1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puolueiden kannatus

Analyysi: Oppositio jyrää kuntavaaleissa – Ylen kuntavaalimittaus on kylmä suihku pääministeri Marinin SDP:lle

Oppositiosta kokoomus ja perussuomalaiset ovat saamassa kuntavaaleista lentävän lähdön kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Hallituspuolueille on luvassa kireitä aikoja, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja SDP:n suosio on sulanut kevään aikana. Arkistokuvassa Marin Mikkelissä 31. toukokuuta 2021. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vuosi ja kymmenen kuukautta. Vaalikausi on kääntynyt yli puolivälin, ja kuntavaalit ovat puolueille tärkeä kuntopuntari.

Perussuomalaiset on kymmenessä vuodessa onnistunut nousemaan politiikan kartalle, melkein tuhonnut itsensä ja kivunnut sitten uudelleen suurten puolueiden sarjaan.

Kuntavaalitaistelun loppusuoralla pieni uutinen oli, kun perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini sai potkut Espoon sinisistä. Soinin väitettiin veljeilleen Harry Harkimon nyt-liikkeen kanssa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja Helsingin pormestariehdokas Jussi Halla-aho sai katsella rauhassa sivusta, miten perussuomalaisten halla-aholaisen kumouksen jalkoihin jääneiden sinisten rippeet hajoavat tuuleen.

Perussuomalaisten läpimurto maakuntiin

Kuntavaaleissa perussuomalaisilla on nyt mahdollisuus uuteen läpimurtoon, joka voisi tukea myös puolueen pitkäaikaisempaa tulevaisuutta.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) on viemässä perussuomalaiset suureen kuntavaalivoittoon. Arkistokuvassa Halla-aho Ylen vaalitentissä toukokuussa 2021. Kuva: Silja Viitala / Yle

Perussuomalaisten kaltaisten populistipuolueiden suosio heilahtelee usein voimakkaasti. Hallitusvastuu ja sisäiset valtataistelut kuluttavat populistipuolueita, joilta puuttuu yleensä vakiintunut kannattajakunta.

Suomalaisessa politiikassa kuntataso on toiminut perinteisillä puolueilla alustana, josta puolueet ovat saaneet voimaa eduskuntavaalitaisteluihin ja valtakunnan politiikkaan.

Kun puolueet ovat kutistuneet lähinnä vaaliorganisaatioiksi, niin kuntatason päättäjistä ja aktiiveista muodostuva verkosto on tullut elintärkeäksi puolueiden vaalimenestykselle.

Keskusta taistelee poliittisesta elämästään

Hallituspuolueista keskusta onnistui ainakin vielä yhden kerran kokoamaan maakunnissa laajan, kuntapäättäjiin perustuvan verkostonsa ja keräämään suurimman ehdokasmäärän.

Perussuomalaiset haastaa näissä kuntavaaleissa poikkeuksellisella tavalla keskustan asemia monissa maaseutukunnissa ja -kaupungeissa, myös maakuntakeskuksissa.

Keskustan kannatuksen ja valta-aseman alueellisella murenemisella olisi vaikutuksia myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen loppuaikaan.

Keskustan kannatuskipuilu kevään 2019 eduskuntavaalien murskatappion ja heikentyneiden kannatuslukujen kierteessä on värittänyt sekä Antti Rinteen (sd.) että Marinin hallituksen toimintaa.

Keskustan uusimman puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon on käytettävä kaikki politiikan temput, jotta keskusta pääsisi jaloilleen ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.

Keskusta taistelee kuntavaaleissa asemistaan maaseutukuntien kärkipuolueena. Syyskuussa 2020 keskustan johtoon noussut Annika Saarikko on haastanut hallituksen sisällä myös pääministeri Sanna Marinin johtajuutta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kuntavaalien jälkeen seuraavat ”harjoitusvaalit” tai eduskuntavaalien esivaalit ovat edessä ehkä jo tammikuun 2022 aluevaaleissa, jos eduskunta pian hyväksyy hallituksen esittämän sote-uudistuksen.

Keskustalle nämä hyvinvointialueiden tai maakuntien valtuustovaalit ovat erityisen tärkeät. Keskusta on pitkään vaalinut maakuntahallintoa, eikä puolue haluaisi lähteä ensimmäisiin maakuntavaaleihin heikoista tulosnäkymistä.

Pääministeri nosti ja pudotti demarit

Pääministeri Sanna Marinille kevät on ollut poliittisesti raskasta aikaa.

