1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokahävikki

Myymättä jääneestä leivästä pannaan olutta Lahdessa – ruokakauppojen hävikki kutistuu hyvää vauhtia

Vaikka koronapandemia lisäsi myyntiä viime vuonna ja laski ruokakauppojen hävikkiä, uusia ideoita kehitellään jatkuvasti. Lahdessa hävikkileivästä syntyi 1 500 litraa olutta ja olutmäskiä, jota käytettiin uuden leivän leipomiseen.

Olutpulloja tehtaan hihnalla pullotuskoneessa
Lahdessa ruokakauppiaat ideoivat ylijäämäleivästä lähioluen, jonka mäskistä tehdään vielä uutta leipää.

Päivittäistavarakaupat etsivät koko ajan uusia tapoja hyödyntää ruokahävikkiä.

Keskon mukaan K-ruokakauppojen (siirryt toiseen palveluun) hävikki väheni viime vuonna yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. S-ryhmän mukaan sen ruokakaupoissa (siirryt toiseen palveluun) hävikki putosi viime vuonna seitsemän prosenttia vuodesta 2019.

Päijät-Hämeessä viiden K-ruokakaupan hävikkileivästä on nyt tehty olutta ja uutta leipää.

– Halusimme keksiä paikallisen ja vastuullisen tuotteen. Samalla tuomme esiin, ettei hävikki ole kaupoille jätettä, sanoo K-Supermarket Hollolan kauppias Mikko Artima.

Kauppias Mikko Artima K-Supermarket Hollolasta kaataa leipärouhetta pussiin. Oluen valmistukseen kului rouhetta noin 25 kiloa. Kuva: Petri Niemi/Yle

Kaupassa kuivatettu ja rouhittu vehnäleipä korvasi osan oluen valmistukseen käytettävästä maltaasta.

Lahtelaispanimon panimomestarin reseptillä tehtiin 1 500 litraa hävikkileipäolutta.

– Määrä on meille pieni, sillä yleensä teemme 3 000–6 000 litran olutkeittoja. Haluamme tukea paikallista, ja tämä oli mielenkiintoinen projekti, Teerenpelin panimon ja tislaamon myyntipäällikkö Topi Järvinen kertoo.

Myös oluen valmistuksessa käytetty mallas ja humala tulevat Lahdesta.

Teerenpelin panimon ja tislaamon myyntipäällikkö Topi Järvinen kertoo, että myös hävikkihedelmiä voi käyttää oluen valmistuksessa. Kuva: Petri Niemi/Yle

Oluen panemisessa syntynyt mäski meni myös käyttöön. Naapurikunnassa hollolalaisleipomo tekee siitä uutta leipää.

– Leivässä on neljä prosenttia mäskiä. Tuo hieman maltaan makua ruisleipään, sanoo Pulla-Pojat Oy:n toimitusjohtaja Kari Virtanen.

Pienpanimoiden mäskiä (siirryt toiseen palveluun) on aiemminkin kokeiltu ruuanvalmistuksessa. Mäskissä on muun muassa proteiinia ja kuitua.

Aiemmin esimerkiksi kaupoista hävikkiin joutuneista kypsistä banaaneista on tehty jäätelöä. Hävikkiin päätyneitä hedelmiä on käytetty myös esimerkiksi oluen tai muiden juomien valmistukseen.

Uusia käyttökohteita hävikille

S-ryhmän vastuullisuusjohtajan Nina Elomaan mukaan Lahden hävikkileipäolut kuulostaa hyvältä esimerkiltä, mutta ryhmä ei suunnittele idean monistamista omissa kaupoissa.

– Alueosuuskaupoillamme on omia keksintöjä hävikkiruuan hyödyntämiseen. On tärkeää, että hävikki hyödynnetään paikallisesti ja läheltä löytyvien toimijoiden kanssa.

Elomaa mainitsee muun muassa viime vuoden lopulla Helsingissä avatun ravintolan (siirryt toiseen palveluun), joka hyödyntää samassa talossa sijaitsevan S-marketin ylijäämäruokaa ja yrityksen (siirryt toiseen palveluun), joka jalostaa pääkaupunkiseudun Prismojen hedelmä-ja vihanneshävikkiä uusiksi tuotteiksi.

Ruokakaupoissa hävikki nipistetty vähiin

Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen sanoo, että kaupat ovat tehokkaita hävikin minimoimisessa.

Yhdistyksen mukaan yli 80 prosenttia elintarvikeketjun hävikistä syntyy muualla kuin kaupoissa.

Kaupoista hävikki ohjataan ensisijaisesti ruoka-avuksi tai muuhun hyötykäyttöön. Ylijäämää menee myös eläinten rehuksi ja esimerkiksi energiantuotantoon (siirryt toiseen palveluun).

Kaupat etsivät myös uusia keinoja hävikin vähentämiseen.

Koeleipä Pulla-Pojat Oy:n leipomossa. Leivässä on käytetty hävikkileipäoluen tekemisestä syntynyttä mäskiä. Kuva: Petri Niemi/Yle

Vaikka Lahden hävikkileipäoluen valmistusmäärä ei ole iso, pienen volyymin hankkeella on merkitystä.

– Leipä on kaupoille haastava tuote, ja hävikkiä on vaikea välttää kokonaan. Tässä otetaan mallia elintarviketeollisuudesta, jossa tuotteen valmistusprosessin sivuvirrat käytetään hyödyksi, kertoo Nieminen.