1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. susi

Susikanta kasvaa viidettä vuotta peräkkäin − reviirejä jo yli 50

Luonnonvarakeskuksen mukaan susien määrän arvioidaan maaliskuussa 2021 olleen 279−321, viime vuonna vastaava luku oli 216−246. Kanta on kasvanut 30 prosenttia. Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä, missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa. Susien määrä on kasvanut nyt useamman vuoden peräkkäin.

Susi
Susia luonnossa.
Susia luonnossa.

Suomen susien levittäytyminen länteen on jatkunut jo useamman vuoden. Läntisen Suomen kannanhoitoalueella vahvimpien susikantojen alueita ovat Varsinais-Suomi ja Etelä-Satakunta sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa.

Susireviirejä on miltei koko Länsi-Suomen alueella pitkin rannikkoa ja sisämaata Raaseporista Ouluun. Näillä alueilla valtaosa reviireistä oli perhelaumojen asuttamia.

Itäisessä Suomessa susikanta painottui Kainuun ja Pohjois-Karjalan itäosiin sekä Pohjois-Savon pohjoisosiin.

Susien määrän arvioidaan olleen 279−321 yksilöä tämän vuoden maaliskuussa.

Luonnonvarakeskus (siirryt toiseen palveluun) arvioi, että maaliskuussa perhelaumoja oli 32–38 ja susipareja 18–25. Nämä luvut annnetaan 90 prosentin todennäköisyydellä.

− Perhelaumojen määrä oli noin 16 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin maaliskuussa 2020 ja parien määrä noin 23 prosenttia suurempi. Uusista reviireistä valtaosa syntyi läntiseen Suomeen, kertoo tutkimusprofessori *Ilpo Kojola *Luken tiedotteessa.

Ilpo Kojola, susitutkija
Susikanta painottuu yhä enemmän läntiseen Suomeen, sanoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola.Thomas Hagström / Yle

Suomen susikannassa on ollut vaihtelua 2000-luvulla, mutta perhelaumojen määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien ja oli maaliskuussa 2021 suurempi kuin kertaakaan aiemmin vuosina 1996−2021.

Luken ohjelmajohtaja Katja Holmalan mukaan kanta-arviossa keskitytään parien ja laumojen määriin, sillä ne kertovat susikannan elinvoimaisuudesta ja lisääntymispotentiaalista.

Susien reviirit Suomessa 2021.
Viime vuoteen verrattuna susilaumojen määrä on kasvanut erityisesti läntisessä Suomessa sekä Kainuun ja Pohjois-Savon alueella.Lasse Isokangas / Yle, Jyrki Lyytikkä / Yle
Susien reviirit kartalla maaliskuussa 2020.
Lasse Isokangas / Yle

Allaolevasta linkistä voi tutustua koko raporttiin:

Susikanta-arvio 2021 (siirryt toiseen palveluun)

Kasvun odotetaan jatkuvan

Reviirien jakautumisessa Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja poronhoitoalueen välillä ei ollut merkittävää muutosta maaliskuuhun 2020 verrattuna. Maaliskuussa 2021 noin 57 prosenttia reviireistä sijaitsi läntisessä Suomessa.

Maaliskuussa 2021 Suomessa oli todennäköisimmin yhteensä 57 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä, (90 prosentin todennäköisyysväli: 54–59). Perhelaumojen todennäköisin määrä oli 35 (32–38) ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 22 (18–25).

Kokonaan Suomen puolella oli 28 perhelaumaa (25–30) ja 20 paria (17–23). Laumareviireistä seitsemän (6–8) ja parin reviireistä kaksi (1–3) sijaitsi Venäjän rajan molemmin puolin.

Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä, missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa.

Susireviirejä oli yhteensä 54–59, mukaan lukien rajareviirit ja poronhoitoalueen reviirit.

Luken susikannan kehitystä kuvaavan ennustemallin mukaan reviirien määrä todennäköisesti kasvaa edelleen. Ensi syksynä marraskuussa 2021 reviirien kokonaislukumäärän ennustetaan 90 prosenttia todennäköisyydellä olevan 70−84.

− Maaliskuussa 2022 reviirejä ennustetaan olevan 53−83, joista laumoja 90 prosentin todennäköisyydellä 21−43, kertoo Luken erikoistutkija Samu Mäntyniemi.

