1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. päihdehuolto

Pepsin tarina sai muutkin vanhemmat kertomaan aikuisista lapsistaan, jotka ovat vaikeassa huumekoukussa – selvitimme, milloin ihmistä voidaan auttaa väkisin

Suomessa on pykälä päihdepotilaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta sille ei ole selkeitä käyttöohjeita. Laki on jäänyt hyödyntämättä monesta eri syystä, ja pahimmillaan huumeriippuvaiset jäävät kaduille.

Yle kävi viime viikolla Kouvolassa metsässä, jossa asuu kodittomaksi jäänyt mies. Miehen asuttaman teltan ympäristöstä löytyi näkyviä merkkejä huumeriippuvuudesta. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Milloin on oikea hetki auttaa toista vaikka väkisin?

Yle julkaisi perjantaina jutun huumausaineriippuvaisesta 35-vuotiaasta Pepsistä, joka sai keväällä häädön kodistaan häiriökäyttäytymisen vuoksi ja asuu nyt teltassa kouvolalaisessa metsässä. Pepsi ei vanhempiensa mukaan kykene huonon kuntonsa vuoksi itsenäiseen asumiseen tai päättämään riippuvuutensa hoidosta.

Vanhemmat kertovat, että tahdosta riippumaton hoito tuntuu ainoalta mahdollisuudelta saada Pepsin elämä takaisin raiteilleen.

Lue lisää: Kukaan ei voinut auttaa 35-vuotiasta miestä, joka asuu nyt metsässä – äiti ja isä vievät ruokaa lähestymiskiellosta huolimatta: "Hän on kuitenkin ihminen"

Yleen on ottanut yhteyttä myös muita huume- ja lääkeaineriippuvaisten omaisia, jotka ovat samassa vaikeassa tilanteessa kuin Pepsin vanhemmat. Vapaaehtoisuuteen perustuva hoito tuntuu mahdottomalta vaihtoehdolta.

Kymsoten aikuisten monialaisten palvelujen palvelupäällikkö Marjo Seuri ei muista oman sosiaaliuransa ajalta yhtäkään päihdetapausta, jossa pakkohoidon lakipykälää olisi hyödynnetty.

Vanha laki on ollut jo kauan päivityksen tarpeessa.

Nykylaki sisältää pykälän, jota ei käytetä

Nykyinen päihdehuoltolaki on vuodelta 1986, ja viimeisimmät päivitykset lakiin on tehty vuonna 2015. Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Omassa kunnassa on oltava apua tarjolla.

Laissa mainitaan mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos henkilöllä on välitön hengenvaara tai hän on saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion.

Toinen syy tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiseen on väkivaltaisuus, joka vaarantaa muiden terveyttä, turvallisuutta ja henkistä kehitystä.

Tahdosta riippumatonta hoitoa voidaan toteuttaa enimmillään viisi vuorokautta ja väkivaltaisuuden kohdalla enimmillään 30 vuorokautta hallinto-oikeuden päätöksellä, jos viisi vuorokautta ei riitä.

THL:n erikoistutkija Kristiina Kuussaari kertoo, että päihdehuoltolain antamaa mahdollisuutta tahdosta riippumattomaan hoitoon ei Suomessa juurikaan käytetä.

Tarve asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistukseen on nähty jo vuosia sitten, ja sen valmistelu on aloitettu jo vuosia sitten. Lakia ei kuitenkaan ole vielä pystytty uudistamaan.

Muistio paljastaa lain toimimattomuuden

Osana lakiuudistuksen esitöitä sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2015 kyselyn mielenterveys- ja päihdetyön nykytilasta maan sairaaloille, hallinto-oikeuksille, poliisille, aluehallintovirastoille sekä joukolle kaupunkeja ja kuntia.

Kyselyn tulokset paljastavat, että lainsäädännön ohjeistus tahdosta riippumattoman hoidon suhteen on ollut käytännön toimijoille riittämätöntä. Kyselyn perusteella tehdyn muistion mukaan väkivallasta johtuvaa tahdosta riippumatonta hoitoa ei käytännössä toteuteta lainkaan Suomessa.

Ratkaisut ovat löytyneet vaikeisiin tilanteisiin muualta kuin päihdehuoltolaista. Turun kaupungin mukaan poliisi tulee paikalle, jos tilanteessa on mukana väkivaltaa. Tahdosta riippumaton hoito on myös työturvallisuusasia.

– Työympäristöt pitäisi pyrkiä luomaan sellaiseksi, että väkivallan uhkaa voidaan ennakoida ja väkivaltauhaasta huolimatta voidaan hoitaa potilasta tai asiakasta, THL:n Kuussaari kertoo.

Lieksan kaupunki vastasi kyselyssä, että usein sairaalahoitoon tuotavat päihdepotilaat ovat niin heikossa kunnossa, etteivät he vastustele, ja tämän vuoksi pakkohoitopäätöksiä ei ole tarvinnut tehdä.

Tampereen kaupungin mukaan lain kuvaamia pakkohoitoa vaativia tapauksia tulee niin harvoin, että osaamista ei synny.

Muistion mukaan mahdollisuutta tahdosta riippumattomaan hoitoon ovat useimmiten kysyneet päihdeongelmaisten omaiset, jotka ovat seuranneet tilannetta vierestä ja todenneet, että riippuvaista on liki mahdotonta auttaa muilla tavoin.

Väkivallan ja itsetuhoisen käytöksen pelko on omaisilla monesti syy sille, miksi mahdollisuutta tahdosta riippumattomaan hoitoon tahdotaan selvittää.

