1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. M/s Viking Sally

Katso harvinainen rikospaikkavideo Viking Sallyn kannelta pian henkirikoksen jälkeen – vahtimestari puhuu pojasta, jota nyt syytetään murhasta

Poliisin rikospaikkavideolla laivan järjestymies esittelee rikospaikkaa ja kertoo havaitsemastaan epäilyttävästä henkilöstä. Myös 33 vuotta myöhemmin murhasyytteen saanut tanskalainen partiopoika mainitaan videolla.

Poliisi tutkii Viking Sallyn rikospaikkaa laivalla
Poliisi tutkii Viking Sallyn rikospaikkaa laivalla

Poliisi turvautui Viking Sallyn henkirikoksen tutkinnassa 34 vuotta sitten tutkintakeinoon, joka vuonna 1987 oli harvinainen: poliisi kuvasi rikospaikan ja sen ympäristön videolle.

Yle sai harvinaisen videon haltuunsa tietopyynnöllä. Kyseinen video on kirjallisena todisteena oikeudenkäynnissä, jossa tanskalaismiestä syytetään saksalaisen reppureissaajan Klaus Schelklen murhasta ja Bettina Taxisin murhan yrityksestä.

Videolla myös viitataan syytettyyn. Hän oli tuolloin partiopoika, jota pidettiin todistajana ja vakavasti loukkaantuneen saksalaisparin löytäjänä.

Asiaa käsiteltiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa toukokuun lopulla. Tuomio asiassa annetaan 30. kesäkuuta.

Poliisin kuvaamalla rikospaikkavideolla laivan järjestysmies Raimo Wahlsten esittelee paikkoja poliisille ja kertoo havainnoistaan.

Oikeudenkäynnissä käsiteltiin Wahlstenin havaintoja verisen makuualustan löytöpaikalta. Poliisi piti tutkinnassa mahdollisena, että henkirikoksen tekijä on piilotellut hetken helikopterikannen nurkassa ja mahdollisesti heittänyt sieltä tekovälineen mereen.

Verinen kämmenenjälki jäi tunnistamatta

Rikoksen tutkinta avattiin Turun poliisissa uudelleen vuonna 2014. Julki tulleesta esitutkinta-aineistosta käy ilmi, että rikospaikan tutkinta aloitettiin jo ennen kuin Viking Sally saapui Turun satamaan.

Laivalle lensi helikopterilla kuuden aikaan aamulla neljä Turun rikospoliisin tutkijaa. Teknisen tutkintaryhmän ylikonstaapeli Veikko Laaksonen aloitti rikospaikkatutkinnan helikopterikannella heti.

Rikospaikkavideo on kuvattu aamulla, kun laiva oli jo saapunut Turun satamaan.

Edesmennyttä Laaksosta ei ehditty kuulustella uudelleen avatussa tutkinnassa, mutta hänen laatimansa rikospaikkapöytäkirja on esitutkinnan liitteenä.

Pöytäkirjan mukaan rikospaikalta taltioitiin muun muassa kuituja, sormenjälkiä, jalkineenjälkiä ja verinen kämmenenjälki.

Vuonna 2015 uudet tutkijat kuulustelivat jutun alkuperäiseen tutkintaan osallistunutta tutkimusavustajaa todistajana. Tutkimusavustaja oli Turun poliisitalon rikostutkimuskeskuksessa tutkinut näytteitä rikospaikalta, uhreista ja epäillyiltä.

Verisen kämmenenjäljen jättäjää ei koskaan tunnistettu. Yle on lisännyt alkuperäiseen rikospaikkakuvaan toisesta rikospaikkakuvasta suurennoksen kämmenenjäljestä. Kuva: Poliisi, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Kuitututkimus oli ollut kovassa nosteessa 1970-luvulta lähtien rikostutkinnan menetelmänä, joten siihen satsattiin paljon myös Viking Sallyn henkirikostutkinnassa. Henkirikoksen tapahtumavuonna Porvoossa yritettiin henkirikostutkinnassa myös dna-määritystä, mutta se epäonnistui.

Viking Sallylla tällaista ei yritetty, vaan veritutkimuksissa keskityttiin lähinnä veriryhmän määrittämiseen sekä verijälkien analysointiin. Mistään verinäytteestä ei kuitenkaan löydetty verta, joka olisi tuon ajan tutkimuksissa osoittautunut jonkun muun kuin uhrien vereksi.

