1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saamen kieli

Janica Gauriloff, 25, rakastui ja lähti Keminmaasta Saamenmaahan – Nyt hän luo toimittajauraa erittäin uhanalaisella kielellä

Saamenkielisistä toimittajista on pulaa. Uusia tekijöitä voi tulla myös saamelaisyhteisön ulkopuolelta. Keminmaassa kasvanut Janica Gauriloff opiskelee koltansaamea ja harjoittelee toimittajan töitä Yle Sápmissa uudella kielellä.

Ylen harjoitteluohjelma kouluttaa uusia saamenkielisiä osaajia media-alalle
Ylen harjoitteluohjelma kouluttaa uusia saamenkielisiä osaajia media-alalle

Saamenkielisellä Ylellä on ollut tänä keväänä uutta vipinää, kun Yle Sápmin toimitukseen on tullut peräti viisi harjoittelijaa trainee-ohjelman kautta.

Yksi harjoittelijoista on Keminmaasta kotoisin oleva Janica Gauriloff, 25. Hän tekee töitä kielellä, jota ei osannut sanaakaan vielä muutama vuosi sitten.

Hän opiskeli Torniossa media-assistentiksi, missä tapasi kolttasaamelaisen miehensä kahdeksan vuotta sitten.

– Halusin todella paljon oppia mieheni kieltä ja kulttuuria. Kun kolme vuotta sitten päätimme muuttaa mieheni työn perässä Ivaloon, päätin hakea opiskelupaikkaa, Gauriloff kertoo.

Hän pääsi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen (SAKK) opiskelemaan koltansaamea. Syksy tankattiin kielioppia ja sanastoa, mutta keväällä opiskeluissa oli jo enemmän käytännön harjoittelua, kuten kirjoittamista.

– Halusin todella oppia kieltä, enkä vain suorittaa koulua rimaa hipoen. Piti keskittyä ja tehdä kovasti töitä. Kyllähän se auttaa myös työnhaussa, kun osaa saamea.

Eri taustoista tulevat, alle 25-vuotiaat nuoret ovat toukokuun alun intensiivikurssin jälkeen päässeet täysillä mukaan toimitustyöhön tekemään radiota, televisiota, verkkoa ja jopa lastenohjelmia.

– Nuoret ovat tuoneet toimitukseen tuoreita, kriittisiä ajatuksia, uusia näkökulmia, kontakteja ja tietotaitoa sosiaalisen median viimeisistä trendeistä, opiskelijoita ohjaava Yle Sápmin päällikkö Maiju Saijets kehuu.

Janica Gauriloff toivoo, että pääsisi käyttämään saamen osaamistaan erityisesti verkkojuttujen teossa. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Kielessä riittää haastetta

Gauriloffin puhuma koltansaame on hyvin erilainen kieli suomeen verrattuna esimerkiksi äänteiden osalta. Siinä on paljon erilaisia suhuäänteitä, esimerkiksi S, C ja Z -kirjaimista on vielä hatulliset versiot, myös kirjain Ʒ suhisee. Sanoja voidaan lausua eri tavalla kuin kirjoitetaan, ja sanat voivat muuttua melkoisestikin, kun niitä taivuttaa.

Koltansaamenkielisen juttuseuran löytyminen on ollut välillä työn takana, sillä Janica Gauriloffin mies ei puhu kieltä ainakaan vielä. Maailmassa koltansaamea puhuu äidinkielenään noin 300 ihmistä ja vieraan kielen puhujia on noin 100.

– Appiukko puhuu sitä, mutta hänenkin kanssaan kieli vaihtuu helposti suomeksi.

Työharjoittelussa Gauriloff on päässyt vihdoin käyttämään koltansaamea enemmän. Hän on päässyt jo tekemään haastatteluja saameksi, vaikka harjoittelu on vasta alussa.

– Jatkossa haluaisin ehkä eniten kirjoittaa, mutta media-assistenttina pystyn tekemään myös radiota ja televisiota.

Häntä kiinnostaa opiskella myös muitakin saamen kieliä – ja pakostakin niitä kielikylvyssä oppii, sillä aamupalaverit puhutaan saameksi.

– Olisi hyvä, ettei tarvitse koko ajan kysellä, että mitä nyt sanottiin, hän naurahtaa.

Yle Sápmin harjoittelijat ovat päässeet jo tositoimiin. Takarivissä Veikka Ritola, Marianne Ketola ja Sáárákáisá Seurujärvi, eturivissä Janica Gauriloff ja Ida Grønmo. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Saamen osaajista on kova kilpailu

Uusille tekijöille on tarve, sillä saamenkielisiä journalisteja on vähän.

Journalistiksi voi opiskella vain Kautokeinossa, eikä sielläkään journalismin koulutusta aloiteta joka vuosi. Yhdessäkään suomalaisessa oppilaitoksessa ei ole pelkästään saamenkielistä journalismin koulutusta.

– Saamenkielisiä journalisteja valmistuu hyvin vähän. Lisäksi kilpailu korkeakoulutetuista saamen kielen osaajista on kovaa. Heitä halutaan myös muihin organisaatioihin. Osa kielitaitoisista saattaa myös muuttaa muiden töiden perässä etelään, Maiju Saijets kertoo.

Hän toivoo, että harjoitteluohjelman kautta Yle Sápmin toimitukseen saadaan uusia tekijöitä. Toiveissa olisi saada harjoitteluohjelma pyörimään myös tulevina vuosina, mutta päätöksiä asiasta ei vielä ole.

Lähivuosina tarve uusille tekijöille kasvaa, sillä useampikin kokenut tekijä on jäämässä eläkkeelle Yle Sápmin toimituksesta.

Yksi tarjokas on jo ainakin varma.

– Toiveenani on, että voisin jatkaa toimittajana. Jos se ei onnistu, pitää keksiä toinen työ, jossa pääsen käyttämään kieltä, Janica Gauriloff sanoo.

Lue myös:

Työryhmä vahvistaisi saamenkielistä opintietä varhaiskasvatuksesta alkaen – opetusministeri Saramo: saamenkielisen oppimateriaalin tarpeisiin on vastattava

Saamen kielen etäopetushanke sai jatkorahoituksen