Varg.
Susikanta on kasvanut vuodesta 2017 asti. Maaliskuisen tilanteen arvioitiin olevan 279−321 sutta.Juha Laaksonen / Yle

Susikannan koko vaihtelee paljon vuoden aikana

Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa ennen huhti–toukokuussa tapahtuvaa pentujen syntymistä.

Useiden muiden koiraeläinten tapaan susikanta voi kasvaa nopeasti ravintotilanteen niin salliessa. Susi saa ensimmäiset pentunsa tavallisesti jo kaksivuotiaana ja lisääntyy sen jälkeen vuosittain. Pentuja syntyy tavallisesti 3–6. Suurimmissa pentueissa voi vielä syksylläkin olla kymmenkunta pentua.

Vuosittain pentujen syntymän myötä monista pareista tulee perhelaumoja ja aikaisemmin lisääntyneille pareille syntyy uusia jälkeläisiä.

Tulevan heinäkuun alussa kannan kooksi ennustetaan 391–515 sutta.

Susi pihatiellä riistakameran kuvassa,
Riistakameraan tallentunut suden pihavierailu.Warjuksen perheen riistakamera

Syntyneiden laumojen määrissä tapahtuu jonkin verran vähenemistä sekä pentujen että aikuisten kuolleisuuden myötä.

Myös vuoden 2020 aikana osa laumareviireistä oli sellaisia, joista maaliskuuhun 2021 mennessä ainakin toisen yksilön lisääntyvästä parista tai kaikkien pentujen tiedetään kuolleen.

Tällaisia reviirejä ei vakiintuneen käytännön mukaan ole luokiteltu perhelaumoiksi maaliskuuta koskevassa kanta-arviossa.

Susien tunnettu kokonaiskuolleisuus 1.8.2020–31.3.2021 välisenä aikana oli 35 yksilöä. Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla kaadettiin 19 yksilöä, joista 17 kaadettiin poronhoitoalueella.

Poliisin päätöksellä lopetettiin kahdeksan ja liikenteessä kuoli kolme sutta. Luken kanta-arvion mukaan kaksi sutta kaadettiin pakkotilan nojalla ja yksi tapettiin laittomasti. Kahden yksilön kohdalla epäillään metsästysrikosta.

Edellä luetelluista 16 sudesta 14 kuoli poronhoitoalueen ulkopuolella ja kaksi poronhoitoalueella.

Metsästäjäliitto: Kannanhoidollinen metsästys aloitettava

Susikannan kasvu viime vuosina on Suomen Metsästäjäliiton mukaan saavuttanut jo sellaisen tason, että susikanta kestäisi metsästyksen.

– Metsästäjäliiton arvio on, että susikannan selvä kasvu mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen. Kannan kasvulle on perusteltua asettaa rajat, toteaa liiton tiedotteessa puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi määriteltiin 30 laumaa. Kun kanta oli siellä tätä korkeampi, siellä toteutettiin metsästäjäliiton mukaan viime talvena kannanhoidollinen metsästys.

Nyt uudessa kanta-arviossa kerrottua susimäärän kasvua voi pitää yllättävänä, koska viime vuoden ennusteen mukaan näin suurta kasvua ei pitänyt tulla.

– Uuden kanta-arvion kasvanut susimäärä on liiton mielestä samansuuntainen kentän havaintojen kanssa. Kattavan, hyvin onnistuneen DNA-näytekeräyksen ansiosta susikanta on nyt luotettavammin todennettu, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista tulevana talvena susivahinkojen estämiseksi. Viime vuonna hirven metsästys alkoi monien maakuntien alueilla vasta lumisateiden jälkeen, kun susilaumat pystyttiin paikallistamaan koirien suojaamiseksi.

Luonto-liiton susiryhmän mukaan Suomen sudet sisäsiittoistuvat

Poronhoitoalueelle eksyneet sudet joutuvat usein tappolistalle ja tämän takia Luonto-liiton susiryhmä pitää vaarana, että eteläisen Suomen susikanta ei saa luonnollista vaihtelua. Susiryhmän mukaan tästä muodostuu geneettinen pullonkaula.

Suotuisan suojelun tasoa ei ole saavutettu ja susi on listattu erittäin uhanalaiseksi Suomessa. Samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriö on valmis aloittamaan metsästyksen, kun susien määrä ylittää tietyn rajan.

