1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ylipaino

Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen

Joka kolmannella työikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Koronaepidemia on voinut entisestään vauhdittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa, toteaa erikoistutkija Katri Sääksjärvi.

Koronapandemia on rajoittanut monen arki ja työmatkaliikkumista. Kuvassa ihmisiä hengityssuojaimet kasvoilla Helsingin päärautatieasemalla huhtikuussa 2021. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020.

Vuonna 2018 ylipainoisia tai lihavia miehistä oli 59 prosenttia ja naisista 45 prosenttia. Ylipaino ja lihavuus oli yleisintä 55–74-vuotiailla, vaikka tässä ikäryhmässä ei havaittu muutosta ylipainoisten määrässä. Ikäryhmän miehistä 70 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020. Muutoksia ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä arvioitiin FinSote-tutkimuksiin perustuen.

Vaikka yleisyys on jo vuosikymmeniä ollut kasvusuunnassa, näyttää suunta ylöspäin nyt entistä jyrkemmältä.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

– Työikäisestä 20-54-vuotiaasta väestöstä ylipainoisten ja lihavien osuus on nyt kahden vuoden aikana kasvanut miehillä 6 prosenttia ja naisilla 4 prosenttia, mikä on todella merkittävä ja huolestuttava muutos näin lyhyellä aikavälillä., toteaa erikoistutkija Katri Sääksjärvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Painonnoususta on tutkijan mukaan syytä olla huolissaan, sillä se altistaa ylipainolle ja lihavuudelle, jotka ovat monien kroonisten sairauksien riskitekijöitä.

– Lihavuuden ehkäisyyn on entistä tärkeämpää saada riittävästi resursseja, sillä lihavuus on yleistynyt jo pitkään. Koronaepidemia on voinut entisestään vauhdittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa, toteaa erikoistutkija.

Tutkimuksessa huomioitiin vastaajien ikä, sukupuoli ja koulutus mutta tutkimuksesta ei tarkemmin selviä mihin väestöryhmiin painon muutokset kohdistuvat.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Koronaepidemia nosti erityisesti alle 50-vuotiaiden naisten painoa

FinSote-tutkimusten perusteella ylipaino ja lihavuus yleistyivät 20–54-vuotiailla vuosien 2018 ja 2020 välillä. Ylipainoisten (painoindeksi BMI≥25kg/m2) naisten osuus nousi 45 prosentista 49 prosenttiin ja miesten 59 prosentista 65 prosenttiin.

Muutoksia painossa arvioitiin FinTerveys-tutkimuksen kyselyssä samoilta henkilöiltä ennen koronaepidemiaa ja sen aikana kerättyihin tietoihin.

Vaikka lihavuutta ja painonnousua esiintyy yhtäläisesti molemmilla sukupuolilla havaittiin tutkimuksessa painonnousua erityisesti alle viisikymppisillä naisilla. Joka kolmannella 25–49-vuotiaalla naisella paino nousi vähintään 5 prosenttia seurannan aikana.

– Näyttää siltä, että nuoremmat työikäiset ovat painonnousulle erityisen alttiita. Ruuhkavuodet, opiskelu, työelämään siirtyminen, perheen perustaminen saattavat olla muutoksia jotka vievät voimavaroja ja huomion pois terveellisistä elintavoista, arvioi Sääksjärvi.

Koulutusaste vaikutti jonkin verran tuloksiin. Perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä painonnousu oli muita koulutusryhmiä yleisempää, mutta naisilla koulutusryhmien välisiä eroja ei havaittu.

Ikääntyneillä lihasmassa katosi – paino laski

70 vuotta täyttäneistä neljänneksellä paino laski FinTerveys-seurannan aikana vähintään viisi prosenttia kolmessa vuodessa. Tutkijan mukaan iän karttuminen voi osaltaan selittää esimerkiksi liikunnan vähentymistä, mutta koronaepidemia rajoitustoimineen on voinut kiihdyttää ikäryhmässä tapahtunutta muutosta.

Tutkimuksen mukaan vajaat 15 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä oli lopettanut säännöllisen vapaa-ajan liikunnan harrastamisen. Liikkumisen aloitti reilu viisi prosenttia ikääntyneistä.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

– Ikääntyneiden painonlasku voi kertoa riittämättömästä ravitsemuksesta ja vähentyneestä liikunnasta, joka on pienentänyt kehon lihasmäärää. Useimmilla iäkkäillä painon vakaana pitäminen on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi, Sääksjärvi sanoo.

Elintavoissa ei merkittäviä isoja muutoksia

Työikäisillä elintavat ovat valtaosin pysyneet ennallaan vuosien 2017 ja 2020 välillä. Muutoksia oli lähes yhtä paljon terveyden kannalta hyvään kuin huonoonkin suuntaan.

Hyvää kehitystä havaittiin esimerkiksi työikäisten miesten lievästi vähentyneessä alkoholin riskikulutuksessa.

– Seuraavaksi selvitämme sitä, kasaantuvatko epäsuotuisat muutokset elintavoissa tiettyihin väestöryhmiin. Tarvitsemme tätä tietoa, jotta voimme kohdentaa terveyden edistämisen toimia tarkoituksenmukaisesti”, toteaa erikoistutkija Tuija Jääskeläinen.

Ikääntyneet laihtuvat ja työikäisten paino nousee vuosi vuodelta, mutta mitä asialle voisi tehdä? Tutkijan mukaan olennaista olisi lihavuuden ennaltaehkäisy, sillä lihavuuden hoito on vaativaa ja laihdutustulosten ylläpitäminen vaikeaa.

Ikääntyneillä pienestä ylipainosta voi terveyden kannalta olla jopa hyötyä. Myös riittävästä proteiinin saannista tulisi huolehtia. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

– Painon kertymiseen kannattaa kiinnittää huomiota jo heti alkuunsa, ja varsinkin nuorten aikuisten tulisi pyrkiä estämään iän mukanaan tuomat kilot. Henkilökohtaisilla elintavoilla on toki suuri merkitys, mutta yhteiskunnankin apua tarvitaan, sillä elinympäristömme on muuttunut lihomisriskiä lisääväksi, toteaa Sääksjärvi.

Tulosten pohjalta on tarkoitus selvittää tarkemmin mitkä muut tekijät ovat yhteydessä työikäisten painonnousuun ja toisaalta ikääntyneiden painonlaskuun.

Lähde: Tutkimustulokset perustuvat THL:n väestötutkimuksiin. FinTerveys-tutkimus toteutettiin vuosina 2017 ja 2020 samoille tutkittaville. Tutkimukseen osallistui vuonna 2020 7 050 henkilöä ja vuonna 2017 5 400 henkilöä. FinSote-tutkimukseen osallistui 26 422 henkilöä vuonna 2018 ja 28 199 henkilöä vuonna 2020.