Vuonna 2015 tutkimusavustaja kertoi, että rikospaikka ja esimerkiksi uhrien makuupussit olivat niin poikkeuksellisen verisiä, että mahdollisen tekijän verta ei pystytty erottamaan. Verinäytteitä otettiin kuitenkin paljon, mutta mikään niistä ei vienyt tutkintaa eteenpäin.

Uhrien löytöpaikan läheisyydestä ei saatu taltioitua myöskään verisiä kengänjälkiä, jotka olisivat suoraan viitanneet tekijään.

Veristä kämmenenjälkeä verrattiin lukuisiin rikospaikalla käyneisiin, ja ilmeisesti lähes kaikkiin Viking Sallyn matkustajiin ja miehistön jäseniin. Se ei sopinut kehenkään heistä.

Tutkimusavustaja kertoi kuulustelussa, että jossain vaiheessa Veikko Laaksonen alkoi jo epäillä, että hän olisi ehkä itse vahingossa jättänyt jäljen. Laaksonen lähetti sormenjälkensä vertailtavaksi rikostekniseen laboratorioon, mutta jälki ei ollut hänenkään.

Kuulustelussa tutkimusavustaja huomautti uusille tutkijoille, että kämmenenjälki voisi olla avainasemassa nyt, kun rikostutkinnassa voidaan käyttää dna-tekniikkaa. Tätä oli ajatellut myös rikosylikonstaapeli Mika Paaer, joka oli aloittanut jutun uutena päätutkijana vuonna 2014.

Kämmenenjäljestä ei kuitenkaan ollut aikanaan saatu talteen verta, joten dna-analyysiä ei voitu tehdä.

Kuusipuuta uhrin kynnen alla

Hyökkäyksessä surmansa saaneen Klaus Schelklen oikean etusormen kynnen alta poliisi löysi pienen palan puuta. Rikoslaboratoriossa tutkija analysoi palasta ja totesi, että se oli mahdollisesti kuusipuuta.

Syyskuussa 1987 tutkijat veistivät Viking Sallyn keittiöstä löytämänsä lihakirveen varresta palan ja lähettivät sen rikoslaboratorioon. Tarkoitus oli selvittää, voisiko kynnen alta löytynyt puunpala olla peräisin lihakirveestä.

Kun tanskalaismiestä kuulusteltiin toistuvasti teosta epäiltynä vuodesta 2015 alkaen, hän lopulta tunnusti teon. Hän myös kertoi käyttäneensä teossa laivalta löytämäänsä kuonavasaraa, jollaista käytetään ruosteen poistoon.

Tämä yksityiskohta sai poliisin kiinnostumaan kynnenalusnäytteestä uudelleen.

Näytettä saati lausuntoa 30 vuotta aiemmin tehdystä tutkimuksesta ei kuitenkaan enää löytynyt poliisin arkistoista.

Oikeudessa tuomioistuin lopulta asetti tanskalaismiehen tunnustuksen hyödyntämiskieltoon, sillä miehellä ei ollut noissa kuulusteluissa oikeusavustajaa paikalla.

Puolustus vetoaa tekniseen näyttöön

Murhasta ja murhan yrityksestä syytetty tanskalaismies kiistää syytteet. Kuvassa mies istuu oikeussalissa oikeudenkäynnin alussa 24. toukokuuta. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Sen sijaan vanhat rikospaikkakuvat lähetettiin verijälkianalyysiin keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon. Verijälkitutkijan mukaan tunnistamattomaksi jääneen henkilön jättämä jälki saattoi olla veristen sormien ja verisen kämmenen jättämä siirtokuvio.

Tämä tarkoittaa sitä, että joku on todennäköisesti verisellä kädellä koskettanut seinää niin, että hänen kämmenestään on jäänyt hahmo.

Sadoista vertailuista huolimatta tämän jäljen jättäjää ei koskaan saatu tunnistettua.

Murhasta syytetyn tanskalaismiehen puolustus käytti oikeudenkäynnissä hyväkseen vuonna 1987 kerättyä teknistä näyttöä. Puolustus huomautti useasti, että sekä tekninen näyttö että joidenkin silminnäkijöiden kertomukset viittaavat siihen mahdollisuuteen, että henkirikoksen teki joku tuntemattomaksi jäänyt henkilö.

Lue lisää:

Kaikki Ylen jutut Viking Sallyn henkirikoksesta