Tämä on Luonto-liiton susiryhmän mukaan erittäin haitallista, jos sisäsiittoista susikantaa haluttaisiin uudistaa ja lisätä ihmisten sietokykyä susia kohtaan.

Susireviivirejä on suojeltava ja susikannan annettava kasvaa sellaiseksi, että eläimet täyttäisivät oman ekologisen tilansa Suomen luonnossa. Siinä ovat Luonto-liiton suurpetovastaava Francisco Sánchez Molinan mielestä seikat, jotka pitäisi olla ministeriön päätehtäviä edistäessään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa ja susien säilyttämistä myös jälkipolville.

Francisco Sánchez Molina ei usko kannanhoidollisen metsästyksen toteutuvan, koska susi on on Euroopan unionissa vahvasti suojeltu laji. Hänen mukaansa suurin osa suomalaisista vastustaa susien tappamista missään olosuhteissa. Susia vastustavat ryhmät saavat suurpetovastaavan mielestä liikaa äänensä kuuluviin.

Suden ulostenäytettä tutkitaan Turun yliopistossa
Suden DNA saadaan selville luonnosta kerätyistä ulostenäytteistä.Päivi Leppänen / Yle

Kanta-arvion taustalla on entistä laajempi DNA:n keruu

Tämän vuoden kanta-arvion pohjana on aiempia vuosia laajempi aineistokokonaisuus. Talven 2020—2021 DNA-näytekeräys laajentui kattamaan jopa 90 prosenttia mahdollisista susireviireistä.

DNA-näytteitä analysoitiin 1 499 kappaletta, kun edellisen vuoden kanta-arviossa niitä oli 817. Lisäksi Tassu-tietojärjestelmään kirjattujen pari- ja laumahavaintojen yhteenlaskettu määrä kasvoi edelliseen havaintojaksoon verrattuna lähes 40 prosenttia.

− Aiempia vuosia kattavampi maastoaineisto näkyy kanta-arviossa lukuarvojen todennäköisyysvälien kaventumisena noin 25 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, Mäntyniemi kertoo.

DNA-näytteet on analysoitu mikrosatelliittimenetelmällä Turun yliopistossa. Kauden näytteiden analyyseissa ei löytynyt viitteitä koirasusista.

Susi kuvattuna Ranuan eläinpuistossa.
Kaikkiaan 278 eri sutta pystyttiin tunnistamaan DNA-näytteiden perusteella.Ismo Pekkarinen / AOP

Luke tarkistaa kaikki näytteet uudella, entistä tarkemmalla SNP-analyysimenetelmällä mahdollisimman pian. Parhaillaan otetaan käyttöön uutta analyysilaitetta.

Laaja näyteaineisto, DNA-näytteet ja Tassu-tietojärjestelmän havainnot on saatu kansalaisilta ja petoyhdyshenkilöiltä. Ilman vapaaehtoisten osallistumista näin kattavan aineiston kerääminen ei olisi Luken mukaan taloudellisesti mahdollista.

DNA-näytteitä toimitti yli 200 vapaaehtoista kerääjää kaudella, kun edellisellä kaudella näytteitä saatiin 82 henkilöltä.

− Kanta-arvion ja tutkimuksen kannalta pitkät ja kattavat maastoaineistojen aikasarjat ovat todella arvokkaita. Ne lisäävät tulosten luotettavuutta ja mahdollistavat myös muutosten taustalla olevien seikkojen tutkimisen, Holmala kertoo.

Luke vastaa kansalaisten suden kanta-arviota koskeviin kysymyksiin perjantaina 11.6. klo 9.30−10.30 YouTube-kanavalla. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen Facebookin kautta.

Lue myös:

Kokenut susipoliisi pitää lenkkeilijän ympärillä pyörinyttä sutta vaarallisena: "Konfliktit ovat lisääntyneet koko ajan"

Alfaparien vieroittamat sudenpennut tuppautuvat pihapiiriin – Varsinais-Suomen susilaumat lähentyvät toisiaan

Susi liikkuu jälleen pääkaupunkiseudulla: viimeisin havainto Pohjois-Helsingissä – toimi näin, jos kohtaat suden

Poliisi tutkii viime kuussa kuolleen kolmijalkaisen suden tapausta – jalasta löytyi vanha ampumavamma

Etelä-Savossa on havaintoja pariutuneista susista sekä yksin liikkuvista yksilöistä – nyt kerätään susien DNA-näytteitä