Suurimmat ongelmat ovat olleet lain puutteellisissa tiedoissa pakkokeinojen soveltamisesta käytäntöön. Aluehallintovirastoja ei ole ohjeistettu linjauksista koskien tahdosta riippumatonta hoitoa. Päihdehuollon yksiköillä ei käytännössä ole avin hyväksyntää toteuttaa tahdosta riippumatonta hoitoa. Hoitoon soveltuvia paikkojakaan ei juuri ole.

Hoitoon määräämistä terveysvaaran perusteella toteutetaan lähinnä henkeä uhkaavien sairaustilojen yhteydessä. Tahdosta riippumatonta hoitoa tarvitsevalle löytyy yleensä sopivampi pykälä mielenterveyslaista.

– Päihteiden käyttäjiä voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon myös mielenterveyslain perusteella esimerkiksi silloin, kun henkilö on psykoottinen, THL:n Kuussaari kertoo.

Kuussaari kertoo, että mielenterveyslain mukaan alle 18-vuotiaalla tahdosta riippumaton hoito voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa nuorella on vakava mielenterveyden häiriö ilman psykoottisia oireita.

– Tämä linjaus koskee myös päihteitä käyttäviä alaikäisiä.

Vuoden 2018 lakiluonnos antaa omaisille toivoa

Päihdehuoltolain tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat kohdat uudistetaan osana asiakas- ja potilaslain säädäntöä. Laki huolehtii asiakkaan ja potilaan oikeuksista.

Vuonna 2018 laadittu lakiluonnos ei ehtinyt eduskunnan käsiteltäväksi edellisellä hallituskaudella. Luonnoksessa on erikseen luku, joka käsittelee hoitoon määräämistä päihteiden käytön vuoksi henkilön vastustuksesta huolimatta.

Luonnokseen on päihdehuoltolakiin verrattuna lisätty terveydellisten syiden ja väkivallan uhan lisäksi kolmas käytettävissä oleva kohta tahdosta riippumattomaan hoitoon. Hoito on sen mukaan mahdollista, “jos vapaaehtoisuuteen perustuvat muut terveydenhuollon palvelut eivät sovellu käytettäviksi”.

Kolmas kohta varmistaa sen, että kaikki muut keinot otettu huomioon ennen tahdosta riippumattomaan hoitoon ryhtymistä. Jotta päätös hoidosta voitaisiin tehdä, myös ensimmäisen tai toisen kohdan on täytyttävä.

Lakiluonnoksen mukaan tahdosta riippumaton hoito kestäisi maksimissaan viikon.

Päihdeongelmaisen henkilön olisi mahdollista antaa kirjallinen suostumus siihen, että hoitosuunnitelman mukaista hoitoa ei lopetettaisi välittömästi, vaikka hän hoidon aikana ilmoittaisi haluavansa lopettaa hoidon ja lähteä.

Suostumuksen perusteella potilasta voisi pitää tahdosta riippumattomassa hoidossa vuorokauden ajan sen jälkeen, kun hän on ilmoittanut halunsa poistua. Suostumuksen perusteella voitaisiin tehdä vain yksi päätös pitää potilas hoidossa. Sen jälkeen potilaan kirjallinen suostumus olisi uusittava.

Koronavirus on viivästyttänyt viimeksi

Lakiuudistusta on valmisteltu useita vuosia, ja se on Kuntalehden jutun mukaan myöhästynyt muun muassa lainvalmistelijan puuttuessa edellisen irtisanouduttua sosiaali- ja terveysministeriön palveluksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti viime viikolla jatkavansa lain valmistelua.

Myös koronaviruspandemia on hidastanut lakiuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen STM:stä kertoo, että valmistelu oli tarkoitus aloittaa nykyisen hallituskauden alussa.

Sitten tuli koronavirus, ja resurssit oli ohjattava koronasäädösten valmisteluun. Sitä ennen laki ei ennättänyt eduskunnan käsittelyyn ajoissa.

– Viime hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin kokonaisuudistus liittyen asiakas- ja potilaslakiin, mutta sitä ei ehditty antaa eduskunnalle, Ruuhonen kertoo.

Toukokuussa 2021 potilaslaki otettiin uudelleen valmisteluun. Vuonna 2018 tehty luonnos ja siihen tulleet kommentit katsotaan läpi, ja jo tehdyn työn pohjalta valmistellaan uusi lakiehdotus.

Vanhentunut päihdelaki kumotaan

Lainsäädäntöä uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kumotaan vanhentunut päihdelaki ja ajantasaistetaan tahdosta riippumattoman hoidon sääntely.

Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan myös tahdosta riippumattoman lääkityksen oikeussuojakeinot psykiatrisessa hoidossa ja sijoitetaan kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskeva sääntely lakiin, johon se kuuluu.

Ruuhonen ennustaa ensimmäisen hallituksen esityksen siirtymistä eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuoden aikana.

Ruuhonen pitää Ylen jutussa kuvaamaa tilannetta erityisen surullisena ja kertoo, että uuden lainsäädännön tarkoituksena on osaltaan varmistaa, ettei vastaavia tilanteita pääsisi syntymään.

– Kaikessa valmistelussa on lähtökohtana se, että vapaaehtoiset palvelut olisivat sillä tavalla laadukkaasti ja nopeasti ihmisten käytössä, että pystyisimme auttamaan sitä kautta, Ruuhonen kertoo.

Lue lisää: Teltassa asuvan Pepsin tarina kertoo todellisuudesta, jolta voi helposti sulkea silmänsä – vaikeasti autettavat jäävät omilleen kaupungeissa ympäri maata

Voit keskustella aiheesta 9.6.2021 kello 23 asti.