Ei voittoa asukkaallekaan

Asunto-osakeyhtiöstä pois muuttava asukas pyrkii saamaan asunnostaan mahdollisimman hyvän hinnan. Asunto-osuuskunnassa se on turha toivo.

Jos Sanna päättää joskus muuttaa Hiidenkodin rantamaisemista muualle, hän saa takaisin vain saman kuusi tuhatta euroa, jonka on siitä maksanut osuusmaksuna. Osuuskunta-asuminen on siis asumista, ei sijoittamista.

– Kyse on vaan siitä, mihin haluaa panostaa. Toiset panostaa asumiseen, toiset matkustamiseen. Se on ihan oma asia minun mielestäni, Sanna kiteyttää.

Asuntomessujen Vuorenpää sanoo saman asian toisella tavalla.

– Tämä on pitkäaikaista asuntosijoittamista. Lainan takaisinmaksu menee osuuskunnalle ja hyöty siitä tulee kaikille 20 vuoden kuluttua.

Vuorenpään mukaan osuuskunta voi päättää asumiskulujen laskemisesta kun osuuskunnan yhteinen laina on maksettu. Sääntöjen mukaan osuuskunta voidaan myös purkaa 20 vuoden kuluttua, jolloin myyntitulot tulisivat osakkaille.

Hiidenpirtin yhden asunnon terassille on jo ilmestynyt muhkea ulkopalju. Se on asukkaan tekemä hankinta, joka nostaa asunnon arvoa. Asuntoa myytäessä se ei kuitenkaan hyödytä asukasta mitenkään. Hänkin tulee saamaan asunnostaan saman kuuden tuhannen euron osuusmaksun palautuksen kuin muutkin osuuskunnan jäsenet.

Säästöä myös talkoilla

Osuuskunnassa korostuu yhteisöllisyys. Kaikki parannukset tulevat osuuskunnan, eikä suoranaisesti asukkaan eduksi. Myös huoltotyöt on määrä tehdä yhdessä.

Osuuskunnan perustajana Asuntomessut valitsi osuuskunnan jäsenet. Vuorenpää oli tekemässä tulevien asukkaiden haastatteluja.

Osuuskunnan messuasunnot ovat kivenheiton päässä Lohjanjärven rannasta. Kuva: Terhi Liimu / Yle

– Suomessa ei ole totuttu yhteisomistukseen ja yhteisöllisyyteen, ja sitä tämä vaatii. Tässä on valtavan hienot mahdollisuudet yhdessä tekemiseen. Siksi tässä ollaan liikkeellä - että yhteisöllisyys yleistyisi.

Sannalla juuri yhteisöllisyys vahvisti päätöstä asuntovalinnasta. Osuuskunnan muut jäsenet eivät ole vielä tuttuja, mutta muutaman tapaamisen perusteella "koossa on hyvä porukka".

– Siinä on paljon aktiivisia ihmisiä, joilla on hyviä ideoita ja halua kehittää tätä asumismuotoa. Se voi olla antoisaa. Katsotaan, mitä siitä kehittyy, Sanna miettii.

Asuntomessut ei ole perustamassa uutta asunto-osuuskuntaa ainakaan kahtena seuraavana vuonna. Nyt kerätään kokemuksia. Vuorenpää kuitenkin uskoo, että osuuskunnat tulevat yleistymään.

– Me olemme näyttämässä mitä osuuskunta-asuminen on. Uskon, että tämä tuo yhden hyvän tavan asunto-omistukseen mukaan.

Sanna esiintyy jutussa vain etunimellään perustellusta pyynnöstään.