Vielä vuosi sitten Marinin ja demareiden suosio oli vahvassa nousukiidossa. Huhtikuussa 2020 SDP nousi suosituimmaksi puolueeksi ja ohitti perussuomalaiset.

Marin hurrattiin sosiaalidemokraattien puoluejohtajaksi elokuussa 2020, ja tie oli auki kohti pitkäaikaista pääministerikautta.

Pääministeri Sanna Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi elokuussa 2020. SDP:n kannatus oli silloin yli 21 prosenttia. Kuva: Jani Saikko / Yle

Ensin Marinin piti kuitenkin nostaa SDP Suomen suurimmaksi kuntapuolueeksi.

Antti Rinteen puheenjohtajakaudella (2014–20) sosiaalidemokraattien kannatukselle tuli tavaksi sulaa vaalitaistelun loppusuoralla.

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa SDP:n 17,7 prosentin äänisaalis toi täpärän kärkisijan ja pääministerin salkun. Poliittinen voima jäi kuitenkin heikoksi, mikä on näkynyt Rinteen ja Marinin hallitusten sisäisessä dynamiikassa.

Rinteen kaudella SDP sai parhaan vaalituloksensa kevään 2017 kuntavaleissa. SDP keräsi silloin herkullisesta oppositioasemasta 19,4 prosentin ääniosuuden. Se riitti vain hopeaan kokoomuksen jälkeen.

Sanna Marinin johdolla sosiaalidemokraatit ehtivät jo toivoa kokoomuksen syrjäyttämistä kuntapolitiikan kärkipaikalta. Kevään aikana Marinin suosio on kuitenkin sulanut ja SDP:n kannatus on vajonnut.

Nyt demareita ja Marinia uhkaa kuntavaalitappio, mikä heikentäisi pääministerin asemaa riitaisen hallituksen vetäjänä.

Hallituksen ensi syksyn budjettiriihen lämpöä lisää huomattavasti, jos SDP, keskusta ja vihreät kärsivät kaikki selkeän kuntavaalitappion.

Politiikan keinu pelasti Petteri Orpon

Politiikan keinussa puolueiden ja puoluejohtajien asetelmat ovat viime vuosina heiluneet vauhdikkaasti.

Kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle on kirjoitettu jäähyväisiä jo monta kertaa, mutta nyt politiikan tuulet ovat kääntyneet Orpon puolelle.

Kuntavaalien kärkisija vahvistaisi Petteri Orpon asemaa kokoomuksen johdossa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Kokoomus on ollut kuntavaalien ykkönen vuosina 2008, 2012 ja 2017. Suurten kaupunkien valtapuolue näyttäisi pitävän pintansa tälläkin kertaa, vaikka Orpoa jo eduskuntavaaleissa kiusannut Harry Harkimon nyt-liike vie kokoomukselta tärkeitä ääniä muun muassa Helsingissä.

Tappio vihreille Helsingissä himmentäisi kokoomuksen valtakunnallisen kärkisijan loistoa.

Perussuomalaisten valtakunnallinen vyöry voi myös kutistaa kokoomuksen ääniosuuden alle 20 prosentin. Neljä vuotta sitten kokoomus keräsi äänistä 20,7 prosenttia.

Kuntavaalien kärkisija olisi Orpolle kuitenkin vahva näyttö matkalla kohti tulevia eduskuntavaaleja.

Tästä artikkelista voit keskustella perjantaina 11.6.2021 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Ylen kuntavaalimittaus: Kokoomus jatkaa johdossa, SDP luisuu ja keskustan kannatus osoittaa elpymisen merkkejä

Asiantuntijoiden mukaan kuntavaaleissa suurimman puolueen paikasta taistellaan viimeiseen saakka

Analyysi: Annika Saarikko, montako kertaa keskusta voi uhata hallituksesta lähtemisellä?

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: kuntavaaliehdokkaat voivat pimittää rikostaustansa puolueilta, miten se on mahdollista?

Kuntavaaliehdokkaiden joukosta on paljastunut tapauksia, joissa ehdokas ei ole kertonut puolueelle saamistaan tuomioista tai syytteistä. Miksi puolueet ja niiden paikallisyhdistykset eivät ole selvittäneet ehdokkaidensa taustoja perin pohjin, vaan kuulevat tapauksista medialta? Samille rautalankaa vääntää Svenska Ylen toimittaja Christoffer Gröhn, joka selvitti, millaisia rötöksiä ehdokkaat ovat jättäneet kertomatta puolueille ja miten pimittäminen on ylipäänsä mahdollista.